Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten lapsiperheen metatyötä siirretään miehelle ilman, että lapsi siitä kärsii?
07.12.2025 |
Oma kokemus omasta miehestä on tämä. Jos miehelle sanoo, että tänä syksynä sinä huolehdit lapsen talvivaatteet, niin joko mitään ei tapahdu niiden suhteen eli lapsella ei sitten ole talvivaatteita, tai sitten mies käy ostamassa vain haalarin, joka on väärää kokoa ja jättää hankkimatta pipot, kintaat ja talvikengät ym. Eli lapsi on ilman niitä. Kamala tilanne lapselle, koska ei Suomessa voi olla ilman talvivaatteita. Jos miehelle sanoi, että sinä huolehdit lapsen synttärit tänä vuonna, niin lapsi saa yhden lahjan ja pöydässä on tarjolla suklaalevy. Ja lapsi itkee lohduttomana minulle miksi ei ole kakkua, miksi tänä vuonna ei tullut yhtään vieraita jne. Jos miehelle sanoo, että sinä vastaat wilmasta joulukuun, niin mies kyllä käy lukaisemassa wilman, mutta ei huolehdi wilmaviestien ohjeiden mukaan, että lapsi olisi oikeaan aikaan koulun joulujuhlassa, siellä olisi siistimmät vaatteet päällä, lapsella olisi mukana jotain herkkuja luokan pikkujoulutunnille kuten piti jne. Ja lapsi kärsii tästäkin, tietenkin, ja itkee minulle. Ja meillä sentään on vain yksi lapsi.
Joten, miten perheen metatyötä siirretään miehelle niin, että lapsi ei tässä joudu kärsijäksi?
Kommentit (274)
Vierailija kirjoitti:
Tekeekö mies muita metatöitä? Huolehtii auton katsastuksen, kilpailuttaa puhelinliittymät ja vakuutukset, hoitaa perheen lomamatkan lippujen varauksen ja mitä näitä nyt teidän tilanteessa on?
"Tunteeko" mies lapsensa eli tekevätkö he asioita kahdestaan (pyöräretkiä, luonnossa kulkemista, harrastuksiin liittyviä asioita...). Näin isä oppisi tietämään, mistä lapsi pitää, mitä vaatteita hän tarvitsee jne.
Kiva kun vertaat tällaisia kerran vuodessa pari minuuttia panostusta vaativia juttuja 24/7 lapsenhoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan, että teette aluksi vaikka puolen vuoden ajan yhdessä nämä kuvaamasi työt. Istutte keittiön pöydän ääreen, juttelette, ideoitte, kirjoitatte kalenteriin kuka tekee mitä ja milloin. Anna tilaa isän mielipiteille, esim synttäreillä ei tarvita välttämättä kakkua, jos isä on ideoinut jäätelöbuffetin tms.
Kun tavanomaista mieshenkilöä ei lähtökohtaisesti kiinnosta tällaiset detaljitason asiat esim. syntymäpäivien järjestelyissä. Ovat päässeet sukupolvi toisensa jälkeen luistamaan tällaisista, joten puuttuu perinteetkin. Hän ei ota kokonausvastuuta, kun helpommallakin pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Opettajana huomaan, kun tietyillä lapsilla on isäviikko: reppu ei ole mukana, vaatteet on likaiset, kynät ym. unohdettu jonnekin eikä ainakaan terotettu, koulukuvat lojuu iskällä maksamattomina jne. Ja kun lapselta kysyy, missä reppu tavaroineen ja kirjoineen on: Isällä, isä ei löytänyt sitä aamulla. Siksi lapsi myös myöhästyi tänä aamuna.
Aika yleistä siis. Lapsi kärsii eniten näistä huithapeli-isistä.
Mistä sinä tiedät lapsen koulukuvien tilanteen? Ei meillä opettaja puutu niihin mitenkään kuvauksen jälkeen. Eikä tiedä maksun tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Surulliselta tuntuu lukea kirjoituksia joissa mollataan tuo mies ja tarjotaan eroa ratkaisuksi. AP on varmasti kuvannut asian niinkuin hän itse sen kokee mutta millainen olisi miehen kertoma kokemus? Se voisi olla vaikkapa sellainen että joka kerta kun mies teki jotain lastenhoitoon liittyvää, se torjuttiin ja korjattiin. Ei sitä potkupukua, ei noita vaippoja, ei sitä ja tätä, ei noin vaan näin. Kommunikaatio- ja toimintamalli jonka moni on omaksunut ehkä jo kotonaan ja toteuttaa tiedostamattaan. Pikkuhiljaa oma-aloitteisuus katoaa ja puoliso muuttuu aloitekyvyttömäksi suorittajaksi joka odottaa saavansa tarkat ohjeet. Vastaavasti mies voisi huomautella vaimolleen siitä miten renkaanvaihdon jälkeen tulee aina tehdä jälkikiristys noin 100 kilometrin ajon jälkeen tai siitä miten auto tulisi tankata jo ennenkuin tankki on melkein tyhjä tai miten sadevesikourut tulisi putsata ennen pakkasten tuloa mutta eipä huomauttele, hoitaa vaan sen kummemmin numeroa tekemättä.
Ihan oikeasti, vain kerran vuodessa tehtäviä hommia? Eikö mitään muuta löydy? Se tankkaa, joka ajaa.
Omalla kohdallani kukaan ei tehnyt noita metatöitä, vaan opettelin jo hyvin nuorena tekemään noita itse. En tietenkään osannut, mutta en myöskään saanut apua, vaan huudot kun meni pieleen. Äitini oli vielä töissä lastenkodissa, mutta kohteli kahta omaa lastaan kuin noita lastenkodin lapsia. Isäni jäi sairauseläkkeelle, mutta oli huono isä, joka uskoi täysin ankaraan ja auktoriteetteihin perustuvaan kasvatukseen. Olen vihannut ja pelännyt isääni niin kauan kuin muistan. Äitini tiesi tilanteen, mutta eipä tehnyt mitään esim. ottanut eroa ja hakenut yksinhuoltajuutta, jolloin olisin voinut paremmin. Olin muutenkin aina se syntipukki ja uhrattava, joten tuo metsätöiden tekemättömyydestä oli vain yksi lievemmistä ongelmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kouluikäisen pitäisi jo osata itse kertoa isälle, millaiset synttärit haluaa ja tarvitseeko tänä vuonna uutta pipoa vai ei. Pitäisi jo osata valita koulun liikuntatunnille oikeat varusteet ilman, että isä niitä hänelle pakkaa.
Voit vaihtaa miestä, mutta et kyllä saa mistään uutta miestä lapsesi wilmaa lukemaan.
Koululaiset pitäisi jo ottaa mukaan häntä koskeviin päätöksiin ja häneltä voidaan jo odottaa myös sitä osallistumista järjestelyihin. Ellei haluta kasvattaa yhtä kädetöntä aikuista kuin isänsä.
En minäkään sitä wilmaa lue kuin kerran viikossa, ellei lapsi muuta mainitse.
Vierailija kirjoitti:
Minun mies hoitaa nuo asiat sitten, kun päiväkodissa/kerhossa on huomautettu puuttuvista varusteista. Sitten kyllä kurvataan siltä istumalta vaatekauppaan, mutta kun minä pyydän loppusyksystä ostamaan talvihaalarin, villapuvun yms lämmintä vaatetta niin mäkättää, että eikai siellä nyt niin kylmä ole. Viidentoista asteen pakkaseenkin yrittää lapsen työntää pelkässä softshell-haalarissa. Eli meillä auttaa se, että joku perheen ulkopuolinen huomauttaa. Lapset eivät kärsi, koska päiväkodissa on varavaatteita.
Näinpä, tämä on hieno parisuhteen malli. Kun vaimo sanoo jotakin, se on "nalkutusta", mutta kun viranomainen tai edes ulkopuolinen sanoo, niin häntä koipien välissä totellaan. Kertoo kaiken tarpeellisen siitä, mitä miehet ajattelevat lastensa äideistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Surulliselta tuntuu lukea kirjoituksia joissa mollataan tuo mies ja tarjotaan eroa ratkaisuksi. AP on varmasti kuvannut asian niinkuin hän itse sen kokee mutta millainen olisi miehen kertoma kokemus? Se voisi olla vaikkapa sellainen että joka kerta kun mies teki jotain lastenhoitoon liittyvää, se torjuttiin ja korjattiin. Ei sitä potkupukua, ei noita vaippoja, ei sitä ja tätä, ei noin vaan näin. Kommunikaatio- ja toimintamalli jonka moni on omaksunut ehkä jo kotonaan ja toteuttaa tiedostamattaan. Pikkuhiljaa oma-aloitteisuus katoaa ja puoliso muuttuu aloitekyvyttömäksi suorittajaksi joka odottaa saavansa tarkat ohjeet. Vastaavasti mies voisi huomautella vaimolleen siitä miten renkaanvaihdon jälkeen tulee aina tehdä jälkikiristys noin 100 kilometrin ajon jälkeen tai siitä miten auto tulisi tankata jo ennenkuin tankki on melkein tyhjä tai miten sadevesikourut tulisi putsata ennen pakkasten tuloa mutta eipä huomauttele, hoitaa vaan sen kummemmin numeroa tekemättä.
Täsmälleen samaa mieltä!
Vierailija kirjoitti:
Surulliselta tuntuu lukea kirjoituksia joissa mollataan tuo mies ja tarjotaan eroa ratkaisuksi. AP on varmasti kuvannut asian niinkuin hän itse sen kokee mutta millainen olisi miehen kertoma kokemus? Se voisi olla vaikkapa sellainen että joka kerta kun mies teki jotain lastenhoitoon liittyvää, se torjuttiin ja korjattiin. Ei sitä potkupukua, ei noita vaippoja, ei sitä ja tätä, ei noin vaan näin. Kommunikaatio- ja toimintamalli jonka moni on omaksunut ehkä jo kotonaan ja toteuttaa tiedostamattaan. Pikkuhiljaa oma-aloitteisuus katoaa ja puoliso muuttuu aloitekyvyttömäksi suorittajaksi joka odottaa saavansa tarkat ohjeet. Vastaavasti mies voisi huomautella vaimolleen siitä miten renkaanvaihdon jälkeen tulee aina tehdä jälkikiristys noin 100 kilometrin ajon jälkeen tai siitä miten auto tulisi tankata jo ennenkuin tankki on melkein tyhjä tai miten sadevesikourut tulisi putsata ennen pakkasten tuloa mutta eipä huomauttele, hoitaa vaan sen kummemmin numeroa tekemättä.
Tätä aina tarjotaan selitykseksi siihen, että miksi miehet lusmuilee. Että naisen syy. Voi se ehkä joskus noinkin olla. Mutta uskon, että useimmiten ei. Meillä ainakaan ei. En huomautellut miehen tekemisistä tai vahtinut vierestä, että minkä potkupuvun laittaa tai minkä vaipan. Tietenkin jos oli ostanut aivan liian pieniä vaippoja niin sanoin, että huomasitko, että nämä on ihan liian pientä kokoa. Eli sanoin vain jos joku asia oli mahdoton. Tosin ei kyllä käytännössä tällaisia tilanteita edes ollut, koska aina mennessään ostamaan ruokaostosten ohessa vaippoja kysyi minulta mikä se vaippakoko olikaan. Tai kun käskin potkupukuostoksille niin suostui menemään sinne vain, jos kerroin etukäteen tarkan koon.
P.S. Renkaat meillä vaihtaa ja autot huoltaa huoltoliike, ei mies.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteishuoltajuus on tietysti yksi ratkaisu, jolloin mies on täysin vastuussa lapsesta ja nainen voi oikeastaan ryhtyä vaikka vaan viikonloppuäidiksi. Jos jaksaa. Yksi mies tällä palstalla aina hehkuttaa järjestelyään, missä on eronnut lasten äidistä eikä ota lapsiakaan edes yökylään, vaan "treffailee" heitä viikolla, eli käy syömässä esim. ravintolassa. On kuulemma miehelle tosi hyvä. Hänellä on myös uusi panopuoliso, tietysti.
Nykyään vanhemmuuslaki on sukupuoleton, eli nainenkin voi tehdä näin. Lapsen mahdollinen kärsimys ja elinikäiset traumat ovat sitten lainsäätäjien vastuulla, kun nainen ja mies kerran ovat sukupuolettomia, niin tottahan se mies yhtä hyvin lasta hoitaa!
Vierailija kirjoitti:
Hanki aikuinen kumppani.
Yh:t ovat kova sana sinkkumarkkinoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekeekö mies muita metatöitä? Huolehtii auton katsastuksen, kilpailuttaa puhelinliittymät ja vakuutukset, hoitaa perheen lomamatkan lippujen varauksen ja mitä näitä nyt teidän tilanteessa on?
"Tunteeko" mies lapsensa eli tekevätkö he asioita kahdestaan (pyöräretkiä, luonnossa kulkemista, harrastuksiin liittyviä asioita...). Näin isä oppisi tietämään, mistä lapsi pitää, mitä vaatteita hän tarvitsee jne.
Kiva kun vertaat tällaisia kerran vuodessa pari minuuttia panostusta vaativia juttuja 24/7 lapsenhoitoon.
No ei kai sitä talvihaalaria osteta monta kertaa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Olis kyllä aina pirun kiva kuulla sen toisen osapuolen näkemys.
Meillä vaimon kanssa sovitaan just esim näistä vaate ostoksista. Minä ostan lasten talvivaatteet. No syyskuussa alkaa mäkätys kun +15. Lokakuussa kun +10 hermo menee ja hän on käynyt ostamassa kuteet. Joulu/ tammikuussa ne sitten menee käyttöön.
Tätä on tapahtunut ihan älyttömän usein meidän pitkän liiton aikana. Kaikki pitäisi hoitaa heti vaikka ei ole mitään kiirettä.
Vaimosi tietää, että ostaa kannattaa silloin, kun valikoima on parhaimmillaan eli ennen hetkeä, kun kaikki tarvitsevat sen saman tuotteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta kaikesta selviää sillä, että vauvan synnyttyä ei ryhdy määräämään miehen tekemisistä. Sen sijaan keskustelee päivittäin vauvan tarvitsemista asioista, keskustelee hankinnoista, sopii (ei määrää!) kumpi selvittää hintoja, hankintapaikkaa tms. ja tekee ihan kaiken lapseen liittyvän pohdinnan yhdessä miehen kanssa! Tämä on todella tuskaisaa, koska näin ei saa päättää, minkämerkkinen itkuhälytin hankitaan tai edes lapsen vaatteiden väriä, monessa asiassa joutuu suostumaan kompromissiin.
Mutta niinpä kouluikäisen lapsen kanssa mies tietää, mitä talvikamppeita pitää hankkia, koska asiasta keskustellaan yhdessä, katsotaan liian pienet vaatteet sivuun, laitetaan ne kiertoon yhdessä päättäen, mitä myydään, mitä annetaan tutuille ja mitä viedään roskiin.
Ihmiset ovat siitä outoa väkeä, että kun heidät on ensin sysätty vuosiksi sivuun, niin eivät he osaa lukea ajatuksia eikä etenkään miehillä ole tietoa siitä, mitä kaikkea isoäiti on luvannut hankkia.
Joten älä päätä vauvan kanssa mitään yksin, älä tee omia rutiinejasi, älä sulje isää vain varahoitajaksi. Luovu monista oikeuksistasi ja vastuistasi ja saat tilalle jaetun vanhemmuuden, jossa mies saa viedä lapsen leikkipuistoon, vaikka sinun mielestäsi tänään riittäisi kävely metsässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki aikuinen kumppani.
Yh:t ovat kova sana sinkkumarkkinoilla.
Ei niitä uusia kumppaneita tarvitse kuin yhden. Ja jos jättää lapset pois omasta mielestään ja arjestaan niin voi olla itsekin parempi kumppani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekeekö mies muita metatöitä? Huolehtii auton katsastuksen, kilpailuttaa puhelinliittymät ja vakuutukset, hoitaa perheen lomamatkan lippujen varauksen ja mitä näitä nyt teidän tilanteessa on?
"Tunteeko" mies lapsensa eli tekevätkö he asioita kahdestaan (pyöräretkiä, luonnossa kulkemista, harrastuksiin liittyviä asioita...). Näin isä oppisi tietämään, mistä lapsi pitää, mitä vaatteita hän tarvitsee jne.
Haha, kyllä me naiset osataan ihan itse kilpailuttaa liittymät ja vakuutukset. Autokin osataan ajaa sinne katsastusasemalle.
Kyse ei nyt ollut osaamisesta, kyse oli siitä, tekeekö mies tuon.
Vierailija kirjoitti:
Opettajana huomaan, kun tietyillä lapsilla on isäviikko: reppu ei ole mukana, vaatteet on likaiset, kynät ym. unohdettu jonnekin eikä ainakaan terotettu, koulukuvat lojuu iskällä maksamattomina jne. Ja kun lapselta kysyy, missä reppu tavaroineen ja kirjoineen on: Isällä, isä ei löytänyt sitä aamulla. Siksi lapsi myös myöhästyi tänä aamuna.
Aika yleistä siis. Lapsi kärsii eniten näistä huithapeli-isistä.
Leikkimällä lapsille sitten opetetaan sitä vastuuta? Lapsen itsensä ei myöskään tarvitse ponnistella, kun äiti tekee kaiken. Ja sitten se näkyy huithapeli-isyytenä.
Koska sukupuoliroolit ja kotitöihin liittyvät asenteet opitaan jo lapsuudessa, kasvatukseenkin kannattaa kiinnittää huomiota. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tyttöjä osallistetaan pienestä pitäen esimerkiksi kotitöiden tekoon ja pienemmistä lapsista huolehtimiseen enemmän kuin poikia. Teini-iässä tämä näkyy niin, että tytöt tekevät paljon enemmän kotitöitä kuin pojat. Kun aikuisena sitten muutetaan samaan huusholliin, sukupuolittuneet kaavat ovat olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekeekö mies muita metatöitä? Huolehtii auton katsastuksen, kilpailuttaa puhelinliittymät ja vakuutukset, hoitaa perheen lomamatkan lippujen varauksen ja mitä näitä nyt teidän tilanteessa on?
"Tunteeko" mies lapsensa eli tekevätkö he asioita kahdestaan (pyöräretkiä, luonnossa kulkemista, harrastuksiin liittyviä asioita...). Näin isä oppisi tietämään, mistä lapsi pitää, mitä vaatteita hän tarvitsee jne.
Kiva kun vertaat tällaisia kerran vuodessa pari minuuttia panostusta vaativia juttuja 24/7 lapsenhoitoon.
No ei kai sitä talvihaalaria osteta monta kertaa vuodessa.
Lapsi on olemassa 24/7 ja tarvitsee aikuisen huomiota 24/7. Nämä kilpavarustelut ovat sitten toinen juttu. Siinä mielessä tuo sukupuoleton vanhemmuuslaki on todellakin hauska juttu, koska sen perusteella voi jättää lapset heitt.. siis isälleen huoletta. Jos kerran toimitaan 50/50 palkintojenjaolla niin sitten myös 50/50 vastuunjako on perusteltu
Ajatelkaapa jos ja kun nainen kantaa sikiötä yksin 9kk niin mies hoitaisi vaikkapa pikkuvauva-ajan ja nainen vetäisi vuoden lonkkaa. Sitten taas vuoronvaihto. Ai ettien että miten mahtava systeemi, 50/50.
Mistä ihmeen huithapeli-isyydestä puhutte. Miehellä ja naisella ei ole lain mukaan mitään eroa vanhempina. Älkääpäs nyt olko ennakkoluuloisia vaan kunnioittakaa miehiä vanhempina.
Alue: Aihe vapaa
Haha, kyllä me naiset osataan ihan itse kilpailuttaa liittymät ja vakuutukset. Autokin osataan ajaa sinne katsastusasemalle.