Mistä tietää, ettei ole miehelle vain joku, johon hän tyytyy vaan jonka hän haluaa oikeasti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä pahaa siinä on jo tyytyy? Jos miehet olisi yhtä nirsoja puolison valinnasta kuin naiset niin Suomessa ei olisi yhtään paria. 

On se paha. Kyllä pariutumisessa pitää olla huumaa. Sitten kun arki tulee vastaan, voi aina muistuttaa itseään siitä toisen ihanuudesta. Sen voi jopa kaivaa hänestä uudestaan esille.

Ja nyt ei puhuta parista lisäkilosta tai nenäkarvoista, ne ovat ihan epäolennaisia asioita, jos on oikeasti rakastunut.

Useimat miehet ymmärtää reliteetit koska miehillä yleisin vaihtoehto on ottaa vain joku nainen tai olla yksin.

Siitä, että hän panostaa sinuun ja osoittaa kiinnostusta. Esim. Pyytää ravintolaan syömään, ehdottaa tekemistä jne

Ei sekään ole huono juttu, että "tyytyy". Voi olla tosi hyvä parisuhde, vaikka ei olisikaan syvästi rakastunut 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä pahaa siinä on jo tyytyy? Jos miehet olisi yhtä nirsoja puolison valinnasta kuin naiset niin Suomessa ei olisi yhtään paria. 

On se paha. Kyllä pariutumisessa pitää olla huumaa. Sitten kun arki tulee vastaan, voi aina muistuttaa itseään siitä toisen ihanuudesta. Sen voi jopa kaivaa hänestä uudestaan esille.

Ja nyt ei puhuta parista lisäkilosta tai nenäkarvoista, ne ovat ihan epäolennaisia asioita, jos on oikeasti rakastunut.

Useimat miehet ymmärtää reliteetit koska miehillä yleisin vaihtoehto on ottaa vain joku nainen tai olla yksin.

Yleisin vaihtoehto? Olisi se varmasti naisillekin yleisin vaihtoehto, että ottaa jonkun tai on yksin. Moni nainen on yksin.

Ainoa keino sitouttaa mies on se, että nainen on niin laadukas ettei mies löydä enää samanlaista naista eron tultua. Silloin mies sitoutuu ja tekee kaikkensa, jotta parisuhde kestäisi.

Minulla ei ainakaan ole koskaan ollut mitään vaikeuksia päätellä, rakastaako mies minua vai ei. Olen ollut suhteessa jossa minuun tyydyttiin, ja olen nyt tällä hetkellä suhteessa jossa minua rakastetaan. Ero on kuin yöllä ja päivällä.

Jos oot laastarina aloittanut, niin laastarina pysyt. Haavan parantuessa vanhaa laastaria ei enää tarvita ja sen arvo kyseenalaistetaan. Joudut todistelemaan, hakemaan hyväksyntää, sua haukutaan, sun tekemisiä vähätellään, et saa hellyyttä tai huomiota, mutta panoalustaksi kelpaat.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän omalta kohdaltani olevani vaan se johon tällähetkellä tyydytään koska aina kaikki muut ihmiset ja asiat menevät edelleni, vaikka oltaisi sovittu että nähtäisiin. Yhteydenpitoa vain jos häntä panettaa, eikä hän muualta saa 🤷🏻 

Minulle ihan ok tilanne, kun elämäntilanne ei ole sellainen että jaksaisin panostaa nyt parisuhteeseen. Mutta en katselisi tuollaista tyyppiä kunnon seurustelumielessä. 

Juuri tämä, eli kumppani valitsee sinut ja teidät muun maailman edelle. Siitä ainakin tietää. Tuo on sellainen kevytsuhde ja tyyppi ansaitsee lentää kevyin perustein. 

Vierailija kirjoitti:

Siitä, että mies on aloitteellinen suhteen muodostumisessa. Tämän takia en itse osoita minkäänlaista aktiivisuutta miesten suuntaan.

Väittäisin kyllä, että ujostakin miehestä, jolle täytyy vähintään antaa selkeän singnaali, ennen kuin hän rohkaistuu tekemään aloitteen, voi saada erittäin sitoutuneen ja uskollisen kumppanin. Ihan omakohtaista kokemusta on. Aloitteellisempi tyyppi saattaa olla aloitteellinen muihinkin suuntiin, ihan suhteen aikanakin.

Vierailija kirjoitti:

Mitä pahaa siinä on jo tyytyy? Jos miehet olisi yhtä nirsoja puolison valinnasta kuin naiset niin Suomessa ei olisi yhtään paria. 

Tyytyminen on hyväksikäyttöä. Jos otat jonkun, jota et oikeasti halua mutta tyydyt häneen paremman puutteessa, viet häneltäkin mahdollisuuden löytää hyvä, rakastava suhde. Hukkaat hänen aikaansa. Ja mitäs sitten kun tapaatkin sellaisen ihmisen jonka aidosti haluat? Heität roskiin sen puolison johon tyydyit ja vaihdat siihen joka oikeasti sytyttää? Se puoliso johon tyydyit, saattoi olla syvästi rakastunut sinuun ja särkeä sydämensä loppuiäkseen.

Vierailija kirjoitti:

Ainoa keino sitouttaa mies on se, että nainen on niin laadukas ettei mies löydä enää samanlaista naista eron tultua. Silloin mies sitoutuu ja tekee kaikkensa, jotta parisuhde kestäisi.

Höpö höpö. Laadukkuus on hyvin subjektiivinen käsite. Kaikki miehet eivät edes ymmärrä laadun päälle. Nainen sitten joutuisi jatkuvasti hyppäämään jonkun miehen asettaman temppuradan läpi, että kelpaa.

Miksi nainen haluaisi sitouttaa miehen, joka ei hänestä välitä?

Vierailija kirjoitti:

Tiedän omalta kohdaltani olevani vaan se johon tällähetkellä tyydytään koska aina kaikki muut ihmiset ja asiat menevät edelleni, vaikka oltaisi sovittu että nähtäisiin. Yhteydenpitoa vain jos häntä panettaa, eikä hän muualta saa 🤷🏻 

Minulle ihan ok tilanne, kun elämäntilanne ei ole sellainen että jaksaisin panostaa nyt parisuhteeseen. Mutta en katselisi tuollaista tyyppiä kunnon seurustelumielessä. 

Heh, voit selitellä ja uskoa tuon itsekin mutta mitään itsekunnioitusta sulla ei kyllä ole. Eikä kykyä olla yksin.

Vierailija kirjoitti:

Ei sekään ole huono juttu, että "tyytyy". Voi olla tosi hyvä parisuhde, vaikka ei olisikaan syvästi rakastunut 

Joo, varmasti. :D Sen mielestä joka vedättää sitä toistaa, vain käyttää, uskottelee että rakastaa. 

Minusta sen näkee silmistä, kun katsoo puolisoon. Rakastunut katse. Käytöksestä myös.

Vierailija kirjoitti:

Ainoa keino sitouttaa mies on se, että nainen on niin laadukas ettei mies löydä enää samanlaista naista eron tultua. Silloin mies sitoutuu ja tekee kaikkensa, jotta parisuhde kestäisi.

Eli ainut keino sitouttaa mies on se että mies rakastuu sinuun? Eikö tuo ole itsestään selvää? Rakastuneet sitoutuvat. Aika miesmäistä hämärtää asiaa käyttämällä sanoja kuten "laadukas". Laadukas tarkoittaa eri asioita eri ihmisille ja kun löydät sen joka on laatua sinulle, rakastut ja tiedät ettet ikinä enää löydä samanlaista kuin hän. 

Tyytyjä voi näytellä sitoutumista mutta lähtee heti kun rakastuu oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen ottaa itseään nuoremman miehen, on lähes varmaa, että mies on vain seksin perässä. Jos nainen ottaa itseään vanhemmanmiehen, niin silloin paljon suurempi mahdollisuus miehen olevan tosissaan.

 

Kaikki miehet on vain seksin perässä. Lähinnä tässä yritetään selvittää minkälainen mies haluaa sen lisäksi muutakin.

Mun miehistä kaikkein sitoutunein oli itseäni selvästi nuorempi. Meillä meni ihan muista syistä poikki, mutta hän sentään edes yritti. Saattaa olla, että nuorempi ikäpolvi onkin näissä asioissa fiksumpia? 

Keski-ikäiset miehet ovat vielä tätä "nainen antaa, mies saa" porukkaa, että naisen kuuluukin olla parisuhteessa onneton, kun se on naisen osa.

Oma mieheni ei ole erityisesti seksin perään. Hän kyllä halusi minut luokseen asumaan aika heti. Oma vastaukseni ketjun kysymykseen olisi että mies haluaa varmistaa naisen itselleen, puhuu tulevaisuudesta selkeästi ja järki päässä (ei siis mitään että heti kättelyssä suunnittelee häät ja lasten nimet ja tämä jää puheen tasolle vaan että kyselee, kuuntelee, kertoo selkeästi mitä haluaisi) ja osoittaa konkreettisesti sitoutumishalunsa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä pahaa siinä on jo tyytyy? Jos miehet olisi yhtä nirsoja puolison valinnasta kuin naiset niin Suomessa ei olisi yhtään paria. 

On se paha. Kyllä pariutumisessa pitää olla huumaa. Sitten kun arki tulee vastaan, voi aina muistuttaa itseään siitä toisen ihanuudesta. Sen voi jopa kaivaa hänestä uudestaan esille.

Ja nyt ei puhuta parista lisäkilosta tai nenäkarvoista, ne ovat ihan epäolennaisia asioita, jos on oikeasti rakastunut.

Useimat miehet ymmärtää reliteetit koska miehillä yleisin vaihtoehto on ottaa vain joku nainen tai olla yksin.

Yleisin vaihtoehto? Olisi se varmasti naisillekin yleisin vaihtoehto, että ottaa jonkun tai on yksin. Moni nainen on yksin.

Naisilla on aina enemmän vaihtoehtoja kuin miehillä.

Jos mies alkaa elämään perheessä ihan omaa elämäänsä niin, ettei perhe kuulu siihen mitenkään.

Erilliset lomat ja harrastukset. Mies vaan loisii perheessä tekemättä mitään oman perheensä eteen.

Ei muista vaimon tai edes lapsien syntymäpäiviä, joulua, ei vaan välitä.

Haluaa, että puoliso mahdollistaa elämän, jota muuten ei voisi yksin elää. Perhe on vaan hänen kulissi.

Viimeistään silloin kun lapsia syntyy. Siihen saakka mies on voinut olla edes vähän kiinnostunut tai sitten ne merkit on menneet naiselta ohi biologisen kellon tikittäessä. Sen jälkeen mies on kuin yksi lapsista, ei kiinnosta mikään ja kaikki hoidetaan minimillä. Naisen hommaksi siinä taas jää kannatella perhettä tai erota.

Iso osa miehistä on passiivisia matkustajia. Halutaan ehkä jotain, ei aina tiedetä mitä eikä uskalleta tai viitsitä nähdä vaivaa oikein minkään eteen. Ajaudutaan vaan asiasta toiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ainakaan ole koskaan ollut mitään vaikeuksia päätellä, rakastaako mies minua vai ei. Olen ollut suhteessa jossa minuun tyydyttiin, ja olen nyt tällä hetkellä suhteessa jossa minua rakastetaan. Ero on kuin yöllä ja päivällä.

 

Sama kokemus. Menin nuorena naimisiin miehen kanssa, johon tyydyin. Koska muut kaverit olivat parisuhteessa. Ei ikinä enää. Oli se sen verran ikävä ja masentava kokemus. Olen ollut myös rakastavassa suhteessa sen jälkeen, aivan eri kokemus, vaikka sitten erosimmekin. Vaikka ikää on tullut niin mieluummin olen yksin kuin tyydyn. Kuten nyt olenkin ollut.