Miten lapsiperheen metatyötä siirretään miehelle ilman, että lapsi siitä kärsii?

Fiksuintahan olisi ylipäätään olla perustamatta perhettä tuollaisen miehen kanssa. Mulla oli nuorena poikaystävä, joka antoi lahjaksi asioita, joista HÄN oli kiinnostunut, eikä osannut ajatella, että mulle niillä ei ole mitään iloa. Tajusin, että tämän tyypin kanssa ei kannata jatkaa enempää. 

Ehdotan AP eroa. Pääset helpommalla, kun sulla ei ole perässä vedettävää mieslasta sen oikean lapsen lisäksi. Voit jopa löytää ihan oikeasti fiksun ja vastuuntuntoisen uuden miehen. Toi sun miehen käytös ei ole normaalia, vaikka yliopistotutkinto olisi. 

Tekeekö mies muita metatöitä? Huolehtii auton katsastuksen, kilpailuttaa puhelinliittymät ja vakuutukset, hoitaa perheen lomamatkan lippujen varauksen ja mitä näitä nyt teidän tilanteessa on? 

"Tunteeko" mies lapsensa eli tekevätkö he asioita kahdestaan (pyöräretkiä, luonnossa kulkemista, harrastuksiin liittyviä asioita...). Näin isä oppisi tietämään, mistä lapsi pitää, mitä vaatteita hän tarvitsee jne. 

Vierailija kirjoitti:

Fiksuintahan olisi ylipäätään olla perustamatta perhettä tuollaisen miehen kanssa. Mulla oli nuorena poikaystävä, joka antoi lahjaksi asioita, joista HÄN oli kiinnostunut, eikä osannut ajatella, että mulle niillä ei ole mitään iloa. Tajusin, että tämän tyypin kanssa ei kannata jatkaa enempää. 

Ehdotan AP eroa. Pääset helpommalla, kun sulla ei ole perässä vedettävää mieslasta sen oikean lapsen lisäksi. Voit jopa löytää ihan oikeasti fiksun ja vastuuntuntoisen uuden miehen. Toi sun miehen käytös ei ole normaalia, vaikka yliopistotutkinto olisi. 

Jatkan omaan viestiini kun unohtui: ero kannattaa ottaa myös sen vuoksi, että sähän et pysty millään kunnioittamaan tuollaista vätys-miestä. Ja kun kunnioitus lähtee suhteesta, lähtee ennemmin tai myöhemmin rakkaus ja se on sitten menoa. Ero paras.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihtamalla miestä, tuo sinun nykyinen ei älyä sädehdi.

Hän nyt kuitenkin esim. töissä on ihan pätevä, huolehtii siellä hyvin laajasti kaikenlaisia asioita ja vastaa työssään itsenäisesti isosta kokonaisuudesta. Yliopistotutkinnonkin suoritti. Eli kyllä hänellä älyä pitäisi olla. Ap

Googleta termi weaponized incompetence. Tätä harrastavat ihan kaikenlaiset miehet koulutustaustasta tai työstä riippumatta. Ei ole siis siitä kiinni, etteikö he tajuaisi. 

Voi olla noinkin, mutta nyt kiinnostaisi syiden sijaan ihan käytännön neuvot, että miten osa metatöistä oikeasti ja käytännössä siirretään miehelle niin, että lapsi ei siinä joudu kärsimään. Ap

Ja sori, tiedän ettei nyt tullut konkreettisia neuvoja. Haluan vaan, että ymmärrät, ettei tuohon ole välttämättä mitään ratkaisua.. Kun on noin perustavanlaatuinen ongelma eikä miestä vaan kiinnosta, vaikka sinä ja lapsi kärsitte. 

Tämä. Ei se siitä muutu ellei mies itse halua muuttua, ja tuskin haluaa, kun ei ole mitään merkkejä osoittanut 45 vuoteen mennessä. Onhan se helpompaa siipeillä, kun äiti hoitaa. Hintana tuolle on tietysti kunnioituksen menetys, mutta siihen yllättävän moni mies on valmis. Ap voi nyt joko erota tai sopeutua, ja sopeutumisen voi tehdä kahdella tavalla, joko hammasta purren venymällä tai kylmästi työntämällä miehelle kaikkea käytännön hommaa vastaavasti enemmän. Näin syntyy justiinoita, välttelevät ja välinpitämättömän miehet tekevät sellaisia. Lapsen asiat on vaan pakko hoitaa.

Onpa sinulla välinpitämätön mies. Eikö hän itse käytä talvisin talvikenkiä, pipoa ja hanskoja vai mistä hän on saanut päähänsä ettei lapsi tarvitse sellaisia?

Myös tuo ettei viitsi Wilma-viestejä lukea on outoa. Ei se mitään isoja tietoteknisiä taitoja vaadi. Mitä hän mahtaa tehdä työkseen, jos netin käyttäminen on noin vaikeaa. Saako hän edes työsähköpostejaan luettua?

Jos mies pärjää työelämässä normaalisti ja on saanut koulut läpi, niin eihän kovin jälkeenjäänyt ja autettava voi olla.

Googlaa weaponized incompetence, mies heittäytyy tahallaan osaamattomaksi ja ajattelee että sinä sitten hoidat kuitenkin. Hänen mielestään on ihan sama jos lapsi palelee puutteellisissa talvivaatteissa, kunhan hän itse ei joudu ostamaan kunnollisia. Miehelle on tärkeintä, että hän saa itse päättää milloin huolehtii lapsesta ja kuinka paljon. Ja hänelle sinä olet vain joku jonka tehtävä on mahdollistaa hänen vastuunpakoilunsa.

Miehen mielestä hän on varmaan ihan ok ja "osallistuva" isä. Hankkihan hän lapselle haalarin, muisti sen syntymäpäivän ja osti vielä suklaalevynkin. Pistää kyllä vihaksi.

Vierailija kirjoitti:

Äiti sanoi aikoinaan älä ikinä tee mitään asiaa kolmea kertaa peräkkäin. Mies olettaa tästä, että haluat omia kyseisen asian itsellesi. 

Itse käsitän tasa-arvon siten, että seistään rintarinnan ja saadaan tukea toistemme vahvuuksista mutta joku näkee sen näköjään niin, että ne talvihaalarit ostetaan vuorovuosin ettei ole alisteisessa asemassa? 

Hyvin toimiva perhe on kuin toimiva yritys, jossa kaikilla on se selkeät roolit ja vastuut  ja oikeat ihmiset oikeilla paikoilla. Harvemmin yritys jossa kaikki tekee kaikea jonkun mielioikkujen mukaan toimii pidemmän päälle. 

Vierailija kirjoitti:

Mites jos AP kuolee ja lapsen isä jää yksinhuoltajaksi? Miten hän sitten pärjää?

Saattaa pärjätä hyvin, kun ap ei ole koko ajan päsmäröimässä ja paapomassa vieressä.

Vierailija kirjoitti:

Ei taida tuossa tilanteessa onnistua metatöiden siirtäminen. Mielestäni lapsen hyvinvointi on tärkeintä, joten ehdottaisin, että tee itse metatyöt ja siirrä miehelle mahdollisimman paljon käytännön töitä, jos mahdollista. Sinä teet ostoslistan, mies käy kaupassa. Sinä huolehdit, että kaverin synttäreille on lahja ja sopivat vaatteet, mies vie lapsen juhliin, jne. 

 

Mahtava ratkaisu, ap haluaa kontolleen vähemmän metatöitä niin sinun ratkaisusi on että ap tekisi enemmän metatöitä.

Ap:n ja miehen talous koostuu kahdesta aikuisesta ja yhdestä huollettavasta. Ei ap:llekaan kukaan tule kädestä pitäen selittämään että tässä on luuttu ja valmiiksi sekoitettu siivousaine, luuttu laitetaan tähän kepin päähän, luutulla pyyhitään lattiat, lattiat löytyvät huoneen alareunasta seinien välistä, seinät ovat nuo pystysuorat pinnat joiden jälkeen alkaa ulkoilma, voitko tällä informaatiolla luututa meidän lattiat tästä talosta jossa ollaan asuttu 15 vuotta ja joka on siivottu samalla tavalla joka lauantai yhteenmuutosta asti?

Ihan tuhoontuomittu idea alkaa joksikin käskytyskersantiksi, kun lusmu saa siitä vain enemmän aseistusta aina vedota "et sä kertonut että mun piti ostaa lapsen lahja" "et sä kertonut että sähkölasku piti maksaa" "et sä kertonut pakata kalsareita viikon lomalle" "et sä kertonut että pylly pitää pyyhkiä" ja kaikki on sitten vielä enemmän sinun vastuullasi.

Ihan vihoviimeistä alkaa omalle kumppanilleen joksikin henk.koht.avustajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihtamalla miestä, tuo sinun nykyinen ei älyä sädehdi.

Hän nyt kuitenkin esim. töissä on ihan pätevä, huolehtii siellä hyvin laajasti kaikenlaisia asioita ja vastaa työssään itsenäisesti isosta kokonaisuudesta. Yliopistotutkinnonkin suoritti. Eli kyllä hänellä älyä pitäisi olla. Ap

Googleta termi weaponized incompetence. Tätä harrastavat ihan kaikenlaiset miehet koulutustaustasta tai työstä riippumatta. Ei ole siis siitä kiinni, etteikö he tajuaisi. 

Voi olla noinkin, mutta nyt kiinnostaisi syiden sijaan ihan käytännön neuvot, että miten osa metatöistä oikeasti ja käytännössä siirretään miehelle niin, että lapsi ei siinä joudu kärsimään. Ap

Minua kiinnostaisi sinun motiivisi lähteä sotaan, jota et voi voittaa? Miksi juuri nämä asiat pitää siirtää miehelle? 

Vierailija kirjoitti:

Olis kyllä aina pirun kiva kuulla sen toisen osapuolen näkemys.

Meillä vaimon kanssa sovitaan just esim näistä vaate ostoksista.  Minä ostan lasten talvivaatteet. No syyskuussa alkaa mäkätys kun +15.   Lokakuussa kun +10 hermo menee ja hän on käynyt ostamassa kuteet.  Joulu/ tammikuussa ne sitten menee käyttöön. 

Tätä on tapahtunut ihan älyttömän usein meidän pitkän liiton aikana. Kaikki pitäisi hoitaa heti vaikka ei ole mitään kiirettä.

Tätä en kans ymmärrä. Ennemmin sitten vetkuttelet ja kuuntelet mäkätystä kun hoidat asian ajoissa. On se nyt lapsillekin mukavampi että on ne talvivaatteet valmiina kun tuleekin yhtäkkiä ne syksyn ekat pakkaset.

Kouluikäisen pitäisi jo osata itse kertoa isälle, millaiset synttärit haluaa ja tarvitseeko tänä vuonna uutta pipoa vai ei. Pitäisi jo osata valita koulun liikuntatunnille oikeat varusteet ilman, että isä niitä hänelle pakkaa. 

Voit vaihtaa miestä, mutta et kyllä saa mistään uutta miestä lapsesi wilmaa lukemaan.

Vierailija kirjoitti:

Tekeekö mies muita metatöitä? Huolehtii auton katsastuksen, kilpailuttaa puhelinliittymät ja vakuutukset, hoitaa perheen lomamatkan lippujen varauksen ja mitä näitä nyt teidän tilanteessa on? 

"Tunteeko" mies lapsensa eli tekevätkö he asioita kahdestaan (pyöräretkiä, luonnossa kulkemista, harrastuksiin liittyviä asioita...). Näin isä oppisi tietämään, mistä lapsi pitää, mitä vaatteita hän tarvitsee jne. 

Kerran vuodessa tehtävät asiat versus perus arkipäiväinen elämä? 

Miksi se mies on edes halunnut lapsen, kun häntäei kiinnosta hoitaa sen asioita?

Otat sen miehen mukaan aina kaikkiin noihin lapseen liittyviin asioihin. Sinne kauppaan, kun ostatte lapselle ne talvikengät tai synttäritarjoilut. Että mies vähintään edes maksaa ne. Jos laittaa vastaan, että miksi molempien sinne pitää mennä, niin sanot että pitäähän miehenkin näihin osallistua ja oppia. Joo, ei se auta siinä mielessä sinua, kun sinun pitää silti näitä tehdä, mutta ainakaan toinen ei pääse näistä luistamaan. Se sillä on varmaan tarkoitus, ei niitä hoida, niin silloin sinä hoidat. Ei niille pidä antaa yhtään periksi. Onhan se toki hölmöä että pitää aikuista ihmistä kouluttaa. 

Tai sitten toki jos se mies hoitaa vastaavasti muita asioita enemmän, että työnjako on tasainen. 

Minun mies hoitaa nuo asiat sitten, kun päiväkodissa/kerhossa on huomautettu puuttuvista varusteista. Sitten kyllä kurvataan siltä istumalta vaatekauppaan, mutta kun minä pyydän loppusyksystä ostamaan talvihaalarin, villapuvun yms lämmintä vaatetta niin mäkättää, että eikai siellä nyt niin kylmä ole. Viidentoista asteen pakkaseenkin yrittää lapsen työntää pelkässä softshell-haalarissa. Eli meillä auttaa se, että joku perheen ulkopuolinen huomauttaa. Lapset eivät kärsi, koska päiväkodissa on varavaatteita.

Kot kot kot kot koo-ot kot kot.

Vierailija kirjoitti:

Minun mies hoitaa nuo asiat sitten, kun päiväkodissa/kerhossa on huomautettu puuttuvista varusteista. Sitten kyllä kurvataan siltä istumalta vaatekauppaan, mutta kun minä pyydän loppusyksystä ostamaan talvihaalarin, villapuvun yms lämmintä vaatetta niin mäkättää, että eikai siellä nyt niin kylmä ole. Viidentoista asteen pakkaseenkin yrittää lapsen työntää pelkässä softshell-haalarissa. Eli meillä auttaa se, että joku perheen ulkopuolinen huomauttaa. Lapset eivät kärsi, koska päiväkodissa on varavaatteita.

Monet päiväkodit vain huomauttaa pelkästään äidille. Myös niistä isän tekemistä mokista.

Surulliselta tuntuu lukea kirjoituksia joissa mollataan tuo mies ja tarjotaan eroa ratkaisuksi. AP on varmasti kuvannut asian niinkuin hän itse sen kokee mutta millainen olisi miehen kertoma kokemus? Se voisi olla vaikkapa sellainen että joka kerta kun mies teki jotain lastenhoitoon liittyvää, se torjuttiin ja korjattiin. Ei sitä potkupukua, ei noita vaippoja, ei sitä ja tätä, ei noin vaan näin. Kommunikaatio- ja toimintamalli jonka moni on omaksunut ehkä jo kotonaan ja toteuttaa tiedostamattaan. Pikkuhiljaa oma-aloitteisuus katoaa ja puoliso muuttuu aloitekyvyttömäksi suorittajaksi joka odottaa saavansa tarkat ohjeet. Vastaavasti mies voisi huomautella vaimolleen siitä miten renkaanvaihdon jälkeen tulee aina tehdä jälkikiristys noin 100 kilometrin ajon jälkeen tai siitä miten auto tulisi tankata jo ennenkuin tankki on melkein tyhjä tai miten sadevesikourut tulisi putsata ennen pakkasten tuloa mutta eipä huomauttele, hoitaa vaan sen kummemmin numeroa tekemättä.

Mutta kun kerran ratkaisua haetaan niin miten olisi asian keskusteleminen rakentavassa hengessä ja sen osoittaminen että mitä noihin pyyntöihin sisältyy?

Toki voit vaihtaakin miehen ja hyvällä tuurilla ongelmat korjaantuvat, huonolla tuurilla tulee uusia ongelmia.

Opettajana huomaan, kun tietyillä lapsilla on isäviikko: reppu ei ole mukana, vaatteet on likaiset, kynät ym. unohdettu jonnekin eikä ainakaan terotettu, koulukuvat lojuu iskällä maksamattomina jne. Ja kun lapselta kysyy, missä reppu tavaroineen ja kirjoineen on: Isällä, isä ei löytänyt sitä aamulla. Siksi lapsi myös myöhästyi tänä aamuna.

Aika yleistä siis. Lapsi kärsii eniten näistä huithapeli-isistä. 

Tähän keissiin on vaikea ottaa kantaa, kun ei tiedä koko tilannetta. Ketjua lukemalla tulee se kuva, että ap huolehtii kaikesta ja mies on itsekäs, vastuuton luuseri, josta on paras erota asap. Toisaalta ap voi myös olla varsinainen pirttihirmu, jolle mikään ei kelpaa ja suklaalevy synttäripöydällä on rajua liiottelua ja vähättelyä.

Todennäköisesti ja toivottavasti kyseessä on normaali parisuhde, jossa kaikki työt eivät aina jakaannu tasan ja jokaista ärsyttää aina välillä.