Pitääkö ystävyyden päättäminen mielestänne perustella ystävälle?
Kysymys otsikossa. Minulla meni hiljattain välit poikki läheisen ystävän kanssa. Ystäväni loukkaantui eräästä kommentistani, jollaisesta en itse todellakaan olisi loukkaantunut, ja mielestäni tarkoitin kommentillani pelkkää hyvää. Kun näimme ystäväni kanssa viimeisen kerran, hän ei puhunut mitään välien katkaisemisesta tai yhteydenpidon lopettamisesta, vaan antoi ymmärtää kaiken olevan kuten ennenkin. Tuon tapaamisen jälkeen hän kumminkin esti minut Whatsapissa eikä enää vastannut puheluihini. Tästä hämmentyneenä pyysin erästä läheistäni soittamaan hänellä ja kysymään että miksi hän on estänyt minut eikä enää vastaa puheluihini. No, läheiseni puheluun hän vastasi, ja pienen tenttauksen jälkeen hän myönsi loukkaantuneesa siitä kommentistani, mutta sen jälkeen hän alkoi puhua läheiselleen oman elämänsä asioista, jotka eivät liity minuun eikä meidän ystävyyteemme mitenkään, ja rupesi puolustelemaan itseään, hän ei mielestään ole tehnyt mitään väärää, vaikka esti minut ja lopetti yhtäkkiä täysin yhteydenpidon kanssani.
Tuon puhelun jälkeen pistin hänelle tavallisen tekstiviestin, jossa pyysin anteeksi tuota kommenttiani, ja kerroin toivovani että välimme palautuisivat ennalleen, koska koin kumminkin hänet itselleni tärkeäksi ja läheiseksi ystäväksi. Hän ei kumminkaan tuohon tekstiviestiinkään reagoinut mitään:(
Tästä koko hommasta jäi itselleni tosi huono fiilis, mielestäni aikuisella ihmisellä pitäisi olla sen verran selkärankaa, että jos haluaa päättää ihmissuhteen, siitä pitäisi pystyä kertomaan toiselle osapuolella suoraan, ja mielestäni mielellään kasvotusten
Mitä mieltä te muut palstalaiset olette?
Kommentit (55)
Jos minuun katkotaan välit niin todellakin pitää perustella mutta jos minä katkon välit niin minun ei todellakaan tarvi perustella
Olishan se kiva, mutta jos ei pysty niin ei pysty.
No ei kai se vastaa, kun on estänyt sut! Ei se sitä viestiä oo saanu.
Itse aiheeseen. Jos et edelleenkään ymmärrä, miksi ystävä suuttui kommentistasi, ei teillä oikein ole ystävyyteen vaadittavaa yhteisymmärrystä muutenkaan. Enkä tarkoita, että sun tarttis myös suuttua vastaavasta kommentista, vaan ymmärtää se, että hän saattaa loukkaantua sellaisesta. Meillä kaikilla on eri toleranssi loukkauksille, toiset herkempiä kuin toiset. Ja siihen vaikuttaa myös henkilökohtainen historia, ehkä se kommentti triggeröi jonkin vanhan tilanteen taas pinnalle. Summa summarum: anna olla, tosiystävyys kestää tollaset. Eikä kummankaan kuuluisi joutua matelemaan ja anelemaan anteeksiantoa.
Vaikea sanoa. Ehkä teillä oli historiaa, ja tuo kommentti sitten katkaisi kamelin selän. Hän saattoi kokea, että asia ei selittelemällä parane. Ehkä hän ei kokenut sinua yhtä läheiseksi. Ehkä hänellä on juuri elämässään vaikea tilanne, jota sinä et hänen mielestään ota huomioon, vaan kommentoit loukkaavasta.
Jos olet halukas olemaan hänen ystävänsä, kirjoita hänelle vaikka kirje, jossa kerrot mitä ystävyytenne sinulle merkitsee.
Minulla on ystävä, on ollut ihan siitä lähtien kun synnyin ja hänellä on tapana pitää mykkäkoulua milloin mistäkin. Muutaman kuukauden mökötettyään hän on yhteydessä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Joskus myöhemmin hän voi viitata mökötyskauteensa. Hänen äitinsä on kuulemma ollut samanlainen mököttäjä.
Onhan tuo ikävä tilanne. Mielestäni ystäväsi olisi pitänyt kertoa suoraan sulle että loukkaantui kommentistasi, ja antaa sulle mahdollisuus muuttaa käytöstäsi. Tuo ei kyllä minunkaan mielestä ole aikuismaista toimintaa tuolla tavalla päättää ystävyys ja lopettaa yhteydenpito
Ei pidä eikä tarvitse perustella yhtään mitenkään. Senkun päättää ystävyyden vaan jos sille tuntuu eikä tarvitse mitään erillistä kasvotusten palaveriakaan pitää. Kunhan tekee tiettäväksi sille toiselle, että tämä oli nyt tässä, se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ystävä, on ollut ihan siitä lähtien kun synnyin ja hänellä on tapana pitää mykkäkoulua milloin mistäkin. Muutaman kuukauden mökötettyään hän on yhteydessä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Joskus myöhemmin hän voi viitata mökötyskauteensa. Hänen äitinsä on kuulemma ollut samanlainen mököttäjä.
Onko teillä sama äiti? Kumpi teistä kaksosista syntyi ensin?
Vierailija kirjoitti:
No ei kai se vastaa, kun on estänyt sut! Ei se sitä viestiä oo saanu.
Itse aiheeseen. Jos et edelleenkään ymmärrä, miksi ystävä suuttui kommentistasi, ei teillä oikein ole ystävyyteen vaadittavaa yhteisymmärrystä muutenkaan. Enkä tarkoita, että sun tarttis myös suuttua vastaavasta kommentista, vaan ymmärtää se, että hän saattaa loukkaantua sellaisesta. Meillä kaikilla on eri toleranssi loukkauksille, toiset herkempiä kuin toiset. Ja siihen vaikuttaa myös henkilökohtainen historia, ehkä se kommentti triggeröi jonkin vanhan tilanteen taas pinnalle. Summa summarum: anna olla, tosiystävyys kestää tollaset. Eikä kummankaan kuuluisi joutua matelemaan ja anelemaan anteeksiantoa.
Ystävä oli estänyt mut siis Whatsapissa, ja pistin hänelle tavallisen tekstiviestin, käsittääkseni sen pitäisi mennä perille
AP
Kaveri joka päättää kaiken puolesta eikä sovi mitään, on mahdoton tavata. Silti käy monessa paikassa muualla samalla reissulla sua ennen. Katkeaa äkkiä tuo homma.
Tällaiset draamaihmiset ja manipuloivat persoonat käyvät ajan myötä todella rasittaviksi.
Niin, että mitä ja miten kommentoit? Mitä sanoja käytit?
Näitä ihmisiä löytyy, jotka eivät mielestään mitään ole sanoneet tai tehneet. Vika on aina toisessa tai toinen suuttui ilman syytä.
Minkään asian päättämistä ei ole pakko perustella kenellekään.
Ei ole olemassa mitään velvoitetta päättää suhdetta tietyllä tavalla, se on vain toivottavaa, että suhteet päätettäisiin kauniisti ja asiallisesti. Usein ne eivät silti niin pääty.
Ja voihan ap itse vielä kerran lähestyä sitä ystäväänsä ja pahoitella, ettei hän ole mitään vastannut, vaikka olet vastausta odottanut. Voit ilmaista viestissäsi myös, sopiiko tämän ystävän kumminkin ottaa vielä joskus yhteyttä sinuun vai haluatko päättää yhteyden tähän viestiin. Voit sanoa, ettet tällä kertaa edes odota sitä, että ystävän pitäisi vastaisi. Tai mitä sitten haluatkin sanoa. Päätä siis se suhde itse kauniisti, äläkä odota jotain palopuheita tältä ystävältäsi.
Valitettava totuus on, että joskus suhteet vain katkeavat, vaikka olisi anteeksikin pyytänyt. Mene siis eteenpäin pettymyksestä.
Paha sa noa kun ei tiedä tarkemmin tilanteestanne. Joka tapauksessa pelkästään tämän tiedon varassa, jos pitäisi arvioida, sanoisin että tuo kertoo enemmän estäjästä kuin sinusta. Anna olla.
Ei sillä ole väliä mitä ihmiset täällä sanoo että pitäisikö vaiko eikö. Ei voi pakottaa joka tapauksessa. Silti muakin kiinnostaa mitä kommentoit!
Että aikuisuuden paras puoli on nimenomaan se, ettei tarvitse olla "kaikkien kaveri" vaan voi valita piireihinsä ne, jotka kohtelevat itseä hyvin ja tuovat elämään lisäarvoa. Jos loukkaat tai pahoinpitelet läheisiäsi, kavereitasi, jne. niin älä ihmettele, jos he heivaavat sinut ulos
Onhan se aikuismaista käytöstä kyetä perustelemaan, miksi katkaisee pitkän ystävyyssuhteen, lienee osapuolten keskeneräisyyttä ihmisenä päättää asiat mykkäkouluun. Toki sekin voi joskus olla väistämätöntä.
Kyllä aikuisen ihmisen pitää pystyä keskustelemaan asioista.