Reilut 10 vuotta sitten psykologi Aku Kopakkala kritisoi julkisesti masennuksen hoidossa käytettyjä SSRI-lääkkeitä ja sai potkut.
Kiistelty lääke
Reilut 10 vuotta sitten psykologi Aku Kopakkala kritisoi julkisesti masennuksen hoidossa käytettyjä SSRI-lääkkeitä ja sai potkut. Vuosien aikana tutkimusnäyttöä lääkkeiden kyseenalaisista vaikutuksista on kertynyt yhä enemmän. Oliko Kopakkalan puheissa sittenkin perää?
IS EXTRAN TILAAJILLE
Kommentit (160)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennuksen juurisyy pitäisi ensin poistaa. Se ei lääkkeillä häviä. Itsetuhoisuuteen lääke paikallaan mutta ei ihmisen koko hoitoa voi lääkityksen varaan sysätä. Masennusta ylläpitävät olosuhteet pitäisi muuttaa.
Entä jos juurisyytä ei pysty hoitamaan pois ? Mikä hoitomuoto sitten ?
Mikä olisi mielestäsi sellainen juurisyy mitä ei pystyisi hoitamaan pois?
Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Hengellinen juurisyy ei poistu lääkkeellä.
Mä niin vihaan tätä lääkekeskeistä maailmaa. Ihmiset on ihan sekaisin kun johonkin vaivaa määrätään yhtä lääkettä, ja kun siitä tulee oireena jotain niin lääkärin mielestä se ei ole lääkkeestä johtuvaa vaan toinen tauti kokonaan johon määrätään toista lääkettä jne.
Lopulta on liuta oireita ja niihin kasa lääkkeitä ja ihminen on vaan vielä huonommassa kunnossa.
Milloin aletaan hoitamaan ihmistä eikä oireita ja tauteja?
SSRI lääkkeet tuskin sopivat kaikille mutta ehkä joillekin. Jos on vaikeasti masentunut eli ihminen ei kykene edes huolehtimaan itsestään niin oikea ratkaisu on lääkkeet ja sähköhoito. Paremmassa vaiheessa lääkitys ja terapia voivat auttaa. Lievästi masentuneet tuskin hyötyvät lääkkestä pätkän vertaa.
Tiedetään että masennus pysyy paremmin poissa jos on ystäviä, elämäntilanne kunnossa, rahaa, harrastaa liikuntaa ja avantouintia sekä liikkuu luonnossa. Masennus ei parane kaikilla vaikka hoidettaisiin kaikilla mahdollisilla keinoilla. Jotkut päätyvät sitten suisidiin kun elämä ei ole minkään arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Ssri-lääkkeiden pyhää lehmää saa kritisoida vasta, kun on kehitetty ja patentoitu uusi sukupolvi masennuslääkkeitä.
On jo kehitetty ja saa kritisoida SSRI:lääkkeitä. Joillekin antavat jonkinlaista apua. Nuo SSRI:t siis. Ei tosiaankaan mikään psykiatriaa mullistava lääkeaineryhmä. Psyk.sh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennuksen juurisyy pitäisi ensin poistaa. Se ei lääkkeillä häviä. Itsetuhoisuuteen lääke paikallaan mutta ei ihmisen koko hoitoa voi lääkityksen varaan sysätä. Masennusta ylläpitävät olosuhteet pitäisi muuttaa.
Entä jos juurisyytä ei pysty hoitamaan pois ? Mikä hoitomuoto sitten ?
Mikä olisi mielestäsi sellainen juurisyy mitä ei pystyisi hoitamaan pois?
Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Hengellinen juurisyy ei poistu lääkkeellä.
Niin mutta mikä olisi sellainen masennuksen juurisyy, mitä ei voisi hoitaa pois muulla tavalla, kuin hoitamalla masennusta niillä lääkkeillä?
Vierailija kirjoitti:
Masennuksen juurisyy pitäisi ensin poistaa. Se ei lääkkeillä häviä. Itsetuhoisuuteen lääke paikallaan mutta ei ihmisen koko hoitoa voi lääkityksen varaan sysätä. Masennusta ylläpitävät olosuhteet pitäisi muuttaa.
Jos joku on masentunut vaikka lapsensa kuolemasta, niin olosuhteiden muuttaminen ei ole mahdollista mitenkään.
Oli ja kaikki sen nykyään tietävät. Silti näitä lääkkeitä yhä käytetään täysin vastuuttomasti. Eikä auteta niitä, jotka ovat haittoja saaneet.
Vierailija kirjoitti:
Mä niin vihaan tätä lääkekeskeistä maailmaa. Ihmiset on ihan sekaisin kun johonkin vaivaa määrätään yhtä lääkettä, ja kun siitä tulee oireena jotain niin lääkärin mielestä se ei ole lääkkeestä johtuvaa vaan toinen tauti kokonaan johon määrätään toista lääkettä jne.
Lopulta on liuta oireita ja niihin kasa lääkkeitä ja ihminen on vaan vielä huonommassa kunnossa.
Milloin aletaan hoitamaan ihmistä eikä oireita ja tauteja?
Lääkärikoulussa opetetaan tekemään diagnoosi oireiden ja muiden tutkimusten perusteella. Psykiatrisen diagnoosi tekeminen on haastavampaa ja ei ihan niin yksinkertaista. Jos päädytään diagnoosiin niin eipä niitä hoitokeinoja ole kuin lääkkeet, terapia, keskusteluapua ja neuromodulaatio eri keinoin.
Täysin en ehkä ymmärtänyt mitä tarkoitit kun halua että aletaan hoitamaan ihmistä eikä tauteja tai oireita. Somaattisen lääketieteen puolella voidaan päästä usein tarkkaan diagnoosiin johon on tunnetut hoitokeinot. Esimerkiksi jos on luunmurtuma niin se kipsataan tai leikataan. Monet infektiot paranevat antibiooteilla ja moniin syöpiin on hoito-ohjelmat. Pitäisikö tällaisesta luopua?
Vierailija kirjoitti:
Masennuslääkkeiden haitat yllättivät pahasti -kolme karua tarinaa:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/masennuslaakkeiden-haitat-yllattiva…
50 years of SSRIs: weighing benefits and harms - The Lancet https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIISO140-6736(25)0098…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennuslääkkeiden haitat yllättivät pahasti -kolme karua tarinaa:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/masennuslaakkeiden-haitat-yllattiva…
50 years of SSRIs: weighing benefits and harms - The Lancet https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIISO140-6736(25)0098…
Antidepressant - associated sexual dysfunction in outpatients BMC Psychiatry https://link.springer.com/article/10.1186/s1288-025-06751-1
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä niin vihaan tätä lääkekeskeistä maailmaa. Ihmiset on ihan sekaisin kun johonkin vaivaa määrätään yhtä lääkettä, ja kun siitä tulee oireena jotain niin lääkärin mielestä se ei ole lääkkeestä johtuvaa vaan toinen tauti kokonaan johon määrätään toista lääkettä jne.
Lopulta on liuta oireita ja niihin kasa lääkkeitä ja ihminen on vaan vielä huonommassa kunnossa.
Milloin aletaan hoitamaan ihmistä eikä oireita ja tauteja?
Lääkärikoulussa opetetaan tekemään diagnoosi oireiden ja muiden tutkimusten perusteella. Psykiatrisen diagnoosi tekeminen on haastavampaa ja ei ihan niin yksinkertaista. Jos päädytään diagnoosiin niin eipä niitä hoitokeinoja ole kuin lääkkeet, terapia, keskusteluapua ja neuromodulaatio eri keinoin.
Täysin en ehkä ymmärtänyt mitä tarkoitit kun halua että aletaan hoitamaan ihmistä eikä tauteja tai oirei
Diabetes, korkea verenpaine, kolesteroli jne johtuvat insuliiniresistenssistä. Nykyiset käypähoitosuositukset pahentavat tilannetta ja saavat ihmisen lääkekierteeseen vaikka kokonaan lääkkeetön hoito on olemassa. Tässä esimerkissä diabetesta hoidetaan insuliinilla, kolesterolia statiineilla jne. Ihan turhaan.
Tämä siis esimerkkinä oireiden ja tautien hoidosta, eikä ihmisen hoitamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennuslääkkeet on pelkkää placeboa. Mulla ne kyllä veti niin jumiin, etten tuntenut mitään. Päätin että ahdistus ja surukin ovat parempia kuin elämä zombiena.
Haistakaa lääkeiden nimeen vannovat lääkärit h e l v e t i n pitkä p a s k a!!! Veitte 10 vuotta mun elämästä.
Joillakin nuo voi kai toimii.
"Joillakin nuo voi kai toimii." Jepjep. Lääkäreiden vika ettei sulla toiminu
Mitä v****a sössötät? Selostapa jepjep mistä kaikki johtuu vai oletko sä "nappia naamariin nulikka"-koulukunnan fanipoju?
Eipä tk-lääkärillä ole muuta hoitokeinoa kuin lääkkeet ja sitten kun niitä on kokeiltu niin lähete psykiatrialle tai psykoterapiaan. Kela ei edes hyväksy psykoterapiaan jos ei ole masennuslääketta kokeiltu. Masennuspotilaita on kymmeniä tuhansia tai vielä enemmän joten aika kaavamaista hoito on. Masennukselta suojaavat liikunta, ystävät ja vastaavat asiat. Päihdeongelma, yksinäisyys, köyhyys eivät varmaan ainakaan piristä olotilaa.
Monilta on koko tunne-elämä viety näillä lääkkeillä. Eivät saa korvauksia, eivät mitään.
Joskus valitin lääkkeen sivuvaikutuksesta ja lääkärin mielestä minun olisi pitänyt tietää, ettei ole mikään harmiton lääke. Mistä sellaisen voi tietää, jos resepti annetaan puolihuolimattomasti eikä mitään lääkkeestä sanota.
Yhden pienen Opamoxin voi saada, jos vetää ranteensa auki ja joutuu sairaalaan. SSRI-lääke voidaan määrätä mihin tahansa epämukavaan oloon. Opamoxin vaikutus loppuu ajan kanssa, mutta SSRI-lääkkeen ei välttämättä koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennuslääkkeet on pelkkää placeboa. Mulla ne kyllä veti niin jumiin, etten tuntenut mitään. Päätin että ahdistus ja surukin ovat parempia kuin elämä zombiena.
Haistakaa lääkeiden nimeen vannovat lääkärit h e l v e t i n pitkä p a s k a!!! Veitte 10 vuotta mun elämästä.
Joillakin nuo voi kai toimii.
"Joillakin nuo voi kai toimii." Jepjep. Lääkäreiden vika ettei sulla toiminu
Ennen lääkityksen aloittamista kannattaisi teettää farmakogeneettinen geenitesti ja varmistua, että edes voisi saada lääkkeestä hyötyäkin eikä pelkkiä haittavaikutuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennuksen juurisyy pitäisi ensin poistaa. Se ei lääkkeillä häviä. Itsetuhoisuuteen lääke paikallaan mutta ei ihmisen koko hoitoa voi lääkityksen varaan sysätä. Masennusta ylläpitävät olosuhteet pitäisi muuttaa.
Entä jos juurisyytä ei pysty hoitamaan pois ? Mikä hoitomuoto sitten ?
Mikä olisi mielestäsi sellainen juurisyy mitä ei pystyisi hoitamaan pois?
Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Hengellinen juurisyy ei poistu lääkkeellä.
Niin mutta mikä olisi sellainen masennuksen juurisyy, mitä ei voisi hoitaa pois muulla tavalla, kuin hoitamalla masennusta niillä lääkkeillä?
Jos on vaikka neliraajahalvaantunut niin se voi tuntua ainakin vähän ikävältä.
Vierailija kirjoitti:
Oli ja kaikki sen nykyään tietävät. Silti näitä lääkkeitä yhä käytetään täysin vastuuttomasti. Eikä auteta niitä, jotka ovat haittoja saaneet.
Mitä haittoja tarkoitat? Jospa haittoihin ei ole hoitokeinoa.
Epärealistista olettaa, että masennuslääkkeet parantaisivat masennuksen, tai korjaisivat ihmisen elämän. Kumpaakaan ne eivät todennäköisesti tule tekemään. Kyseessä ei ole lääke, joka parantaa, vaan joka turruttaa.
Puolimiljoonaa ihmistä suomessa syö näitä lääkkeitä nykyään. Se on viiden miljoonan ihmisen maassa aivan valtavan suuri osuus väestöstä.
Kuinka monella näistä ihmisistä on jonkinlainen hoitosuunnitelma olemassa ja tavoite parantua, elää lääkkeetöntä elämää ilman masennusta, pääseekö siihen olotilaan kukaan näillä lääkkeillä?
Kun kyse on ihmisen aivoista, niin minun mielestä pitäisi olla todella tarkka diagnoosi ennen kuin niitä lähdetään sorkkimaan.
Vierailija kirjoitti:
Epärealistista olettaa, että masennuslääkkeet parantaisivat masennuksen, tai korjaisivat ihmisen elämän. Kumpaakaan ne eivät todennäköisesti tule tekemään. Kyseessä ei ole lääke, joka parantaa, vaan joka turruttaa.
Puolimiljoonaa ihmistä suomessa syö näitä lääkkeitä nykyään. Se on viiden miljoonan ihmisen maassa aivan valtavan suuri osuus väestöstä.
Kuinka monella näistä ihmisistä on jonkinlainen hoitosuunnitelma olemassa ja tavoite parantua, elää lääkkeetöntä elämää ilman masennusta, pääseekö siihen olotilaan kukaan näillä lääkkeillä?
Todennäköisesti moni syö sen takia, että vieroitus on liian hankalaa. Se kyllä erittäin surullinen syy syödä lääkettä.
Se on kyllä totta että mielisairauksia ei voida parantaa. Miksi käyttää lääkkeitä tai terapiaa jos niistä ei apua saa. Ihminen sopeutuu tilanteeseen tai sitten ei. Jos kasvatus on mennyt kieroon niin siitä kärsii siitten koko elämän.