Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten lapsiperheen metatyötä siirretään miehelle ilman, että lapsi siitä kärsii?
Oma kokemus omasta miehestä on tämä. Jos miehelle sanoo, että tänä syksynä sinä huolehdit lapsen talvivaatteet, niin joko mitään ei tapahdu niiden suhteen eli lapsella ei sitten ole talvivaatteita, tai sitten mies käy ostamassa vain haalarin, joka on väärää kokoa ja jättää hankkimatta pipot, kintaat ja talvikengät ym. Eli lapsi on ilman niitä. Kamala tilanne lapselle, koska ei Suomessa voi olla ilman talvivaatteita. Jos miehelle sanoi, että sinä huolehdit lapsen synttärit tänä vuonna, niin lapsi saa yhden lahjan ja pöydässä on tarjolla suklaalevy. Ja lapsi itkee lohduttomana minulle miksi ei ole kakkua, miksi tänä vuonna ei tullut yhtään vieraita jne. Jos miehelle sanoo, että sinä vastaat wilmasta joulukuun, niin mies kyllä käy lukaisemassa wilman, mutta ei huolehdi wilmaviestien ohjeiden mukaan, että lapsi olisi oikeaan aikaan koulun joulujuhlassa, siellä olisi siistimmät vaatteet päällä, lapsella olisi mukana jotain herkkuja luokan pikkujoulutunnille kuten piti jne. Ja lapsi kärsii tästäkin, tietenkin, ja itkee minulle. Ja meillä sentään on vain yksi lapsi.
Joten, miten perheen metatyötä siirretään miehelle niin, että lapsi ei tässä joudu kärsijäksi?
Kommentit (578)
Vierailija kirjoitti:
Ei siihen auta kuin ero. Tuollainen mies ei muutu. Minä erosin ap:n miehen kaltaisesta kolmen lapseni isästä ja siedin tuota velttoilua uskomattomat 20 vuotta.
Kun mittari oli lähes täysi, tein seuraavat asiat. Pesin vain omat ja lasten pyykit ja lakanat, miehen pyykit jätin pyykkikoriin enkä vaihtanut miehen lakanoita. Tästä tuli sitten turpaan, kun mies huomasi että en pessyt enää hänen pyykkejään ja toki laitoin heti eron vireille.
Muita asioita mitä tein. Lopetin omakotitalon nurmikon leikkauksen, haravoinnin ja rännien puhdistamisen. Ex huutokarjui kun en tehnyt näitä pihahommia (ex ei tehnyt koskaan pihahommia).
En myöskään antanut koskea haaroväliin ja mies syytti että se on seksuaalista vä ki valtaa häntä kohtaan.
Nyt exällä on jo uusi uhri joten ei ole minun vaivana.
Hahah eli se ettei mies pääse tekemään SINULLE seksuaalista väkivaltaa eli loukkaamaan itsemääräämisoikeuttasi onkin nyt seksuaalista väkivaltaa HÄNTÄ kohtaan? Hahahahahahaahahahah
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei siihen auta kuin ero. Tuollainen mies ei muutu. Minä erosin ap:n miehen kaltaisesta kolmen lapseni isästä ja siedin tuota velttoilua uskomattomat 20 vuotta.
Kun mittari oli lähes täysi, tein seuraavat asiat. Pesin vain omat ja lasten pyykit ja lakanat, miehen pyykit jätin pyykkikoriin enkä vaihtanut miehen lakanoita. Tästä tuli sitten turpaan, kun mies huomasi että en pessyt enää hänen pyykkejään ja toki laitoin heti eron vireille.
Muita asioita mitä tein. Lopetin omakotitalon nurmikon leikkauksen, haravoinnin ja rännien puhdistamisen. Ex huutokarjui kun en tehnyt näitä pihahommia (ex ei tehnyt koskaan pihahommia).
En myöskään antanut koskea haaroväliin ja mies syytti että se on seksuaalista vä ki valtaa häntä kohtaan.
Nyt exällä on jo uusi uhri joten ei ole minun vaivana.
Häh? Puhut ihan eri asiasta. Nuo ei ole mitään metatöitä, vaan ihan konkreettisia kodin työtehtäviä.
Eipä mennyt kauan kun miehet tulivat ketjuun uhriutumaan.
Se nyt vaan menee niin että aikuisen on kyettävä ottamaan palaute vastaan loukkaantumatta. Ei sitä töissäkään voi heittäytyä kädettömäksi ja aloitekyvyttömäksi jos tulee negatiivista palautetta työsuorituksesta.
Sama se on kotona. Jos jatkuvasti tulee sanomista samoista asioista niin silloin niissä on jotain korjattavaa. Kukaan ei huvikseen nalkuta vaikka se miehen korvaan siltä kuulostaa. Uhriutumisen sijaan voi katsoa peiliin ja miettiä että onko siinä omassa toiminnassa korjattavaa. Kaikilla on aina parantamisen varaa. Näin toimii aikuiset, katsovat peiliin, yrittävät parantaa eikä uhriudu, heittäydy aloitekyvyttömäksi tai piiloudu osaamattomuuden taakse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan, että teette aluksi vaikka puolen vuoden ajan yhdessä nämä kuvaamasi työt. Istutte keittiön pöydän ääreen, juttelette, ideoitte, kirjoitatte kalenteriin kuka tekee mitä ja milloin. Anna tilaa isän mielipiteille, esim synttäreillä ei tarvita välttämättä kakkua, jos isä on ideoinut jäätelöbuffetin tms.
Kun tavanomaista mieshenkilöä ei lähtökohtaisesti kiinnosta tällaiset detaljitason asiat esim. syntymäpäivien järjestelyissä. Ovat päässeet sukupolvi toisensa jälkeen luistamaan tällaisista, joten puuttuu perinteetkin. Hän ei ota kokonausvastuuta, kun helpommallakin pääsee.
Miksi mies edes alkaisi järjestämään syntymäpäiviä, kun ne kuitenkin pitää järjestää niin kuin nainen haluaa, samoin kaikki muukin metatyö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis kyllä aina pirun kiva kuulla sen toisen osapuolen näkemys.
Meillä vaimon kanssa sovitaan just esim näistä vaate ostoksista. Minä ostan lasten talvivaatteet. No syyskuussa alkaa mäkätys kun +15. Lokakuussa kun +10 hermo menee ja hän on käynyt ostamassa kuteet. Joulu/ tammikuussa ne sitten menee käyttöön.
Tätä on tapahtunut ihan älyttömän usein meidän pitkän liiton aikana. Kaikki pitäisi hoitaa heti vaikka ei ole mitään kiirettä.
Jo marraskuussa voi olla pakkasta, ja talvivaatteiden pitää olla käytettävissä heti kun niitä tarvitaan. Ei siis riitä, että mennään ostoksille vasta kun syysvaatteissa ei enää tarkene. Pitää mennä viimeistään lokakuussa.
Kyllä ne viimeistään syysloman aikoihin pitää olla ostettuina. Voi joku aamu olla 7 aste
Kyllä ne viimeistään syysloman aikoihin pitää olla ostettuina. Voi joku aamu olla 7 astetta pakkasta. Silti minäkään en tykkää ilmiöstä että niitä pitää alkaa katella heti kun on puhetta. Äidillä niiden ostoon menee yleensä 2 kuukautta, iskällä korkeintaan 2 päivää niin on kaikille kolmelle kaikki mitä tarvitaan. Äidillä yleensä viikonlopusta asti miettiessä mikä päivä käytäis ostamassa, isällä 5 minuuttia todetakseen lapsille että nyt autoon niin mennään. Iskäx3
Tuo ei kerro mitään hyvää ajankäytöstä jos äiti joutuu miettimään kauan milloin ehtii haalariostoksille. Silloin on joko todella saamaton tai siinä edessä on 83 tärkeämpää hommaa, jotka on hoidettava ensin. Miten sinä saat oman aikasi priorisoitua noin helposti? Onko teidän työnjako oikeasti reilu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika varmasti vika on miehessä eikä missään mitä ap on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Oma mies on tehnyt reissutyötä siitä asti, kun lapsemme oli 4-vuotias. Vaikka hän on poissa, hän on ahkerampi wilman käyttäjä, hän hoitaa kauppareissut joko itse käymällä tai tilaamalla kotiin, kun on poissa. Hän on järjestänyt lapsen synttärit aina, kun on voinut. Kotona ollessaan hän siivoaa ja pesee pyykkiä sekä tekee ruokaa. Kun lapsi oli oikomishoidossa, mies hoiti sen. Samoin puheterapian pienempänä. Ja kaiken tämän ihan pyytämättä. Minä olen aina hoitanut vaatteet, koska miestä ei voisi vähempää kiinnostaa edes omansa vaan ostan yleensä nekin. Mutta kokonaisuutena ajatellen ne vaatteet on pieni juttu. Vaatteiden lisäksi lapsen harrastukseen liittyvät metatyöt ovat minun vastuulla vaikka mies kyllä kuljettaa lasta aina kotona ollessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan, että teette aluksi vaikka puolen vuoden ajan yhdessä nämä kuvaamasi työt. Istutte keittiön pöydän ääreen, juttelette, ideoitte, kirjoitatte kalenteriin kuka tekee mitä ja milloin. Anna tilaa isän mielipiteille, esim synttäreillä ei tarvita välttämättä kakkua, jos isä on ideoinut jäätelöbuffetin tms.
Kun tavanomaista mieshenkilöä ei lähtökohtaisesti kiinnosta tällaiset detaljitason asiat esim. syntymäpäivien järjestelyissä. Ovat päässeet sukupolvi toisensa jälkeen luistamaan tällaisista, joten puuttuu perinteetkin. Hän ei ota kokonausvastuuta, kun helpommallakin pääsee.
Miksi mies edes alkaisi järjestämään syntymäpäiviä, kun ne kuitenkin pitää järjestää niin kuin nainen haluaa, samoin kaikki muukin metatyö.
Ne järjestetään sellaisiksi kuin lapsi haluaa. Ryhdistäytyä, jos olet isä tai sellaiseksi aiot, uhriutumisessa ei ole mitään aikuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Me naiset tehdään ne itse. Meillä on ihan omat liittymät ja vakuutukset omissa nimissä. Miehen ei tarvitse niihin puuttua. Nyt ei eletä enää 60-luvulla."
Kyse onkin siitä, tekeekö ap esim nämä metatyöt, vai tekeekö mies heillä kaikenlaista, jotka ap ottaa itsestäänselvyyksinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan, että teette aluksi vaikka puolen vuoden ajan yhdessä nämä kuvaamasi työt. Istutte keittiön pöydän ääreen, juttelette, ideoitte, kirjoitatte kalenteriin kuka tekee mitä ja milloin. Anna tilaa isän mielipiteille, esim synttäreillä ei tarvita välttämättä kakkua, jos isä on ideoinut jäätelöbuffetin tms.
Kun tavanomaista mieshenkilöä ei lähtökohtaisesti kiinnosta tällaiset detaljitason asiat esim. syntymäpäivien järjestelyissä. Ovat päässeet sukupolvi toisensa jälkeen luistamaan tällaisista, joten puuttuu perinteetkin. Hän ei ota kokonausvastuuta, kun helpommallakin pääsee.
Miksi mies edes alkaisi järjestämään syntymäpäiviä, kun ne kuitenkin pitää järjestää niin kuin nainen haluaa, samoin kaikki muukin metatyö.
Lapsen syntymäpäivät pitää järjestää niin, että ne on lapselle kivat ja niissä on kuultu lapsen toiveita. Ei suinkaan niin kuin nainen haluaa. Samoin lapsen talvivaatteet pitää järjestää niin, että niissä on huomioitu lapsen koko, muut tarpeet ja lapsen värimieltymykset. Tässäkään ei ole kyse naisen haluista. Vain törppö luulee, että nämä liittyy naisen haluihin. Kyse on siitä lapsesta, ei naisesta. Äidit nyt vain käytännössä aina pyrkii hoitamaan nuo asiat lapsen tarpeiden mukaan ja huomioi lapsen mieltymykset siinä myös. Niin toki joku törppö voi tästä tulkita, että siinä olisi kyse naisen haluista ja naisen määräämisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
#Hahah eli se ettei mies pääse tekemään SINULLE seksuaalista väkivaltaa eli loukkaamaan itsemääräämisoikeuttasi onkin nyt seksuaalista väkivaltaa HÄNTÄ kohtaan? Hahahahahahaahahahah#
Niin, että kaikki sukupuolinen kanssakäyminen onkin voimaantuneiden naisten mielestä seksuaalista väkivaltaa. Eipä mies sitten mitään naista tarvikaan parisuhteeseen. Seksiä voi ostaa, tulee halvemmaksikin.
Joiltain miehiltä vain puuttuu hoivaamisvietti. Asialle ei ehkä voi tehdä yhtään mitään.
Mies voi kyllä hoitaa asiat omalla tavallaan, kuten tuomalla sen palkkansa kotiin perheelle.
Eroamalla voi myös saada tilanteen, ettei tule edes sitä palkkaa, jos mies vaikka sekoaa erosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä mennyt kauan kun miehet tulivat ketjuun uhriutumaan.
Se nyt vaan menee niin että aikuisen on kyettävä ottamaan palaute vastaan loukkaantumatta. Ei sitä töissäkään voi heittäytyä kädettömäksi ja aloitekyvyttömäksi jos tulee negatiivista palautetta työsuorituksesta.
Sama se on kotona. Jos jatkuvasti tulee sanomista samoista asioista niin silloin niissä on jotain korjattavaa. Kukaan ei huvikseen nalkuta vaikka se miehen korvaan siltä kuulostaa. Uhriutumisen sijaan voi katsoa peiliin ja miettiä että onko siinä omassa toiminnassa korjattavaa. Kaikilla on aina parantamisen varaa. Näin toimii aikuiset, katsovat peiliin, yrittävät parantaa eikä uhriudu, heittäydy aloitekyvyttömäksi tai piiloudu osaamattomuuden taakse.
Keskustelua ei ole se, että tänne kirjoitetut mielipiteet ovat faktaa sellaisenaan eikä niitä saa kommentoida edes räikeimpien väittämien osalta. Tämä on ilmeisesti keskustelupalsta.
Ap:n esittämät tehtävät ovat liian vaativia miehelle. Pitää antaa sellaisia tehtäviä, joista selviytyminen on inhimillisesti mahdollista. Kerran vuodessa tehtävät voi tehdä vaikka yhdessä. Minulla on neljä lasta ja mies sanoi, kun ensimmäisen syntyi, että hän ei sitten ymmärrä lasten vaatteista yhtään mitään. Hän on kuitenkin kotitöissä minua ahkerampi: imuroi, lataa tiskikonetta, vie roskat, käy kaupassa ym. Pitää vähän soveltaa kykyjen mukaan. Kyllä sitä tekemistä molemmille riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan, että teette aluksi vaikka puolen vuoden ajan yhdessä nämä kuvaamasi työt. Istutte keittiön pöydän ääreen, juttelette, ideoitte, kirjoitatte kalenteriin kuka tekee mitä ja milloin. Anna tilaa isän mielipiteille, esim synttäreillä ei tarvita välttämättä kakkua, jos isä on ideoinut jäätelöbuffetin tms.
Kun tavanomaista mieshenkilöä ei lähtökohtaisesti kiinnosta tällaiset detaljitason asiat esim. syntymäpäivien järjestelyissä. Ovat päässeet sukupolvi toisensa jälkeen luistamaan tällaisista, joten puuttuu perinteetkin. Hän ei ota kokonausvastuuta, kun helpommallakin pääsee.
Miksi mies edes alkaisi järjestämään syntymäpäiviä, kun ne kuitenkin pitää järjestää niin kuin nainen haluaa, samoin kaikki muukin metatyö.
Kyllä se on nähty niin monta kertaa, että lapsenkin syntymäpäivät ovat usein äidin juhlat ja äiti päättää millaiset ne ovat.
Vierailija kirjoitti:
Joiltain miehiltä vain puuttuu hoivaamisvietti. Asialle ei ehkä voi tehdä yhtään mitään.
Mies voi kyllä hoitaa asiat omalla tavallaan, kuten tuomalla sen palkkansa kotiin perheelle.
Eroamalla voi myös saada tilanteen, ettei tule edes sitä palkkaa, jos mies vaikka sekoaa erosta.
Lapsen talvivaatteiden hankinta ei liity hoivaamisviettiin mitenkään. Vaan vain ja ainoastaan haluun kantaa vastuuta. Vastuuta siitä, että jos menee hankkimaan lapsen, niin tekee sille lapselle myös perustarpeiden mukaisen elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajana huomaan, kun tietyillä lapsilla on isäviikko: reppu ei ole mukana, vaatteet on likaiset, kynät ym. unohdettu jonnekin eikä ainakaan terotettu, koulukuvat lojuu iskällä maksamattomina jne. Ja kun lapselta kysyy, missä reppu tavaroineen ja kirjoineen on: Isällä, isä ei löytänyt sitä aamulla. Siksi lapsi myös myöhästyi tänä aamuna.
Aika yleistä siis. Lapsi kärsii eniten näistä huithapeli-isistä.
Leikkimällä lapsille sitten opetetaan sitä vastuuta? Lapsen itsensä ei myöskään tarvitse ponnistella, kun äiti tekee kaiken. Ja sitten se näkyy huithapeli-isyytenä.
Koska sukupuoliroolit ja kotitöihin liittyvät asenteet opitaan jo lapsuudessa, kasvatukseenkin kannattaa kiinnittää huomiota
Kyllä se on ripeästi kasvava trendi, etteivät naiset ota tällaisia siipeilijä-isukkeja enää riesoikseen. Siemenen saa lääkäriltä, miksi ostaa koko lehmää, vai miten se vanha sanonta menikään?
Heh, lehmä on naaraspuolinen nauta. Ja sanonta menee miksi ostaa koko lehmä jos haluaa vain maitoa.
Vierailija kirjoitti:
Eipä mennyt kauan kun miehet tulivat ketjuun uhriutumaan.
Se nyt vaan menee niin että aikuisen on kyettävä ottamaan palaute vastaan loukkaantumatta. Ei sitä töissäkään voi heittäytyä kädettömäksi ja aloitekyvyttömäksi jos tulee negatiivista palautetta työsuorituksesta.
Sama se on kotona. Jos jatkuvasti tulee sanomista samoista asioista niin silloin niissä on jotain korjattavaa. Kukaan ei huvikseen nalkuta vaikka se miehen korvaan siltä kuulostaa. Uhriutumisen sijaan voi katsoa peiliin ja miettiä että onko siinä omassa toiminnassa korjattavaa. Kaikilla on aina parantamisen varaa. Näin toimii aikuiset, katsovat peiliin, yrittävät parantaa eikä uhriudu, heittäydy aloitekyvyttömäksi tai piiloudu osaamattomuuden taakse.
Niin, naiset kuuluu johonkin ihme siskojen kerhoon ja on kaikesta samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Eipä mennyt kauan kun miehet tulivat ketjuun uhriutumaan.
Se nyt vaan menee niin että aikuisen on kyettävä ottamaan palaute vastaan loukkaantumatta. Ei sitä töissäkään voi heittäytyä kädettömäksi ja aloitekyvyttömäksi jos tulee negatiivista palautetta työsuorituksesta.
Sama se on kotona. Jos jatkuvasti tulee sanomista samoista asioista niin silloin niissä on jotain korjattavaa. Kukaan ei huvikseen nalkuta vaikka se miehen korvaan siltä kuulostaa. Uhriutumisen sijaan voi katsoa peiliin ja miettiä että onko siinä omassa toiminnassa korjattavaa. Kaikilla on aina parantamisen varaa. Näin toimii aikuiset, katsovat peiliin, yrittävät parantaa eikä uhriudu, heittäydy aloitekyvyttömäksi tai piiloudu osaamattomuuden taakse.
Minä olen kuusikymppinen akateeminen nainen, ja olen kirjoittanut tähän ketjuun viestin, jossa en pelkästään moittinut ap:n miestä. Alapeukkuja ainoastaan, vaikka en todellakaan ole "mies uhriutumassa tässä ketjussa".
Miehet, joiden äiti on passannut kaikessa ja isä on työntänyt kaikki hommat äidille, teettää myös omassa parisuhteessa kaiken vai olla ja kuistavat itse. Isä on unohtanut opettaa pojilleen tasa-arvoisen parisuhteen mallin ja että puolisoa tulee arvostaa ja kunnioittaa.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä ne viimeistään syysloman aikoihin pitää olla ostettuina. Voi joku aamu olla 7 astetta pakkasta. Silti minäkään en tykkää ilmiöstä että niitä pitää alkaa katella heti kun on puhetta. Äidillä niiden ostoon menee yleensä 2 kuukautta, iskällä korkeintaan 2 päivää niin on kaikille kolmelle kaikki mitä tarvitaan. Äidillä yleensä viikonlopusta asti miettiessä mikä päivä käytäis ostamassa, isällä 5 minuuttia todetakseen lapsille että nyt autoon niin mennään. Iskäx3