Lue keskustelun säännöt.
Burnoutin kokeneet, mitkä oli viimeiset varoitusmerkit ennen romahdusta?
30.11.2025 |
Töissä on ollut todella raskas syksy, kaksinkertainen vastuualue määrittelemättömäksi väliajaksi ja omassa tiimissä pari todella raskasta tilannetta yksityispuolella + krooninen resurssipula ja suorituspaineet. On ollut pakko jaksaa, tukea muita, keksiä ratkaisuja ja omaksua uutta ja nyt vaan paukut taitaa olla loppu. Sunnuntaiaamu ja voisin pillahtaa itkuun samantien.
Olen pitänyt kiinni liikunnasta, ulkoilusta ja suht järkevästi syömisestä -karkit on pahe- ja unikin on kohtuullista. Mutta mikään ei kiinnosta eikä innosta, päätä särkee aamusta iltaan, vituttaa kuin pientä oravaa. Mistä tietää milloin sinnittelyn ja jaksamisen raja tulee vastaan?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet ylittänyt rajan.
Siltä tuntuu tänään mutta ehkä saan sinniteltyä/jaksan vielä seuraavat 2 viikkoa. Ne on ohjelmoitu niin täyteen että saikku on oikeasti aika mahdottomuus/ tarkoittaisi omalle työporukalle ettei kukaan hoida heidän asioitaan eteenpäin. Tiedän tasan tarkkaan etten ole korvaamaton ja isossa kv organisaatiossa tuskin edes huomattaisiin että joku on poissa - paitsi että omat tiimit kärsisi entistä enemmän. Esimiestä maailmalla ei kiinnosta, entisenä ammattisotilaana olettaa että kaikki jaksaa ja häntä kiinnostaa vain oma nousujohteinen uransa. ap
Ei tässä meidän hyödytä kanssasi vääntää. Kukaan muu ei tule sinulle apua hakemaan kuin sinä itse.
Tuo on totuus. Aloittajan täytyy itse osata tiedostaa oma rajallisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MItä jos sallisit itsellesi niitä herkkuja, matkoja, kosteita iltoja ja rakastajia niin olisi helpompi sitten jaksaa olla töissä täydellinen.
Vierailija kirjoitti:
MItä jos sallisit itsellesi niitä herkkuja, matkoja, kosteita iltoja ja rakastajia niin olisi helpompi sitten jaksaa olla töissä täydellinen.
Tuossapa typerä neuvo.
Etätöissä aloin jättää sellaisia yleisiä palavereja välistä, joissa olisi pitänyt jutella jonkun kanssa niitä näitä. Osallistujia saattoi olla paljon, joten välttämättä poissaolo ei edes kiinnittänyt juuri huomiota.
Laitoin näihin viime hetken peruutuksia "en millään työsuman takia ehdi osallistua, päällekkäinen meno" jne. Palaverin ajan sitten luin joitakin saapuneita sähköposteja ja pääosan ajasta tuijotin nollat taulussa koneen ääressä vastapäistä seinää.
Ei tässä meidän hyödytä kanssasi vääntää. Kukaan muu ei tule sinulle apua hakemaan kuin sinä itse.