Seurustelisitko miehen kanssa jolla lapsia

Vierailija kirjoitti:

Seurustelisin ja naimisiinkin mentiin. :) Miehelläni on 3 lasta edellisestä liitosta, minulla 1 ja nyt meillä on myös 1 yhteinen lapsi.  Lapset eivät ole ongelma, kun mies on se oikea ja yhdessä on sovittu arjen pelisäännöt kuluista, asumisesta, harrastuksista ja muusta. Uusperhekuviossa pitää oma itsekkyys heittää romukoppaan ja kaikkia perheenjäseniä kohdella tasavertaisesti, olivat he "sinun", "minun" tai "meidän". Jos tällaiseen ei kykene, niin suhde kannattaa unohtaa jo heti alkuunsa. 

Vietittekö ikinä kahdenkeskistä aikaa vai perustuuko teidän parisuhde lasten elämiin?

Vierailija kirjoitti:

Seurustelisin ja naimisiinkin mentiin. :) Miehelläni on 3 lasta edellisestä liitosta, minulla 1 ja nyt meillä on myös 1 yhteinen lapsi.  Lapset eivät ole ongelma, kun mies on se oikea ja yhdessä on sovittu arjen pelisäännöt kuluista, asumisesta, harrastuksista ja muusta. Uusperhekuviossa pitää oma itsekkyys heittää romukoppaan ja kaikkia perheenjäseniä kohdella tasavertaisesti, olivat he "sinun", "minun" tai "meidän". Jos tällaiseen ei kykene, niin suhde kannattaa unohtaa jo heti alkuunsa. 

Lisään, että pelisäännöt eivät yksistään riitä, vaan miehen pitää ollakykenevä myös pitämään eksänsä kurissa ja priorisoimaan nykyisen puolisonsa.

Vierailija kirjoitti:

Seurustelisin ja naimisiinkin mentiin. :) Miehelläni on 3 lasta edellisestä liitosta, minulla 1 ja nyt meillä on myös 1 yhteinen lapsi.  Lapset eivät ole ongelma, kun mies on se oikea ja yhdessä on sovittu arjen pelisäännöt kuluista, asumisesta, harrastuksista ja muusta. Uusperhekuviossa pitää oma itsekkyys heittää romukoppaan ja kaikkia perheenjäseniä kohdella tasavertaisesti, olivat he "sinun", "minun" tai "meidän". Jos tällaiseen ei kykene, niin suhde kannattaa unohtaa jo heti alkuunsa. 

"Lapset eivät ole ongelma..." Niin, sinulla ja miehelläsi menee ihanasti, mutta onko lapsilta koskaan kysytty onko tuo kuvio heille kiva ja toimiva? Tosin, monesti lapset varmaan valehtelisivat mumisten "joo, ihan kiva", koska he tietävät että heidän mielipiteillä ei kuitenkaan ole väliä, aikuiset tekee mitä huvittaa.

Seurustelen naisen kanssa, jolla on vuoroviikoin kotona asuvia lapsia. Omat lapseni ovat jo aikuisia. Ei ainakaan toisin päin haittaa. 

Up

En. Olen kerran jo luopunut ihmisestä, jota rakastin enemmän kuin mitään muuta. Syynä oli se, että mies halusi kuitenkin lapsia. Itselle on ollut aina selvää, että en halua.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. En seurustelisi miehen kanssa, joka on tehnyt noin isoja virheitä elämässään.

Oletpa harvinaisen ylimielinen ihminen. Helppo olla, kun pitää itseään täydellisenä?

En tiennytkään, että ehkä isyn käyttäminen on täydellisyyden määritelmä. Siinä tapauksessa olen tosiaan täydellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. En seurustelisi miehen kanssa, joka on tehnyt noin isoja virheitä elämässään.

Mikä se iso virhe on?

Eihän ihmistä saisi tuomita menneisyyden perusteella?

Tietenkin miehiä tuomitaan sen perusteella, mitä CVssä lukee ja minne sitä elintä on tullut työnnettyä.

Kaksi kertaa mulle on valehdeltu vain-aikuisten-suhteesta ja manipuloitu eri keinoin jatkamaan suhdetta, kunnes totuus on tullut ilmi, eli onkin etsitty piikaa taloon, ja olen lopettanut suhteen sillä istumalla. 

Vierailija kirjoitti:

Kaksi kertaa mulle on valehdeltu vain-aikuisten-suhteesta ja manipuloitu eri keinoin jatkamaan suhdetta, kunnes totuus on tullut ilmi, eli onkin etsitty piikaa taloon, ja olen lopettanut suhteen sillä istumalla. 

Apua, törkeää.. kerro lisää, jos jaksat.

En enää. Muutaman kerran kokeiltu ja elämä aina yhtä säätöä lapset, exät, milloin mitäkin. Mieluummin olen yksin.

En halua mitään kakaroita elämääni jotka ei varmasti osaa käyttäytyä.

Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.

Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.

Vierailija kirjoitti:

Voisin seurustella, jos rakastaisin sitä miestä. Jos saisin valita niin ottaisin mieluummin miehen, jolla ei ole lapsia (itselläni ei ole), mutta rakkauttahan ei voi siten määrätä. Rakkaus tulee jos on tullakseen eikä silloin haittaa mikään.

Eronneen miehen lapset voivat olla tosi ilkeitä sille, joka heidän isänsä "varastaa". Vähän se riippuu entisestä puolisosta ja lapsistakin, miten ne ottaisi miehen uuden kumppanin vastaan. Mitään jatkuvaa kiusaamista en jaksaisi. Jos lapsia ei ole niin entisen kumppanin kanssa tuskin olisi missään tekemisissä.

Tätä keskustelua lukiessa ei ihmetytä, niin vihamielisesti useimmat lapsiin suhtautuu. Todellisia ilkeitä äitipuolia. Lapset on kuitenkin lapsia, joten kyllä se on aikuisen vastuulla ymmärtää, millainen muutos vanhempien ero ja siihen sopeutuminen heille on, puhumattakaan vanhemman uudesta kumooanista, etenkin kun suhtautuminen tosiaan on sen kaltaista, mitä useat kirjoittaa, etteivät halua edes tutustua niihin lapsiin, saati ottaa heitä elämäänsä.

Jos lapset on selvästi aikuisia. Niin ehkä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin seurustella, jos rakastaisin sitä miestä. Jos saisin valita niin ottaisin mieluummin miehen, jolla ei ole lapsia (itselläni ei ole), mutta rakkauttahan ei voi siten määrätä. Rakkaus tulee jos on tullakseen eikä silloin haittaa mikään.

Eronneen miehen lapset voivat olla tosi ilkeitä sille, joka heidän isänsä "varastaa". Vähän se riippuu entisestä puolisosta ja lapsistakin, miten ne ottaisi miehen uuden kumppanin vastaan. Mitään jatkuvaa kiusaamista en jaksaisi. Jos lapsia ei ole niin entisen kumppanin kanssa tuskin olisi missään tekemisissä.

Tätä keskustelua lukiessa ei ihmetytä, niin vihamielisesti useimmat lapsiin suhtautuu. Todellisia ilkeitä äitipuolia. Lapset on kuitenkin lapsia, joten kyllä se on aikuisen vastuulla ymmärtää, millainen muutos vanhempien ero ja siihen sopeutuminen heille on, puhumattakaan vanhemman uudesta kumooanista, eten

Asiallinen keskustelu ei ole vihamielisyyttä, itse otat sen jostain syystä sellaisena.

Kaikki eivät pidä lapsista, se on täysin ok. 

Eron jälkeiseen elämään sopeutuminen on nimenomaan sen vanhemman vastuulla. Sen on päätettävä, paljonko uusia ihmisiä tuo lasten elämään. Eihän ne lapset mitään uutta äiti- tai isäpuolta toivo, vaan nimenomaan se vanhempi. Ja sen vanhemman on valittava sellainen kumppani, jolle ne lapset on ok tai sitten tapailevat kun lapset eivät ole läsnä. Yksinkertaista, eikä kukaan loukkaannu.

En halunnut nuorena ja itse lapsettomana todellakaan miestä, jolla on lapsia. Sitten kun erosin 2 lapsen äitinä 40+v en myöskään halunnut tuoda ketään uutta miestä siihen. Nyt lapset on lähteneet kotoa. Jos jollain mun ikäisellä miehellä on vielä vuoroviikkolapset niin se olisi itsessään deal breaker. Aikuiset lapset olisi ok, kunhan mies ei  ole hyvittelijä-isä  eli mies, joka ei ollut lasten kanssa näiden lapsuudessa ja hyvittelee sitä aikuisille lapsilleen.

Nyt kun itselläni on lapsia, niin ehdottomasti, jos nykyinen kumppani/lasteni isä menehtyisi (en oikeasti usko, että eroaisimme ikinä).

Ennen omia lapsiani taas olisi saanut melkoinen ihme käydä, että olisin seurustellut miehen kanssa, jolla on lapsia. Nyt taas en lapsetonta haluaisi.

No en varmaankaan voisi seurustella. Ne veisivät liikaa hänen aikaansa ja huomiota (todennäköisesti) ja minä taas haluan hänen panostavan kaiken meidän suhteeseen ja minun on oltava hänen elämänsä keskipiste.