Lue keskustelun säännöt.
Miten lapsiperheen metatyötä siirretään miehelle ilman, että lapsi siitä kärsii?
Oma kokemus omasta miehestä on tämä. Jos miehelle sanoo, että tänä syksynä sinä huolehdit lapsen talvivaatteet, niin joko mitään ei tapahdu niiden suhteen eli lapsella ei sitten ole talvivaatteita, tai sitten mies käy ostamassa vain haalarin, joka on väärää kokoa ja jättää hankkimatta pipot, kintaat ja talvikengät ym. Eli lapsi on ilman niitä. Kamala tilanne lapselle, koska ei Suomessa voi olla ilman talvivaatteita. Jos miehelle sanoi, että sinä huolehdit lapsen synttärit tänä vuonna, niin lapsi saa yhden lahjan ja pöydässä on tarjolla suklaalevy. Ja lapsi itkee lohduttomana minulle miksi ei ole kakkua, miksi tänä vuonna ei tullut yhtään vieraita jne. Jos miehelle sanoo, että sinä vastaat wilmasta joulukuun, niin mies kyllä käy lukaisemassa wilman, mutta ei huolehdi wilmaviestien ohjeiden mukaan, että lapsi olisi oikeaan aikaan koulun joulujuhlassa, siellä olisi siistimmät vaatteet päällä, lapsella olisi mukana jotain herkkuja luokan pikkujoulutunnille kuten piti jne. Ja lapsi kärsii tästäkin, tietenkin, ja itkee minulle. Ja meillä sentään on vain yksi lapsi.
Joten, miten perheen metatyötä siirretään miehelle niin, että lapsi ei tässä joudu kärsijäksi?
Kommentit (1470)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metatyö. Laiskojen kotiäitien selitys sille miksi laiminlyövät kodin ja lapsensa huollon. Se mies käy töissä 160h/kk + työmatkat. Jos siellä kotona tekee edes 30% tuosta ajasta jotain järkevää. Sen miehen ei tarvi tehdä yhtään mitään. Kun se kotona oleva nainen on hoitanut kaiken. Ehtii vielä päikyttää .ja katsella sarjoja monta tuntia.
Naiset käy ihan yhtä lailla töissä samat ajat.
Pikkuvauvojen kanssa vähän aikaa jompi kumpi vanhemmista täytyy olla kotona, mutta nykyään se voi yhtä hyvin olla isä kuin äitikin.
Hauskaa tässä on, että lakiteknisesti ainoastaan äidin on pakko huolehtia lapsesta eikä pääse töihin ennen 8kk ikää. Isälle tämä on vapaaehtoista. Se, saako äiti viimeisiltä kuukausilta edes vanhempainpäivärahaa, riippuu siitä, onko isä halunnut/viitsinyt/j
"Äiti voi joutua käyttämään vain omat ja yhteiset päivät, jos haluaa rahallisen turvan.
Jos yhteiset päivät eivät riitä ja lapsi ei voi mennä hoitoon, äiti ei voi ottaa isän päiviä käyttöön käytännössä rahallista turvaa ei ole.
*Tämä tarkoittaa, että isän päätös voi määrätä, saako äiti rahaa loppuajalta vai ei.*"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos miehesi on kyvytön hoitamaan metatyötä niin silloin sinä teet nämä metatyöt ja siirrät miehelle enemmän muita töitä esim. kotitöitä. Minä teen meidän perheessä isomman osan metatöistä mutta mieheni tekee vastaavasti suuremman osan kotitöistä. Näin meillä säilyy jonkinmoinen tasapaino.
Vierailija kirjoitti:
Minulla unohtuu hanskat, villasukat ja pipo ostamatta, koska en itsekään sellaisia käytä. Ei tule mieleenkään, että ne pitäisi ostaa.
Viimeksi ostin haalarin ja ei kuulema musta (oma suosikkivärini) käy 3-vuotiaalle tyttärellemme. Karmeet huutoraivarit sain vaimolta. Ja sit raivos lisää kun ei ollu noita lisävarusteita...
En enää halua käydä ostamassa lapsen vaatteita. Käyköön vaimo itse, jos tietää mitä haluaa...
Oletko oikeasti niin yksinkertainen, että kuvittelet 3-vuotiaan pärjäävän ulkona ilman pipoa ja hanskoja? Tässä taas näkee, että miehet tuijottavat vain omaa napaansa. Kun ei itse tarvitse noita asusteita, niitä ei tarvitse muutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myö tehtiin kirjallinen sopimus vaimon kanssa lasten hoidosta ja kustannuksista. Minä en olisi halunnut lasta ollenkaan, mutta vaimo vinkui ja vinkui niin, että päädyttiin tähän ratkaisuun. Nyt vaimo on kantanut 100% vastuuta 5 vuotta lapsestamme.
Viime kuukausina vaimo on halunnut uuden lapsen. Olen muistuttanut, että hänellä on juuri ja juuri varaa tuohon yhteen. Esimerkiksi hän maksaa oman puolensa vuokrasta toisinaan myöhässä, niin, että joudun lainaamaan rahaa 3% kuukausikorolla. Toisinaan on myös noloa, että minä käyn ravintolassa syömässä ja muu perhe joutuu tyytymään tonnikalan ja makaronin syömiseen kotona
Onko tuo nyt sitten lapsen etu? Isän näkemys?
Ei se nyt lapsen etu ole, mutta en halunnut lasta ja jokin kompromissi piti tehdä. Minä olisin mieluummin hankkinut kissan. Niistä kun ei tarvitse niin paljoa huolehtia ja elämänkaarikin lyhyt. Jos kyllästyy, niin pian kuolee vanhuuteen.
On jäänyt mieltä kaivertamaan onko tuo meidän sopimus miten laillisesti pitävä. Suututtaisi esimerkiksi alkaa elatusmaksuja maksamaan, jos erottaisiin... Siksi en toista lasta missään nimessä hanki. Adoptoikoon, jos niin pakko saada
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metatyö. Laiskojen kotiäitien selitys sille miksi laiminlyövät kodin ja lapsensa huollon. Se mies käy töissä 160h/kk + työmatkat. Jos siellä kotona tekee edes 30% tuosta ajasta jotain järkevää. Sen miehen ei tarvi tehdä yhtään mitään. Kun se kotona oleva nainen on hoitanut kaiken. Ehtii vielä päikyttää .ja katsella sarjoja monta tuntia.
Naiset käy ihan yhtä lailla töissä samat ajat.
Pikkuvauvojen kanssa vähän aikaa jompi kumpi vanhemmista täytyy olla kotona, mutta nykyään se voi yhtä hyvin olla isä kuin äitikin.
Hauskaa tässä on, että lakiteknisesti ainoastaan äidin on pakko huolehtia lapsesta eikä pääse töihin ennen 8kk ikää. Isälle tämä on vapaaehtoista. Se, saako äiti viimeisiltä kuukausilta edes vanhempainpäivär
"Suomessa lapsi ei voi mennä kunnalliseen hoitoon ennen 8 kk:n ikää (tietyissä kunnissa 6 kk poikkeuksena, mutta usein käytännössä 8 kk).
Jos vanhempainvapaa on ilmoitettu vain äidille ja isä ei ilmoita omastaan, äiti ei voi palauttaa lasta päivähoitoon ennen tätä ikää hän on käytännössä pakotettu pitämään vanhempainvapaa loppuun asti.
Laki suojaa äidin terveyttä ja määrittelee pakollisen alun, mutta taloudellinen ja käytännön pakko jatkuu myös sen jälkeen, jos isä ei ilmoita omasta vuorostaan ja lapsi ei voi mennä hoitoon.
Tämä on juuri se tilanne, jossa äidille osuu pakko ja isälle vapaaehtoisuus, vaikka molemmat ovat huoltajia."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi kärsii joka tapauksessa siitä, että isä ei välitä hänen hyvinvoinnistaan. Lapset on todella hyviä tunteiden tajuamisessa. Ne imevät asenteita ja vanhempien välisiä tunnekysymyksiä kuin pesusienet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla unohtuu hanskat, villasukat ja pipo ostamatta, koska en itsekään sellaisia käytä. Ei tule mieleenkään, että ne pitäisi ostaa.
Viimeksi ostin haalarin ja ei kuulema musta (oma suosikkivärini) käy 3-vuotiaalle tyttärellemme. Karmeet huutoraivarit sain vaimolta. Ja sit raivos lisää kun ei ollu noita lisävarusteita...
En enää halua käydä ostamassa lapsen vaatteita. Käyköön vaimo itse, jos tietää mitä haluaa...
Oletko oikeasti niin yksinkertainen, että kuvittelet 3-vuotiaan pärjäävän ulkona ilman pipoa ja hanskoja? Tässä taas näkee, että miehet tuijottavat vain omaa napaansa. Kun ei itse tarvitse noita asusteita, niitä ei tarvitse muutkaan.
No mut eihän ny lapselle tarvi joka vuosi, tai edes joka toinen vuosi, uusia ostaa kun ei mies itelleenkään osta kuin kerran kymmenessä vuodessa. 😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myö tehtiin kirjallinen sopimus vaimon kanssa lasten hoidosta ja kustannuksista. Minä en olisi halunnut lasta ollenkaan, mutta vaimo vinkui ja vinkui niin, että päädyttiin tähän ratkaisuun. Nyt vaimo on kantanut 100% vastuuta 5 vuotta lapsestamme.
Viime kuukausina vaimo on halunnut uuden lapsen. Olen muistuttanut, että hänellä on juuri ja juuri varaa tuohon yhteen. Esimerkiksi hän maksaa oman puolensa vuokrasta toisinaan myöhässä, niin, että joudun lainaamaan rahaa 3% kuukausikorolla. Toisinaan on myös noloa, että minä käyn ravintolassa syömässä ja muu perhe joutuu tyytymään tonnikalan ja makaronin syömiseen kotona
Onko tuo nyt sitten lapsen etu? Isän näkemys?
Ei se nyt lapsen etu ole, mutta en halunnut lasta ja jokin kompromissi piti tehdä. Minä olisin mieluummin hankkinut kissan.
Niistä kun ei tarvitse niin paljoa huolehtia ja elämänkaarikin lyhyt. Jos kyllästyy, niin pian kuolee vanhuuteen.
On jäänyt mieltä kaivertamaan onko tuo meidän sopimus miten laillisesti pitävä. Suututtaisi esimerkiksi alkaa elatusmaksuja maksamaan, jos erottaisiin... Siksi en toista lasta missään nimessä hanki. Adoptoikoon, jos niin pakko saada
Miksi et eronnut? Kyllä sinä joudut ne elarit maksamaan. Toivottavasti vaimosi tajuaa erota sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myö tehtiin kirjallinen sopimus vaimon kanssa lasten hoidosta ja kustannuksista. Minä en olisi halunnut lasta ollenkaan, mutta vaimo vinkui ja vinkui niin, että päädyttiin tähän ratkaisuun. Nyt vaimo on kantanut 100% vastuuta 5 vuotta lapsestamme.
Viime kuukausina vaimo on halunnut uuden lapsen. Olen muistuttanut, että hänellä on juuri ja juuri varaa tuohon yhteen. Esimerkiksi hän maksaa oman puolensa vuokrasta toisinaan myöhässä, niin, että joudun lainaamaan rahaa 3% kuukausikorolla. Toisinaan on myös noloa, että minä käyn ravintolassa syömässä ja muu perhe joutuu tyytymään tonnikalan ja makaronin syömiseen kotona
Onko tuo nyt sitten lapsen etu? Isän näkemys?
Ei se nyt lapsen etu ole, mutta en halunnut lasta ja jokin kompromissi piti tehdä. Minä olisin mieluummin hankkinut kissan. Niistä kun ei tarvitse niin paljoa huolehtia ja elämänkaarikin lyhyt. Jos kyllästyy, niin pian kuolee vanhuuteen.
Kissa elää lähes yhtä kauan kuin lapsi asuu vanhempiensa luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myö tehtiin kirjallinen sopimus vaimon kanssa lasten hoidosta ja kustannuksista. Minä en olisi halunnut lasta ollenkaan, mutta vaimo vinkui ja vinkui niin, että päädyttiin tähän ratkaisuun. Nyt vaimo on kantanut 100% vastuuta 5 vuotta lapsestamme.
Viime kuukausina vaimo on halunnut uuden lapsen. Olen muistuttanut, että hänellä on juuri ja juuri varaa tuohon yhteen. Esimerkiksi hän maksaa oman puolensa vuokrasta toisinaan myöhässä, niin, että joudun lainaamaan rahaa 3% kuukausikorolla. Toisinaan on myös noloa, että minä käyn ravintolassa syömässä ja muu perhe joutuu tyytymään tonnikalan ja makaronin syömiseen kotona
Onko tuo nyt sitten lapsen etu? Isän näkemys?
Ei se nyt lapsen etu ole, mutta en halunnut lasta ja jokin kompromissi piti tehdä. Minä olisin mieluummin hankkinut kissan. Niist
Valitettavasti homma menee niin, että jos sinusta tulee vanhempi niin sinulla on silloin aikuisena ihmisenä velvollisuus huolehtia jälkikasvustasi.
Mihinkään "lapset on naisen projekti" -juttuihin on ihan turha vedota ja yrittää sälyttää oma vastuunsa muille (äidille, veronmaksajille, lapselle itselleen...). Lapsen etu on myös sinun vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Minulla unohtuu hanskat, villasukat ja pipo ostamatta, koska en itsekään sellaisia käytä. Ei tule mieleenkään, että ne pitäisi ostaa.
Viimeksi ostin haalarin ja ei kuulema musta (oma suosikkivärini) käy 3-vuotiaalle tyttärellemme. Karmeet huutoraivarit sain vaimolta. Ja sit raivos lisää kun ei ollu noita lisävarusteita...
En enää halua käydä ostamassa lapsen vaatteita. Käyköön vaimo itse, jos tietää mitä haluaa...
No et voi olla tosissasi. Että et muka tajua hankkia 3-vuotiaalle pipoja ja hanskoja kun et itsekään niitä käytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla unohtuu hanskat, villasukat ja pipo ostamatta, koska en itsekään sellaisia käytä. Ei tule mieleenkään, että ne pitäisi ostaa.
Viimeksi ostin haalarin ja ei kuulema musta (oma suosikkivärini) käy 3-vuotiaalle tyttärellemme. Karmeet huutoraivarit sain vaimolta. Ja sit raivos lisää kun ei ollu noita lisävarusteita...
En enää halua käydä ostamassa lapsen vaatteita. Käyköön vaimo itse, jos tietää mitä haluaa...
Oletko oikeasti niin yksinkertainen, että kuvittelet 3-vuotiaan pärjäävän ulkona ilman pipoa ja hanskoja? Tässä taas näkee, että miehet tuijottavat vain omaa napaansa. Kun ei itse tarvitse noita asusteita, niitä ei tarvitse muutkaan.
Just tämmöstä raivoomista se vaimokin tekee. Haukkuu vaan. No minulle ei ole itsestäänselvyys, että haalareita ostaessa pitäisi nuokin vehkeet ostaa samalla. Omani ovat 20 vuotta vanhoja. En minä tiedä miten nopeasti lapsen pää,jalat ja kädet kasvaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myö tehtiin kirjallinen sopimus vaimon kanssa lasten hoidosta ja kustannuksista. Minä en olisi halunnut lasta ollenkaan, mutta vaimo vinkui ja vinkui niin, että päädyttiin tähän ratkaisuun. Nyt vaimo on kantanut 100% vastuuta 5 vuotta lapsestamme.
Viime kuukausina vaimo on halunnut uuden lapsen. Olen muistuttanut, että hänellä on juuri ja juuri varaa tuohon yhteen. Esimerkiksi hän maksaa oman puolensa vuokrasta toisinaan myöhässä, niin, että joudun lainaamaan rahaa 3% kuukausikorolla. Toisinaan on myös noloa, että minä käyn ravintolassa syömässä ja muu perhe joutuu tyytymään tonnikalan ja makaronin syömiseen kotona
Onko tuo nyt sitten lapsen etu? Isän näkemys?
Ei se nyt lapsen etu ole, mutta en halunnut lasta ja jokin kompromissi piti tehdä. Minä olisin mieluummin hankkinut kissan. Niist
Jos et halua lasta niin silloin pidät huolen, ettei sellaisia tule ja hankit sen v*tun kissan vaikka. Lapsen ei tarvitse joutua sinun leikkiesi ja "kompromissiesi" sijaiskärsijäksi. Jos olet päättänyt tehdä "kompromissin", että lapsen hankit niin silloin olet valinnut myös vanhemmuuden vastuut ja velvollisuudet. EI RUSINOITA PULLASTA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla unohtuu hanskat, villasukat ja pipo ostamatta, koska en itsekään sellaisia käytä. Ei tule mieleenkään, että ne pitäisi ostaa.
Viimeksi ostin haalarin ja ei kuulema musta (oma suosikkivärini) käy 3-vuotiaalle tyttärellemme. Karmeet huutoraivarit sain vaimolta. Ja sit raivos lisää kun ei ollu noita lisävarusteita...
En enää halua käydä ostamassa lapsen vaatteita. Käyköön vaimo itse, jos tietää mitä haluaa...
Haalarin väristä mariseminen on typerää, ei väri sen käytettävyyteen vaikuta. Mutta ajatus, että kolmevuotias voisi leikkiä ulkona talvella ilman käsineitä, on aivan tajuttoman typerä. Minulla ei ole lapsia enkä ole ikinä huolehtinut yhdestäkään lapsesta, ja jopa minulle on täysin itsestäänselvää, että lapsi tarvitsee jotkut hanskat tai rukkaset, koska olen itse ollut lapsi. On aika ikävän tuntuista koskea lumeen tai mihinkään kylmiin pintoihin pakkasella lyhyttä hetkeä kauemmin paljain käsin.
Varmaan kätevä tapa kasvattaa lapsi passiiviseksi, ei-liikunnalliseksi ja huonokuntoiseksi, kun ei voi tehdä ulkona muuta kuin seisoskella ja löntystellä kädet hihoihin tungettuina, ja siihen kohta kyllästyykin ja haluaa sisälle katsomaan telkkaria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla unohtuu hanskat, villasukat ja pipo ostamatta, koska en itsekään sellaisia käytä. Ei tule mieleenkään, että ne pitäisi ostaa.
Viimeksi ostin haalarin ja ei kuulema musta (oma suosikkivärini) käy 3-vuotiaalle tyttärellemme. Karmeet huutoraivarit sain vaimolta. Ja sit raivos lisää kun ei ollu noita lisävarusteita...
En enää halua käydä ostamassa lapsen vaatteita. Käyköön vaimo itse, jos tietää mitä haluaa...
Oletko oikeasti niin yksinkertainen, että kuvittelet 3-vuotiaan pärjäävän ulkona ilman pipoa ja hanskoja? Tässä taas näkee, että miehet tuijottavat vain omaa napaansa. Kun ei itse tarvitse noita asusteita, niitä ei tarvitse muutkaan.
Just tämmöstä raivoomista se vaimokin tekee. Haukkuu vaan. No minulle ei ole itsestäänselvyys, että haalareita ostaessa pitä
Ei juma nää uuvatitko sitten tätä meidän "yhteiskuntaa pyörittää ja pitää pystyssä"?? 🤣
Suuruudessaan ja älykkyydessään toki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtamalla miestä, tuo sinun nykyinen ei älyä sädehdi.
Hän nyt kuitenkin esim. töissä on ihan pätevä, huolehtii siellä hyvin laajasti kaikenlaisia asioita ja vastaa työssään itsenäisesti isosta kokonaisuudesta. Yliopistotutkinnonkin suoritti. Eli kyllä hänellä älyä pitäisi olla. Ap
Ettekö osaa jakaa kodin tehtäviä siten, että sinä vastaat haalarien ostosta, lasten vaatepuolesta yms. jossa sinulla on ekspertiisiä ja miehesi tekee jotain sellaisia kodin töitä, jossa hän on taitava?
Miksi tasa-arvo nykyään nähdään niin, että molempien puolisoiden pitää tehdä samoja asioita samalla tavalla? Työnjako olisi viisaampi malli.
Tapaus vaikutti siltä, että työnjakoa yritettiin mutta kaikissa yrityksissä mies vain jätti asiat tekemättä.
Miksi se olisi vaimon tehtävä ruveta miettimään vielä enemmän sitä mitkä kotityöt nyt voin antaa miehelle? Miksi se mies ei alunperinkään ole edes harkinnut tekevänsä mitään? Mitä tapahtuisi, jos naisella olisi sama asenne kuin miehellä (eli ei tekisi asioita ellei puoliso suoraan käske - ja silloinkin jäisi puolet hoitamatta)? Kuka sitten hoitaisi lapselle vaatteet päälle? Eihän se mies voi hoitaa, koska sehän tarkoittaisi että ilkeä nainen pakotti miehen hoitamaan nämä asiat jotka miehen mielestä kuuluivat naiselle. Mutta jos nainen hoitaa koska mies ei suostu ja jonkun on pakko, niin tämä ei missään nimessä ole sitä että mies yrittäisi pakottaa työtehtäviä naiselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myö tehtiin kirjallinen sopimus vaimon kanssa lasten hoidosta ja kustannuksista. Minä en olisi halunnut lasta ollenkaan, mutta vaimo vinkui ja vinkui niin, että päädyttiin tähän ratkaisuun. Nyt vaimo on kantanut 100% vastuuta 5 vuotta lapsestamme.
Viime kuukausina vaimo on halunnut uuden lapsen. Olen muistuttanut, että hänellä on juuri ja juuri varaa tuohon yhteen. Esimerkiksi hän maksaa oman puolensa vuokrasta toisinaan myöhässä, niin, että joudun lainaamaan rahaa 3% kuukausikorolla. Toisinaan on myös noloa, että minä käyn ravintolassa syömässä ja muu perhe joutuu tyytymään tonnikalan ja makaronin syömiseen kotona
Onko tuo nyt sitten lapsen etu? Isän näkemys?
Ei se nyt lapsen etu ole, mutta en halunnut lasta ja jokin kompromissi piti tehdä. Minä olisin mieluummin hankkinut kissan. Niist
Vuoden isä ja vuoden mies palkinnot kertaheitolla... 🤣🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtamalla miestä, tuo sinun nykyinen ei älyä sädehdi.
Hän nyt kuitenkin esim. töissä on ihan pätevä, huolehtii siellä hyvin laajasti kaikenlaisia asioita ja vastaa työssään itsenäisesti isosta kokonaisuudesta. Yliopistotutkinnonkin suoritti. Eli kyllä hänellä älyä pitäisi olla. Ap
Ettekö osaa jakaa kodin tehtäviä siten, että sinä vastaat haalarien ostosta, lasten vaatepuolesta yms. jossa sinulla on ekspertiisiä ja miehesi tekee jotain sellaisia kodin töitä, jossa hän on taitava?
Miksi tasa-arvo nykyään nähdään niin, että molempien puolisoiden pitää tehdä samoja asioita samalla tavalla? Työnjako olisi viisaampi malli.
Tapaus vaikutti siltä, että työnjakoa yritettiin mutta kaikissa yrityksissä mies vain
Yleensä sieltä vaatekomerosta löytyy vanhoja ihan hyviä vaatteita. Ehkä saattavat olla hiukan isoja tai pienehköjä, mutta ei se menoa haittaa. Laittaa vaikka papan turkislakin päähän,jos ei muuta löydy. Ei tämä mikään muotinäytös ole
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtamalla miestä, tuo sinun nykyinen ei älyä sädehdi.
Hän nyt kuitenkin esim. töissä on ihan pätevä, huolehtii siellä hyvin laajasti kaikenlaisia asioita ja vastaa työssään itsenäisesti isosta kokonaisuudesta. Yliopistotutkinnonkin suoritti. Eli kyllä hänellä älyä pitäisi olla. Ap
Ettekö osaa jakaa kodin tehtäviä siten, että sinä vastaat haalarien ostosta, lasten vaatepuolesta yms. jossa sinulla on ekspertiisiä ja miehesi tekee jotain sellaisia kodin töitä, jossa hän on taitava?
Miksi tasa-arvo nykyään nähdään niin, että molempien puolisoiden pitää tehdä samoja asioita samalla tavalla? Työnjako olisi viisaampi malli.
Tapaus vaikutti siltä, että työnjak
Yleensä sieltä vaatekomerosta löytyy vanhoja ihan hyviä vaatteita. Ehkä saattavat olla hiukan isoja tai pienehköjä, mutta ei se menoa haittaa. Laittaa vaikka papan turkislakin päähän,jos ei muuta löydy. Ei tämä mikään muotinäytös ole
Eli toisin sanottuna ratkaisu on se, että mies laittaa lapselle papan vanhan turkislakin päähän, koska onhan se turkislakki nyt sentään jotain vaatetta. Mites ne haalarit ja muut? Se vanha pieneksi jäänyt haalari, jonka nainen osti aiemmin? Ja sitten kun on taas naisen vuoro huolehtia lapsesta, käydään ostamassa ne seuraavat oikeankokoiset vaatteet, joita lapsi voi sitten käyttää taas miehenkin vuoron yli, koska onhan se nyt jokin vaate?
Ei kuulosta täysin tasapuoliselta työnjaolta.
Hauskaa tässä on, että lakiteknisesti ainoastaan äidin on pakko huolehtia lapsesta eikä pääse töihin ennen 8kk ikää. Isälle tämä on vapaaehtoista. Se, saako äiti viimeisiltä kuukausilta edes vanhempainpäivärahaa, riippuu siitä, onko isä halunnut/viitsinyt/jaksanut ilmoittaa siirrosta Kelalle.
Velvollisuus ei siirry isälle edes äidin vammautuessa tai kuollessa. Edelleen miehelle todellisuudessa vapaaehtoista.
Tutustukaa toki porsaanreikään, miten laki kohtelee naista ja miestä eri arvoisesti tässä asiassa.