Lue keskustelun säännöt.
Sairaanhoitajan tatuoinnit?
01.12.2025 |
Miten tuo Kehus on päässyt sh:ksi? Olen luullut, että näkyvät tatuoinnit estävät sen.
Onhan mies kaamean näköinen. No, se onkin Oulusta ja Oulussa, tämä selittänee ainakin osin asian.
En kyllä itse antaisi tuollaisen koskea minuun - jollen ole jo valmiiksi tajuton.
Kommentit (197)
Mulla on useampi tatuointi ja osa näkyy. On molemmissa käsivarsissa sekä korvan takana tatuoinnit jotka näkyy kyllä. Juuri varasin tammikuulle uuden tatuointiajan jossa jatketaan olkavarren kuvaa alas käsivartta. Olen sairaanhoitaja ja töissä ikäihmisten parissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan, olet kuuskymppinen ja pieneltä paikkakunnalta? Kaikki itseäsi erilainen aiheuttaa ensimmäisenä epäilevän reaktion?
Olen maalta kotoisin, yli seitsemänkymppinen, monen lapsen äiti sekä isoäiti.
Jo pikkutytöstä lähtien on tatuoinnit kiinnostaneet ja kiehtoneet.
Itselläni ei ole, mutta tunnen todella monia, joilla on. Esim. nuoria aikuisia, korkeakoulutettuja sekä ammateissaan arvostettuja henkilöitä. Eräs erityisen läheinen minulle on keski-ikäinen nainen, jonka ammatillinen osaaminen on huippua. Hänellä on useita, upeita tatuointeja, joilla kaikilla on tärkeä merkitys hänen henkilökohtaisessa historiassaan.
Jos jollakulla on nihkeä suhtautuminen tatuointiin, ulottunee tuo jähmeys muillekin elämän alueille. Ei liittyne pelkästään ikään tai asuinpaikkaan.
Missä siellä maalla silloin joskus 1960-luvulla sun lapsuudessa, pikkutyttöaikanasi, oli tatuointeja näytillä?
Mutta tässä aloituksessa tatuointiasiassa juttu on niin, että ihminen on todella runsaasti ottanut tatskoja ja niitä on näkyvillä paikoilla.
Kyllä tuolla nykyään tässä 2000-luvulla on etenkin kesäisin näkynyt sortseihin ja t-paitoihin pukeutuneiden ihmisten iholla nähnyt tatsoja - miehillä pohkeissa ja käsivarsissa, naisilla jokin pieni tatuointi nilkassa, ranteessa, decolteella tms. Mutta harvemmin näkee ihmisiä joilla on lähes kokovartalotatuointi ja jopa naamassa!
Kyllä, nykypäivänä, viimeisten muutamien vuosikymmenien aikana tatskoja on pystynyt ottamaan pienimmissäkin kylässä... Tai jos ei halua pysyvää, niin sitten niitä pois pestäviä tai muutamassa ajassa pois kuluvia ihomaalauksia..
Just! Mutta 1960-luvulla, silloin sun pikkutyttöaikana, niin millaisessa maaseutukylässä on päässyt näkemään tatskoja niin että olet oikein viehtynyt niihin, noin niin kuin pikkutyttönä. Oliko teidän kylillä tatuoituja miehiä tai naisia! Tai Peppi Pitkätossun isäpapan tatskoistako viehätyit!
Vierailija kirjoitti:
Mulla on useampi tatuointi ja osa näkyy. On molemmissa käsivarsissa sekä korvan takana tatuoinnit jotka näkyy kyllä. Juuri varasin tammikuulle uuden tatuointiajan jossa jatketaan olkavarren kuvaa alas käsivartta. Olen sairaanhoitaja ja töissä ikäihmisten parissa.
No, nytkö alkoi ilmoittautuminen. Ja oikein nyt käy ilmi, että sairaanhoitajat viihtyvät vauva.fi:n aihe vapaassa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan, olet kuuskymppinen ja pieneltä paikkakunnalta? Kaikki itseäsi erilainen aiheuttaa ensimmäisenä epäilevän reaktion?
Olen maalta kotoisin, yli seitsemänkymppinen, monen lapsen äiti sekä isoäiti.
Jo pikkutytöstä lähtien on tatuoinnit kiinnostaneet ja kiehtoneet.
Itselläni ei ole, mutta tunnen todella monia, joilla on. Esim. nuoria aikuisia, korkeakoulutettuja sekä ammateissaan arvostettuja henkilöitä. Eräs erityisen läheinen minulle on keski-ikäinen nainen, jonka ammatillinen osaaminen on huippua. Hänellä on useita, upeita tatuointeja, joilla kaikilla on tärkeä merkitys hänen henkilökohtaisessa historiassaan.
Jos jollakulla on nihkeä suhtautuminen tatuointiin, ulottunee tuo jähmeys muillekin elämän alueille. Ei liittyne pelkästään ikään tai asuinpaikkaan.
Ai se on sitte niin kuin persoonallisuuskysymys sekin, jos pitää tatuoitua ihoa rumana! Jaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan, olet kuuskymppinen ja pieneltä paikkakunnalta? Kaikki itseäsi erilainen aiheuttaa ensimmäisenä epäilevän reaktion?
Olen maalta kotoisin, yli seitsemänkymppinen, monen lapsen äiti sekä isoäiti.
Jo pikkutytöstä lähtien on tatuoinnit kiinnostaneet ja kiehtoneet.
Itselläni ei ole, mutta tunnen todella monia, joilla on. Esim. nuoria aikuisia, korkeakoulutettuja sekä ammateissaan arvostettuja henkilöitä. Eräs erityisen läheinen minulle on keski-ikäinen nainen, jonka ammatillinen osaaminen on huippua. Hänellä on useita, upeita tatuointeja, joilla kaikilla on tärkeä merkitys hänen henkilökohtaisessa historiassaan.
Jos jollakulla on nihkeä suhtautuminen tatuointiin, ulottunee tuo jähmeys muillekin elämän alueille. Ei liittyne pelkästään ikään tai asuinpaikkaan.
Millaisessa pikkukylässä silloin 1960-luvulla edes oli tatuointien tekijää? Olivatko itse tehtyjä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten ne tatuoinnit estäisivät työn laadukkaan suorittamisen, kerrotko meille?
Mokille ei kannata vasta mitään. 😝😝😝🤮🤮🤮🤮🤮🤮🤮
Vierailija kirjoitti:
Missähän menneisyydessä ap elää? Ei ole näkyvät tatuoinnit aikoihin estäneet töihin pääsyä.
Haluaa vaan änkyttää ajankulukseen...Älkää vastatko !!!😝😝😝😝😝😝
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näkyvät tatuoinnit kasvoissa, kaulalla ja käsissä vähentävät luottamusta. Näin se vain on. Valitettavasti. Kädessä lukee suurella "HATE".
Tatuoinnit sinänsä ok, mutta jos jotain tuollaisia tekstejä tai rikollisuudesta kertovia, niin todellakin epäilyttää. Jos on parannuksen tehnyt rikollinen, niin sekin vielä menee, ihminen muutttuu jos esim. tulee uskoon. Mutta jos ottaa jotain rikossymbolitatuointeja muuten vaan, niin on se vähän epäilyttävää. Siis miksi tekee niin?
Ja tatskat näkyvästi kasvoissa, kaulassa, kämmenselässä tai sormissa on myös yleisesti epäilyttäviä ja huonoa makua.
Tatuoinnit ovat harmittomia ja vaarattomia pintakoristeita verrattuna siihen että hoitajasi tulee töihin pahassa krapulassa, univajeessa tai pöllyissä. Tai varastaa vanhusten lääkkeitä, kuten appiukkoni hoitokodissa tapahtui. Tai eivät puutteellisten ohjeiden tai kielitaidottomuuden takia ymmärrä hoito-ohjeita oikein. Tai lisäilevät lääkitystä kuten murhahoitajan tapauksessa kävi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on useampi tatuointi ja osa näkyy. On molemmissa käsivarsissa sekä korvan takana tatuoinnit jotka näkyy kyllä. Juuri varasin tammikuulle uuden tatuointiajan jossa jatketaan olkavarren kuvaa alas käsivartta. Olen sairaanhoitaja ja töissä ikäihmisten parissa.
No, nytkö alkoi ilmoittautuminen. Ja oikein nyt käy ilmi, että sairaanhoitajat viihtyvät vauva.fi:n aihe vapaassa!
Mikä sulla on hätänä? Täysin asiallisen viestin kirjoitin ja sä tulet siihen tuolla tavalla lapsellisesti ilkkumaan. Ei sulla kyllä ole kaikki kunnossa. Ja mitähän ihmeellistä siinä on, että eri ammattien edustajia käy tällä palstalla?
Jos ko. henkilö on tasapainossa itsensä kanssa ja osaa työnsä niin aivan sama vaikka olisi kirkkovene poikittain ottassa. Luottaisin tähän mieheen enemmän kuin tekoripsiblondiin, joka vetää tauolla energiajuomaa.
Kaikilla on eletty elämä. Joillakin se näkyy iholla. Joillakin on sisällä paljon selvittämättä menneisyyttä. Myös tuoretta pahuutta, vihaa mikä on verhottu kalliiseen asuun, pukuun ja valkokauluksiin. Peljätkää enemmän niitä mielisteleviä, näytteleviä ketkuja. Mut mummot ei tajuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten ne tatuoinnit estäisivät työn laadukkaan suorittamisen, kerrotko meille?
Ei sen enempää kuin Torahampaat tai Hirvensarvet päässä.
Joku voi siitä kuitenkin jotain päätellä.
Vierailija kirjoitti:
HATE rystysissä, kyynel silmäkulmassa (merkki, että on murhannut jonkun - ei kannata tuollaista tatuoida jos ei ole), hämähäkinverkko kyynärpäässä (uusnatse illa oli tuollainen ennen - ei kannata tatuoida käteen jos ei ole uusnat si ja/tai linnakundi).
Niin, miksiköhän jotkut hätkähtävät?
Hesarin jutussa olisi ollut paikallaan myös tarkka taustaselvitys kyseiselle herralle, eli onko taustalla rikoksia, tuomioita, jengijäsenyyksiä vai mt-ongelmaksi luettavaa vakavaa narsismia jonka takia kerjätä huomiota tatuoinneilla, jotka pääsääntöisesti kielivät rikollisuudesta tai rikoksista.
Ainakaan ei kannata oikeasti linnaan joutua, siellä ei välttämättä arvostettaisi jos joku on ns. alan tatuointeja otattanut ihan vain fiiliksen vuoksi.
Ja kylpylälomaa Japaniin ei kannata varata, eivät päästä sisään - jos päästävät edes maahan.
Tämä. Olis voinut myös avata jutussa, että mitä noi symbolit on hänelle merkinneet. Miksi hän on halunnut sellaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuolla luo H A T E rystysissä?
Lukee myös L O V E.
Tyyppi näyttää tasapainoista ja ilmeisesti elämäntavat kunnossa. Ei ole ylipainoinen nuori mies. Moni terveysalalla lyllertää.
Hoitaa hommansa varmasti hyvin. Mummot turpa tukkoon ja tekarit lasiin.
Joku tuolla kirjoitti, että tatuoiduilla on aina mielenterveysongelmia ja tatuoinnit otetaan manioissa yhtäkkiä.
No mulla ei ole mielenterveysongelmia eikä siten myöskään manioita. Yhtäkään tatuointia en ole ottanut hetken päähänpistosta vaan jokainen on tarkkaan harkittu ja löytyy useampi ihan vain mulle suunniteltu kuva.
Entä ne terveydenalan työntekijät jotka ovat pliisuja ja siistejä ulkoasultaan, mutta ovat krapulassa, huumeissa, pillereissä tai muuten vain kusi päässä työssään? + Lääkevarkaat.
Valittajat, vaatikaa viikoittaiset huumeseulat. Katotaan sitten kuka työpaikalle jää.
Se mitä ei nähdä on vaarallisempaa!
Haistakaa änkyttäjät omaa 💩💩💩💩💩💩
Vierailija kirjoitti:
Näkyvät tatuoinnit kasvoissa, kaulalla ja käsissä vähentävät luottamusta. Näin se vain on. Valitettavasti. Kädessä lukee suurella "HATE".
Ongelmallista on myös, jos ihminen ei itse tajua, millaisen vaikutuksen muihin tekee. Tai ihmettelee sitä. On aika eri käsitys normaalista kuin meillä muilla.
Myös jos ei tajua eroa, että tatuointi esim. käsivarressa on eri asia kuin tatuointi naamassa.
Olen maalta kotoisin, yli seitsemänkymppinen, monen lapsen äiti sekä isoäiti.
Jo pikkutytöstä lähtien on tatuoinnit kiinnostaneet ja kiehtoneet.
Itselläni ei ole, mutta tunnen todella monia, joilla on. Esim. nuoria aikuisia, korkeakoulutettuja sekä ammateissaan arvostettuja henkilöitä. Eräs erityisen läheinen minulle on keski-ikäinen nainen, jonka ammatillinen osaaminen on huippua. Hänellä on useita, upeita tatuointeja, joilla kaikilla on tärkeä merkitys hänen henkilökohtaisessa historiassaan.
Jos jollakulla on nihkeä suhtautuminen tatuointiin, ulottunee tuo jähmeys muillekin elämän alueille. Ei liittyne pelkästään ikään tai asuinpaikkaan.