Kirka oli lihava, autistinen juoppo. Biisit kyhättiin häthätää yksinkertaistakin yksinkertaisemman sointukuvion ympärille (Kirka hädintuskin osasi kitaransoiton alkeet) ja sanoituksiksi keksittiin tissuttelun ohessa muutama mukahauska ja mukanäppärä sanaleikki tai letkautus.

Suosiota tuskin olisi tullut ellei Kirkan ympärillä olisi ollut jatkuvasti lauma kompetentteja muusikoita korjaamassa kappaleet levytettävään kuntoon.

Viinaa kului mutta Kirkan ainoa tapa käsitellä asiaa oli vääntää vitsiä ylenmääräisestä ryyppäämisestään sillä hän ei yksinkertaisesti pystynyt myöntämään omaavansa ongelmia elämäntapojensa suhteen.

Loppujen lopuksi tämän "Suomen suurimman rocklaulajan" ainut ansio lienee se, miten monta laulua ryyppäämisestä hän pystyikään kirjoittamaan.

Vastaa

Lainaa

Ilmoita asiattomaksi

Keskustelun etusivu | Aihe vapaa

Edellinen ketju

Seuraava ketju

Aloita uusi keskustelu