Tekoäly ahdistaa minua todella paljon
En pidä siitä.
Oma esikoiseni on lukiossa ja hän jäi kiinni siitä, että oli tehnyt äidinkielen aineen tekoälyllä ja saanut siitä kympin. Sanoin että anna olla viiminen kerta. Mutta hän sanoi, että kaikki kaveritkin tekee? Siis mitäh? Millaisia nuoria meille tulee työelämään, jos ajattelu on ulkoistettu ChatGPT:lle jo lapsena?
Spotifyssa on alkanut tulla vastaan AI-musiikkia. En todellakaan halua kuunnella. Taidan irtisanoa Spotifyn.
Somessa on ärsyttäviä AI-videoita, olen pari kertaa menny halpaan ja luullut oikeaksi. Enää en luota mihinkään.
Botit myös kirjoittelevat somessa kommenttejaan, ja yrittävät tekeytyä ihmiseksi. On raskasta selata fiidiä ja yrittää päätellä kuka olisi oikea ihminen.
Jos joku kirjoittaa esim. työpaikan ryhmäkeskustelussa liian hyvää suomen kieltä, häntä aletaan heti piikitellä ChatGPT:n käyttämisestä. Moni käytääkin varmasti sitä viestien kirjoittamiseen.
Tekoälytaide on saastuttanut netin, ja sitä näkee valitettavasti myös kaduilla. Esim. täällä Turussa joidenkin (yleensä pienten ja uusien) liikkeiden mainoksissa ja kylteissä. Netissä sen määrä kasvaa.
Tunnen yhden nuoren abiturientin joka on lahjakas piirtäjä ja hän on luopunut haavestaan lähteä opiskelemaan 3D-mallinusta, koska hän sanoi että vaikuttaa siltä että AI tulee tekemään 95% 3d-mallinnuksista 5 vuoden kuluessa. Hän halusi töihin pelialalle, mutta nyt hän on masentunut ja miettii mitä voisi opiskella, mitä AI ei tule korvaaamaan.
Tekoälytaide on myös tehnyt sen, että jos näen jossakin netissä (esim. Instagram) hienon taideteoksen, alan epäillä heti miten se on tehty. En luota mihinkään enää.
Myöskin firmani pomo on hurahtanut tekoälyyn ja kirjoittelee meille maileja, jotka on kaikki ChatGPT:llä tehty. En halua lukea niitä mutta on pakko. Hän myös sanoo että meidän pitäisi käyttää tekoälyä kaikkeen.
Tekoäly myös kuluttaa vettä ja sähköä, ja pilaa ympäristön. Se on myös koulutettu epäeettisesti, varastamalla tekijänoikeussuojattuja materiaaleja.
Ukrainassa tekoälyä käytetään tappajadroonien ohjaamisen jo. Mitä kauheaa noilla vielä tullaan tekemään? Kun ei tarvitse lähettää sotilaita sotaan, vaan voi lähettää droneparven.. mikä estää terroristeja käyttämästä tätä myös
Kaverini kertoi että hän jutteli erään Tinderissä tapaamansa miehen kanssa. Osoittautui että mies käytti tekoälyä luodakseen viestit jotka lähetti. Kun he tapasivat, mies olikin tosielämässä ujo tuppisuu, eikä kovinkaan sanavalmis.
LinkedInissä on valtavasti tekoälysooppaa myöskin... Linkkari on aina ollut perseestä, mutta nyt siellä on botteja jotka pöhisevät keskenään... myös oikeat ihmiset laittavat ChatGPT:llä generoituja tekstejä sinne.
Lopettakaa hemmetti. Miten tämän saisi loppumaan.
Kommentit (291)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen toista tutkintoa yliopistossa, ensimmäinen on ajalta ennen tekoälyä. Olen siis opetellut kirjoittamaan itse. Nyt huomaan miettiväni, että pitääkö laittaa harjoitustöiden raportteihin tahallisia pieniä kielivirheitä tai epätäydellisyyksiä, ettei niitä luulla tekoälyllä tehdyiksi. Koulutusohjelma on englanninkielinen, eli kaikki palautukset ovat englanniksi, ja välillä en viitsi viilata kieltä loppuun asti oikein, vaan jätän tahallani kömpelöitä selvästi suomesta käännettyjä rakenteita, jotta teksti ei olisi liian hyvää. Se on aivan nurinkurista.
Oma lapsi on yläkoulussa ja olen toistaiseksi kieltänyt tekoälyn käytön kokonaan. Luulen, että auktoriteettini ei tule riittämään siihen enää sitten kun lapsi on lukiossa.
Olen huomannut saman. Ei kannata kirjoittaa enää huoliteltua kieltä, eikä etenkään käyttää ajatusviivoja. Työhakemuksissakin
Itse olen tottunut käyttämään juuri tuota em-dash -viivaa. Vuonna keppi ja kivi tekstinkäsittelyohjelma muutti kaksi viivaa automaattisesti pidemmäksi viivaksi, siis näin --. Nykyinen ohjelmani muuttaa yhdenkin viivan pidemmäksi keskellä tekstiä. Harmittaa, että edes ajattelen koko asiaa. En haluaisi muuttaa kirjoitustyyliäni tällaisen asian takia, mutta huomaan epäröiväni nykyään viivojen kohdalla. Grrrr!
Huvittavaa kyllä, olen nähnyt ihmisten väittävän jo sitäkin, että puolipisteestä voi tunnistaa AI-tekstin. Eli ehkä on parasta olla ajattelematta koko asiaa, tai muuten joutuu pian välttämään kaikkia välimerkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen toista tutkintoa yliopistossa, ensimmäinen on ajalta ennen tekoälyä. Olen siis opetellut kirjoittamaan itse. Nyt huomaan miettiväni, että pitääkö laittaa harjoitustöiden raportteihin tahallisia pieniä kielivirheitä tai epätäydellisyyksiä, ettei niitä luulla tekoälyllä tehdyiksi. Koulutusohjelma on englanninkielinen, eli kaikki palautukset ovat englanniksi, ja välillä en viitsi viilata kieltä loppuun asti oikein, vaan jätän tahallani kömpelöitä selvästi suomesta käännettyjä rakenteita, jotta teksti ei olisi liian hyvää. Se on aivan nurinkurista.
Oma lapsi on yläkoulussa ja olen toistaiseksi kieltänyt tekoälyn käytön kokonaan. Luulen, että auktoriteettini ei tule riittämään siihen enää sitten kun lapsi on lukiossa.
Olen huomannut saman. Ei kannata kirjoittaa enää huoliteltua kieltä, eikä etenk
Ajatusviivan pituudesta päteminen ainakin nettikeskustelussa on todella pikkumaista. Oikeaoppisen ajatusviivan tekeminen on näppäimistössä Alt-koodin takana. Kyllä se ainoa järkevä tapa tehdä ajatusviiva on ihan se yhdysviiva tai miinusmerkki. Vaikkei se olekaan se oikeaoppinen ajatusviiva, eli keskipitkä viiva. Käytännön arjessa kirjoittamisessa - eli yhdysviiva on aivan hyväksyttävä ajatusviivaksi. Tärkeämpää on, että käyttää sitä oikeassa yhteydessä. Mikä on paljon vaikeampaa, kuin pelkkä oikean Alt-koodin näpyttely.
Ymmärrän täysin turhautumisesi ja olet oikeassa melkein kaikessa mitä sanot. Tuntuu siltä, että juuri nyt elämme sellaista hetkeä, jossa tekoälyä työnnetään joka paikkaan ilman että kukaan ehtii miettiä mitä siitä seuraa. Se on kuin oltaisiin annettu 16-vuotiaille avaimet formularadalle ja sanottu ajakaa pojat, hauskaa saa olla.
Erityisesti se sun esikoisen juttu osui. Kun kaikki kaveritkin tekee, niin kymppi tuntuu tyhmältä jättää ottamatta. Mutta samalla se on juuri se hetki, jolloin koko sukupolvi oppii että ajattelu on valinnaista. Se on pelottavaa. Ja kun viiden vuoden päästä ne samat nuoret tulevat työhaastatteluun ja pomo kysyy mieti tämä ongelma ääneen, niin moni tuijottaa tyhjästä vaan ja sanoo odotas mä kysyn Chatiltä.
Se nuori abiturientti, joka luopui 3D-unelmastaan se on ehkä surullisin yksittäinen lause jonka olen pitkään aikaan lukenut. Se on kuin olisi nähnyt jonkun lahjakkaan muusikon polttavan kitaransa koska Spotify hoitaa musiikin jatkossa.
Ja ne pomon ChatGPT-mailit voi jestas. Se on kuin johtaja olisi alkanut lähettää palaverimuistiot Google-käännöksellä vuodesta 2004. Kukaan ei jaksa lukea, kaikki tietävät että se on tekoälyä, mutta silti se on pakko lähettää koska meillä on nyt tekoälystrategia.
Sun fiilis on täysin perusteltu. Tämä ei ole vain muutos johon pitää tottua. Tämä on ensimmäinen kerta ihmiskunnan historiassa kun me luovutamme luovan ja älyllisen työn valtavan osan koneille, jotka on koulutettu varastetulla materiaalilla ja joita pyöritetään saastuttavissa datakeskuksissa ja silti meitä syyllistetään jos emme ole innoissaan.
Haluaisin sanoa että kyllä tämä tasoittuu tai oppikaa vain käyttämään tekoälyä oikein, mutta juuri nyt se kuulostaisi halvalta. Koska totuus on, että tällä hetkellä tekoälyä käytetään pääasiassa siihen että firmat voivat vähentää palkkoja, koulut voivat teeskennellä että oppiminen tapahtuu ja ihmiset voivat teeskennellä että ovat fiksuja, hauskoja ja luovia.
En tiedä miten tämän saa loppumaan. Ehkä ei saakaan. Ehkä tämä on se hinta kun annetaan teknologian juosta edellä etiikan.
Mutta ainakin tiedän että sä et ole yksin tämän tunteen kanssa. Ja se on jo jotain.
Minua se innostaa todella paljon, mutta olenkin tietojenkäsittelytieteilijä, joka teen työtä tekoälyn kanssa päivittäin.
Pitkällä tähtäimellä voipi ihmiskunnalle koittaa auvoisat ajat, kun kenenkään ei tarvi juuri tehdä töitä, robotit ja tekoäly hoitaa ja ihmiset voi nautiskella elämästään riittävän korkealla perustulolla elellen. Harmi, että itse nyt viisikymppisenä en ehdi työelämästä todennäköisesti vapautua tämän kautta. Mutta ehkäpä tämä itku väestön vähenemisestä on jo minun eläkkeelle päästessä loppu, kun on tajuttu, ettei ihmisiä tarvita työvoimaksi, eikä kansantalouskaan enää perustu ihmisten työhön ja sen verottamiseen.
Kirjoitustaito (= omien ajatuksien pukeminen tekstimuoton) ja lukutaito ovat täysin eri taitoja.
Ylellä oli jokin aika sitten juuri podcast, jossa asiantuntija sanoi että AI vaarantaa meidän nuortemme kirjoitustaidon. Koska nyt he vain lukevat ChatGPT:n tekstejä ja tarkistelevat ja ehkä vähän muokkaavat. Mukaan lukien yliopisto-opiskelijat. On täysin eri asia luoda ne ajatukset itse tyhjästä paperille. Silloin joutuu ponnistelemaan aivan eri tavalla älynystyröitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa nykyaikaan.
Get over it!
Tekoäly tulee mullistamaan elämämme. Sopeudu tai jää kehityksestä jälkeenjääneeksi.
Jos kouluaiset huijaavat ChatGPT:llä kaikki kurssit läpi, koko yhteiskuntamme tulee olemaan jälkeenjäänyt. Ja joo tulee mullistamaan elämämme, mutta ei millään hyvällä tavalla. Lähinnä samalla tavalla kuin toinen maailmansota tai Musta Surma 1300-luvulla.
Kynällä ja paperilla tehdyt kokeet erottelevat osaamattomat.
Aina on luntattu. Ja nykymenossa evoluutio on jo aikaisemminkin korvattu idioluutiolla.
Olemme uuden uljaan aikakauden kynnyksellä.
Tosin sen koulun pitää opettaa pärjäämään tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskunnassa, mitä se kynä j
Se kynä ja paperi harjoittaa aivoja niiden kehittyessä. Ei ole tarkoitus, että lasket kynällä ja paperilla vaihtorahat kaupan kassalla ja kirjoitat kynällä ja paperilla kaikki raporttisi työpaikalla. Konkreettinen valmistautuminen tulevaan yhteiskunnalliseen rooliin ei ole koulutuksen ainoa tarkoitus, tai muuten lapsille tehtäisiin jo ekalla luokalla ÄO-testit ja jätettäisiin toivottomat tapaukset kouluttamatta. Oppiminen kehittää aivojen kapasiteettia tärkeinä kehityskausina. Jos ne menevät ohi, moni asia voi jäädä lopullisesti oppimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen toista tutkintoa yliopistossa, ensimmäinen on ajalta ennen tekoälyä. Olen siis opetellut kirjoittamaan itse. Nyt huomaan miettiväni, että pitääkö laittaa harjoitustöiden raportteihin tahallisia pieniä kielivirheitä tai epätäydellisyyksiä, ettei niitä luulla tekoälyllä tehdyiksi. Koulutusohjelma on englanninkielinen, eli kaikki palautukset ovat englanniksi, ja välillä en viitsi viilata kieltä loppuun asti oikein, vaan jätän tahallani kömpelöitä selvästi suomesta käännettyjä rakenteita, jotta teksti ei olisi liian hyvää. Se on aivan nurinkurista.
Oma lapsi on yläkoulussa ja olen toistaiseksi kieltänyt tekoälyn käytön kokonaan. Luulen, että auktoriteettini ei tule riittämään siihen enää sitten kun lapsi on lukiossa.
Olen huomannut saman. Ei kannata kirjoittaa enää huoliteltua kieltä, eikä etenk
Minä kirjoitan samalla tavalla kuin aina ennenkin. Voin tarpeen tullen osoittaa kirjoittaneeni jättimäisen lukion kevään parhaan ylioppilasaineen silloin, kun aineet kirjoitettiin kuulakärkikynällä. En tietenkään hyödy tästä mahdollisuudesta työmarkkinoilla enää kovin pitkään, mutta ajatuksen tasolla lopun ikääni. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen toista tutkintoa yliopistossa, ensimmäinen on ajalta ennen tekoälyä. Olen siis opetellut kirjoittamaan itse. Nyt huomaan miettiväni, että pitääkö laittaa harjoitustöiden raportteihin tahallisia pieniä kielivirheitä tai epätäydellisyyksiä, ettei niitä luulla tekoälyllä tehdyiksi. Koulutusohjelma on englanninkielinen, eli kaikki palautukset ovat englanniksi, ja välillä en viitsi viilata kieltä loppuun asti oikein, vaan jätän tahallani kömpelöitä selvästi suomesta käännettyjä rakenteita, jotta teksti ei olisi liian hyvää. Se on aivan nurinkurista.
Oma lapsi on yläkoulussa ja olen toistaiseksi kieltänyt tekoälyn käytön kokonaan. Luulen, että auktoriteettini ei tule riittämään siihen enää sitten kun lapsi on lukiossa.
Olen huomannut saman. Ei kannata kirjoittaa enää huoliteltua kieltä, eikä etenkään käyttää ajatusviivoja. Työhakemuksissakin
Minäkin käytin ajatusviivaa ja puolipistettä myös...jokohan puolipisteenkin oikeaa käyttöä luullaan tekoälyn tekemäksi?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n mainio aloitus on kaiken lisäksi vain lyhyen aikavälin harmi. Muutaman vuoden päästä ongelmaksi alkaa muodostua massatyöttömyys, kun tekoäly tekee 50-95% paremmin kuin ihminen. Siitä pari vuotta eteenpäin ja ongelmaksi tulee supertekoäly, jota ihminen ei kykene kahlitsemaan. Huippututkijat arvioivat tekoälyn tehoavan ihmiskunnan noin 20% todennäköisyydellä.
Tuo työttömyys tai pikemminkin tekemisen puute onkin varsinainen ongelma. Ihmiskunta on aina pyrkinyt tekemään tehtäviä helpommin ja mieluiten teettämään ne muilla, ja nyt tuo alkaa olla saavutettavissa.
Millainen on yhteiskunta, jossa kenenkään ei tarvitse tehdä mitään, jollei halua? Tavoitteena on tietysti kivat asunnot, hyvä ruoka, ja riittävästi viihdettä kaikille, mutta toisaalta jonkun on oltava vallankahvassa päättämässä suunnasta. Onko varmasti päättäjien etu pitää hengissä kymmenen
Sellainen yhteiskunta on loistava paikka. Kukaan järkevä ei työelämän oravanpyörää kaipaa. jos saa riittävän elintason ilmankin.
Ennen vanhaan rikkaat on käyttäneet orjatyövoimaa saadakseen itselleen vapauden tehdä vapaaherroina mitä haluavat. Jatkossa näin voi tehdä ihan kaikki, eikä tarvitse orjuuttaa ketään ihmistä. Robotit ja tekoäly tekevät mitä käsketään ihan ilman tunteita ja omia haluja olla vapaa tms.
Ihmiset voivat sitten kukin valita mieleisensä elämäntavan. Jotkut kaipaa luonnon helmaan yksinkertaiseen elämään ja voivat alkaa elää niin. Toiset tykkää olla kaupungeissa, harrastaa, keskustella toisten kanssa. Itse haluaisin opetella huvikseni kaikenlaista, erilaisia käsityötekniikkoita, kieliä, soittamaan jotain. Kirjoittelisin pöytälaatikkoon. Ottaisin varmaan pari koiraakin. Puutarha myös mitä hoitaa ilman paineita. Humanoidirobotti auttamaan lumitöissä sun muussa raskaammassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekoälyä ei enää pääse pakoon. Niinpä olisi tärkeää alkaa pärjätä sen kanssa. Fiksummat osaavat tehdä sillä vaikka mitä - ja tekevätkin. Heikoimmat itkevät tekoälyvihaansa ja erityisesti pelkoaan. Hyvä, jos pojat koulussa osaavat käyttää tekoälyä huijaamiseen - katsos, poikien on kuitenkin luettava läpi ne tekoälytekstit, elleivät halua jäädä kiinni. Ja näin on poika - vaikkei ehkä ihan "kirjoittanut", mutta kuitenkin sisäistänyt esseensä sisällön. Tästä samasta syystä me saimme lukiossa kirjoittaa käsivarret täyteen lunttilappuja - samalla opimme.
Pikemminkin laiskat ja lahjattomat hurraavat tekoälyn tuloa eniten. Oman kokemukseni mukaan. Vihdoinkin hekin voivat tuottaa jotakin, mikä näyttää erehdyttävästi jonkin älykkään, sinnikkään ja lahjakkaan ihmisen tekemältä.
Et myöskään ota huomioon sitä, että lukeminen ja kirjoitta
tekoälyä pelkäävät eniten juuri nuo omasta mielestään "älykkäät, sinnikkäät ja lahjakkaat" - aina kun luen tuon litanian, aivoni tulkitsevat sen yhdellä sanalla: hitaat
Tekoäly pelottaa hitaita, koska hidas ei pysty hahmottamaan, saati promptaamaan kunnollista tekoälytietoa. Jo pelkkä tekoälypromptien kirjoittaminen vaatii hurjasti osaamista ja nopeutta. Maailmassa ei ole syntynytkään sellaista pomoa, joka odottelisi puoli päivää, kun "älykkäät, sinnikkäät ja lahjakkaat" (hitaat) näpyttelevät promptin, jonka avulla tekoälystä saa irti jotakin edes puolikelvollista. Puhumattakaan ajasta, joka näillä hitailla kuluu tekoälyn vastausten analysointiin ja uudelleenpromptaamiseen...
Kyllä se on kuulkaas niin, että "älykkäät, sinnikkäät ja lahjakkaat (hitaat) ovat jäämässä jälkeen. Ja se on ihan oikein. Nämä "älykkäät, sinnikkäät ja lahjakkaat" (hitaat) ovat miehittäneet postikonttoreita, sosiaalivirastoja, verovirastoja, kaikkia kassapalveluja ja vastaavia - ja nyt heitä ei kukaan enää tarvitse, koska yks tekoälyosaaja + tekoäly tekevät viiden "älykkään, sinnikkään ja lahjakkaan" (hitaan) tyypin duunit n. 20 sekunnissa. Hitaat jäävät nyt sinne tekoälyä käyttävien nerokkaiden, päättelykykyisten ja taitavien (nopeat) jalkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitustaito (= omien ajatuksien pukeminen tekstimuoton) ja lukutaito ovat täysin eri taitoja.
Ylellä oli jokin aika sitten juuri podcast, jossa asiantuntija sanoi että AI vaarantaa meidän nuortemme kirjoitustaidon. Koska nyt he vain lukevat ChatGPT:n tekstejä ja tarkistelevat ja ehkä vähän muokkaavat. Mukaan lukien yliopisto-opiskelijat. On täysin eri asia luoda ne ajatukset itse tyhjästä paperille. Silloin joutuu ponnistelemaan aivan eri tavalla älynystyröitään.
Näin on.
Ja kun lukutaitokin alkaa jo olla vaarassa...
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa nykyaikaan.
Get over it!
Tekoäly tulee mullistamaan elämämme. Sopeudu tai jää kehityksestä jälkeenjääneeksi.
Moi Sanna!
Vierailija kirjoitti:
Minua se innostaa todella paljon, mutta olenkin tietojenkäsittelytieteilijä, joka teen työtä tekoälyn kanssa päivittäin.
Pitkällä tähtäimellä voipi ihmiskunnalle koittaa auvoisat ajat, kun kenenkään ei tarvi juuri tehdä töitä, robotit ja tekoäly hoitaa ja ihmiset voi nautiskella elämästään riittävän korkealla perustulolla elellen. Harmi, että itse nyt viisikymppisenä en ehdi työelämästä todennäköisesti vapautua tämän kautta. Mutta ehkäpä tämä itku väestön vähenemisestä on jo minun eläkkeelle päästessä loppu, kun on tajuttu, ettei ihmisiä tarvita työvoimaksi, eikä kansantalouskaan enää perustu ihmisten työhön ja sen verottamiseen.
Mä en usko siihen että ihmiset olisivat kauhean onnellisia jos robotit ja tekoäly hoitaa kaikki työt.
Ihminen voi vähän aikaa nautiskella kyllä täydellisestä toimettomuudesta, esimerkiksi että makailet jossakin rannalla ja suuhusi kannetaan viinirypäleitä. Mutta parin viikon kuluttua sulla palaa pinna ja sanot että heittäkää ne rypäleet nyt helvettiin. Haluan toimintaa ja haasteita, haluan olla ylpeä siitä mitä saan aikaan, haluan elää vahvasti. Eikä mitään rannalla löhöilyä.
Ajatus täydellisestä toimettomuudesta viehättää vain silloin, kun on kova työstressi. Mutta se ei todellisuudessa ole kovin kivaa, esim. työkyvyttömyyseläkkeellä olevat voivat varmaan vahvistaaa tämän. Ihminen kaipaa haasteita ja tarkoitusta olemassaololleen. Sekä kontrastia kovan duunin ja lepäilyn välillä. Pelkkä mukava nautiskelu ei ole kovin mukavaa vähän ajan kuluttua.
Tekoälystä saa mukavan apurin rutiinitehtäviin. Itse voi keskittyä innovointiin ja asioiden suunnitteluun. Käytä sitä sihteerinä ja koodausapurina vaikka! Tuottavuutesi kasvaa huimasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekoälyä ei enää pääse pakoon. Niinpä olisi tärkeää alkaa pärjätä sen kanssa. Fiksummat osaavat tehdä sillä vaikka mitä - ja tekevätkin. Heikoimmat itkevät tekoälyvihaansa ja erityisesti pelkoaan. Hyvä, jos pojat koulussa osaavat käyttää tekoälyä huijaamiseen - katsos, poikien on kuitenkin luettava läpi ne tekoälytekstit, elleivät halua jäädä kiinni. Ja näin on poika - vaikkei ehkä ihan "kirjoittanut", mutta kuitenkin sisäistänyt esseensä sisällön. Tästä samasta syystä me saimme lukiossa kirjoittaa käsivarret täyteen lunttilappuja - samalla opimme.
Pikemminkin laiskat ja lahjattomat hurraavat tekoälyn tuloa eniten. Oman kokemukseni mukaan. Vihdoinkin hekin voivat tuottaa jotakin, mikä näyttää erehdyttävästi jonkin älykkään, sinnikkään ja lahjakkaan ihmisen tekemältä.
Et myöskään ota huomioon sitä, että lukeminen ja kirjoitta
'"Use it or lose it." Jos opiskelijat eivät kirjoita ja muodosta omia ajatuksiaan tekstiksi, vaan ainoastaan tarkistelevat ChatGPT:n tekstejä, he menettävät kykynsä muodostaa omia ajatuksia. Passiivinen lukeminen on aina helpompaa.'
Kuunteleminen on vielä helpompaa.
Olen tavannut ihmisiä, jotka tosissaan uskovat saavansa tekstistä irti kuuntelemalla yhtä paljon kuin lukemalla. Jotkut eivät jaksa kirjoittaa edes lyhyttä viestiä, kun sen voi vaivattomammin lähettää ääniviestinä, ja osaavathan koneet tehdä ääniviestistä kirjoitusta. Kai jokin sovellus osaa tiivistää puheenkin, jos vaikka joku ei jaksa kuunnella kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
taiteellisia ihmisiä tuntuu sattuvan peppuun kun ai tekee taidetta. en ymmärrä miksi
Tekoälytaiteen nousu taitaa riemastuttaa eniten niitä ihmisiä jotka vihaavat taidetta jo konseptina. Taidetta ei tarvitse elossapysymiseen eli se on turhaa hienostelua, joka on tunnetusti väärin varsinkin Suomessa :D
Ja nyt kuka tahansa jantteri saa muutamalla sanalla upean taideteoksen aikaiseksi, siitäs saitte tuntikausia paperien ja piirtopöytien ääressä nyhjäävät luuserit! Paitsi että nykytekniikalla ei saa, varsinkin jos näppäimistön naputtelijalla ei ole yhtään visuaalista silmää. Ihan karmeat sörsselitkin tuntuu olevan näiden tekoälykäyttäjien mielestä hienoja.
Joo ei äänikirjoista jää oikein mitään päähän. Verrattuna että oikeasti lukisi sen kirjan.
Siitä voi myös päätellä kuinka tehokasta on "opetella" joku asia AI:n ääneen lukemana.
Moni nykyään kehuu sillä montako äänikirjaa on lukenut vuonna 2025, no oikeasti et kyllä ole lukenut oikein mitään. Äänikirjasta muistaa ehkä puolet, heti lukemisen jälkeen. Puolen vuoden päästä tuskin muistaa enää mitään.
Se että joku asia jää mieleen, vaatii sitä kamppailua ja pureskelua sen asian kanssa. Sen "helpottaminen" on vähän nurinkurinen idea. Vähän niin kuin punttisalilla haluaisi että robotti nostaa osan painosta, ja luulee että lihakset kehittyy yhtä hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekoälyä ei enää pääse pakoon. Niinpä olisi tärkeää alkaa pärjätä sen kanssa. Fiksummat osaavat tehdä sillä vaikka mitä - ja tekevätkin. Heikoimmat itkevät tekoälyvihaansa ja erityisesti pelkoaan. Hyvä, jos pojat koulussa osaavat käyttää tekoälyä huijaamiseen - katsos, poikien on kuitenkin luettava läpi ne tekoälytekstit, elleivät halua jäädä kiinni. Ja näin on poika - vaikkei ehkä ihan "kirjoittanut", mutta kuitenkin sisäistänyt esseensä sisällön. Tästä samasta syystä me saimme lukiossa kirjoittaa käsivarret täyteen lunttilappuja - samalla opimme.
Pikemminkin laiskat ja lahjattomat hurraavat tekoälyn tuloa eniten. Oman kokemukseni mukaan. Vihdoinkin hekin voivat tuottaa jotakin, mikä näyttää erehdyttävästi jonkin älykkään, sinnikkään ja lahjakkaan ihmisen tekemältä.
Et myöskä
Tuo on aika yksilöllistä - tietääkseni jotkut ihmiset ihan oikeasti oppivat paremmin kuuntelemalla.
Itse en. En muista kuunnellusta tekstistä juuri mitään, joten en käytä äänikirjoja. Ajattelen aika visuaalisesti ja muistan, miltä lukemani teksti näyttää.
Mä en pysty kuuntelemaan äänikirjoja, ainakaan mitään asiapohjaista. Koska jos siellä on joku 1 asia mitä jään miettimään tyyliin "Olipa kiintoisa tieto, siitä tulikin mieleeni X aiemmin tietämäni asia" niin missaan jo 3-4 seuraavaa lausetta. Se ei siis kannusta ajattelemaan tai yhdistelemään uutta tietoa vanhoihin tietoihin. Vain lukemalla oikeasti voi pysähtyä niin pitkäksi aikaa kuin tarvitsee.
Sitten jotkut vielä kuuntelee noita 1.25x tai 1.5x nopeudella, ei herran jumala.
Pikemminkin laiskat ja lahjattomat hurraavat tekoälyn tuloa eniten. Oman kokemukseni mukaan. Vihdoinkin hekin voivat tuottaa jotakin, mikä näyttää erehdyttävästi jonkin älykkään, sinnikkään ja lahjakkaan ihmisen tekemältä.
Et myöskään ota huomioon sitä, että lukeminen ja kirjoittaminen on täysin eri taitoja. On eri asia lukea jokin teksti ja ymmärtää ja muistaa lukemansa, kuin muodostaa omia ajatuksia ja jäsennelleä ne selkeäksi, johdonmukaiseksi tekstiksi.
"Use it or lose it." Jos opiskelijat eivät kirjoita ja muodosta omia ajatuksiaan tekstiksi, vaan ainoastaan tarkistelevat ChatGPT:n tekstejä, he menettävät kykynsä muodostaa omia ajatuksia. Passiivinen lukeminen on aina helpompaa.