Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ujous ja arkuus nähdään niin negatiivisina asioina?
26.11.2025 |
Näin anonyyminä voin sen myöntää, olen perusluonteeltani todella ujo ja arka ihminen. Olen taistellut tätä vastaan ihan lapsesta asti, kun joka tuutista toitotetaan että pitää olla sosiaalinen, rohkea, jne jne.
Nyt pari päivää sitten tuli sellainen outo havahtuminen siihen, että miksi? Miksi en saisi olla luonteeltaani tällainen? Ihan kaikki elämässäni ovat kannustaneet "reippauteen" koko elämäni, enkä jaksa enää. Puolisoni myös selkeästi odottaa jotain kukkaan puhkeamista ja sitä, että muuttuisin vaan joku päivä supersosiaaliseksi ahkeroijaksi jos minua kannustaa tarpeeksi. Ärsyttää myös valehdella joka työhakemukseen luonteestani ja psyykata itsensä joka kerta olemaan työhaastatteluissa joku vieras dynaaminen pöhisijä ihan vaan siksi, koska oma luonteeni on yhteiskunnan silmissä huono. Voin kyllä leikkiä jotain muuta, mutta en tunnista siitä itseäni.
Kommentit (161)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ujous ja arkuus olisi sitten positiivinen asia?
On varovainen ja välttää pahoja ihmisiä. Se on erittäin positiivinen asia.
Eläinkunnassa ne perusreaktiot ovat joko pakene tai taistele. Jos väistää kaikki ristiriitatilanteet, se rajoittaa aika paljon omaa elämää.
No nykymaailmassa ei ihmiskunnan tarvitse jatkuvasti olla pakene tai taistele -tilassa. Voi katsoa, kuka kukin on miehiään/naisiaan, ja pitkälti valita seuransa. Puhe ei myöskään ollut ristiriitatilanteiden väistämisestä, vaan pahojen ihmisten välttämisestä. Normaalien ihmisten kanssa ristiriidatkin on turvallista käsitellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
itse hiljaisena tulen työpaikalla tekemään töitä, enkä seurustelemaan ihmisten kanssa.
Etkö usko että voisit saada joistakin työkavereista hyviä ystäviä ja joskus kysyä vaikkapa neuvoa työasioissa? Suurin osa työkavereista ja naapureistakin on varmasti aivan normaaleja ihmisiä, joiden kanssa voi vaihtaa muutaman sanan ilman että siinä menettää mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
itse hiljaisena tulen työpaikalla tekemään töitä, enkä seurustelemaan ihmisten kanssa.
Etkö usko että voisit saada joistakin työkavereista hyviä ystäviä ja joskus kysyä vaikkapa neuvoa työasioissa? Suurin osa työkavereista ja naapureistakin on varmasti aivan normaaleja ihmisiä, joiden kanssa voi vaihtaa muutaman sanan ilman että siinä menettää mitään.
Toisilla on hyviä ystäviä tarpeeksi jo töiden ulkopuolella, ei tarvitse enempää. Ja neuvoja nyt työasioihin voi tietenkin töissä kysyä sen enempää seurustelematta, työntekoa vartenhan siellä ollaan.
Ujous on sinänsä söpöä, mutta ihmisen kanssa on vaikea kommunikoida jos on kovin hiljaa eikä vastaa edes, mutta ei sille ujoudelle mitään voi. Ajan kanssa yleensä helpottaa ja uskaltaa olla oma itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ujous ja arkuus olisi sitten positiivinen asia?
On varovainen ja välttää pahoja ihmisiä. Se on erittäin positiivinen asia.
Eläinkunnassa ne perusreaktiot ovat joko pakene tai taistele. Jos väistää kaikki ristiriitatilanteet, se rajoittaa aika paljon omaa elämää.
Pakeneminenhan on nimenomaa sitä väistämistä ja eläinkunnassa lähes poikkeuksetta eläin kuin eläin pyrkii ensin väistämään ja vasta sitten taistelee.
Saaliseläimet pakenevat ensisijaisesti ja petoeläimet ovat tarvittaessa valmiita puolustamaan omaa reviriiään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
itse hiljaisena tulen työpaikalla tekemään töitä, enkä seurustelemaan ihmisten kanssa.
Etkö usko että voisit saada joistakin työkavereista hyviä ystäviä ja joskus kysyä vaikkapa neuvoa työasioissa? Suurin osa työkavereista ja naapureistakin on varmasti aivan normaaleja ihmisiä, joiden kanssa voi vaihtaa muutaman sanan ilman että siinä menettää mitään.
Toisilla on hyviä ystäviä tarpeeksi jo töiden ulkopuolella, ei tarvitse enempää. Ja neuvoja nyt työasioihin voi tietenkin töissä kysyä sen enempää seurustelematta, työntekoa vartenhan siellä ollaan.
Jos viettää työpaikalla esimerkiksi 8 tuntia päivässä mukaan lukien kahvi- ja luonastauot, niin eikö niihin työkavereihin tutustu suorastaan luonnostaan. Ei se aika ole poissa muista ihmissuhteista vai räplääkö joku mielummin omaa kännykkää kuin jutella paikalla olevien ihmisten kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole hyväkään piirre. Mitä jos kaikki olisivat ujoja? Ujot eivät tee aloitteita asioiden suhteen, eivät kokeile uutta, eivät sano mielipidettä eivätkä muutenkaan avaa suutaan, vaikka olisi hyväkin kehitysidea.
Ei se näin mene. Kun minua kiusattiin koulumatkalla, paljolti siksi että olin pieni ja ujo niin seuraavana päivänä marssin koko luokan edessä kertomaan opettajalle ja osoitin sormella kaikki kiusaajat.
Minä en myöskään käytä energiaa hölöttämiseen. Ainoa ongelma on siinä, että isoilla työpaikoilla tyhjänpuhujat vievät tilan, mutta sähköposti on keksitty. Siitä sitä paitsi jää jälki, kun laittaa idean kirjallisesti eikä hölötä sitä kaikille ääneen, että on keksinyt sen itse.
No voitko sanoa olevasi ujo? Ujo ei olisi uskaltanut. Pahimmillaanhan
Ujous on vain yksi piirre muiden joukossa. Ne muut piirteet vaikuttavat myös, sekä kasvatus, elämänkokemukset, ympäristö (esim. onko luokassa kavereita, millainen opettaja on) jne.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
itse hiljaisena tulen työpaikalla tekemään töitä, enkä seurustelemaan ihmisten kanssa.
Etkö usko että voisit saada joistakin työkavereista hyviä ystäviä ja joskus kysyä vaikkapa neuvoa työasioissa? Suurin osa työkavereista ja naapureistakin on varmasti aivan normaaleja ihmisiä, joiden kanssa voi vaihtaa muutaman sanan ilman että siinä menettää mitään.
Toisilla on hyviä ystäviä tarpeeksi jo töiden ulkopuolella, ei tarvitse enempää. Ja neuvoja nyt työasioihin voi tietenkin töissä kysyä sen enempää seurustelematta, työntekoa vartenhan siellä ollaan.
Jos viettää työpaikalla esimerkiksi 8 tuntia päivässä mukaan lukien kahvi- ja luonastauot, niin eikö niihin työkavereihin tutustu suorastaan luonnostaan. Ei
Kaikki eivät ole kovin sosiaalisia, silloin se muiden kanssa seurustelu ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ujous ja arkuus olisi sitten positiivinen asia?
On varovainen ja välttää pahoja ihmisiä. Se on erittäin positiivinen asia.
Eläinkunnassa ne perusreaktiot ovat joko pakene tai taistele. Jos väistää kaikki ristiriitatilanteet, se rajoittaa aika paljon omaa elämää.
Pakeneminenhan on nimenomaa sitä väistämistä ja eläinkunnassa lähes poikkeuksetta eläin kuin eläin pyrkii ensin väistämään ja vasta sitten taistelee.
Saaliseläimet pakenevat ensisijaisesti ja petoeläimet ovat tarvittaessa valmiita puolustamaan omaa reviriiään.
Tämäkään ei pidä paikkaansa. Tuo on lähinnä 90-luvun Avara Luonto -sarjasta kumpuava vanha käsitys, minkä tiede on kumonnut jo ajat sitten.
Riippumatta siitä onko eläin saalis- vai petoeläin, molemmat pyrkivät ensisijaisesti väistämään. Luonnossa kaikki ylimääräinen energiankulutus saati loukkaantumisia aiheuttava toiminta ovat niin suuri riski, että kumpaakin pyritään välttämään viimeiseen asti. Enemmän näissä on yksittäisten lajien kohdalla eroja kuin tuon saalis- petoeläin jaottelun välillä. Esimerkiksi petoeläin susi pyrkii välttämään konflikteja viimeiseen asti, kun taas vaikka norsut taas pitävät puolustautumista todennäköisempänä taktiikkana vaaroja vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ujous ja arkuus olisi sitten positiivinen asia?
On varovainen ja välttää pahoja ihmisiä. Se on erittäin positiivinen asia.
Eläinkunnassa ne perusreaktiot ovat joko pakene tai taistele. Jos väistää kaikki ristiriitatilanteet, se rajoittaa aika paljon omaa elämää.
Pakeneminenhan on nimenomaa sitä väistämistä ja eläinkunnassa lähes poikkeuksetta eläin kuin eläin pyrkii ensin väistämään ja vasta sitten taistelee.
Saaliseläimet pakenevat ensisijaisesti ja petoeläimet ovat tarvittaessa valmiita puolustamaan omaa reviriiään.
Petoeläimet jahtaavat saaliseläimiä tappaakseen ne omaksi ruoakseen. Mikä tämän eläinkunnan esimerkin yhteys ujouskeskusteluun on...? Ujojen ihmissaaliiden pitäisi jäädä taistelemaan näitä ihmispetoja vastaan, jotta eivät tule syödyksi? Ei kiitos, tapelkaa keskenänne reviiristä, elukat. Minä viihdyn omassa rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
itse hiljaisena tulen työpaikalla tekemään töitä, enkä seurustelemaan ihmisten kanssa.
Jotenkin näin saatoin itsekin ajatella nuorena. Ujo olen aina ollut, mutta kun 20 vuotta on samassa työpaikassa samojen ihmisten seassa 40 tuntia viikossa, niin väkisinkin niihin ihmisiin tutustuu. Olen ihmetellyt tätä nykyasennetta, jossa työkaveri tai naapuri on saatanasta seuraava. Ihan tavallisia ihmisiä nämäkin ovat, vieläpä samassa tilanteessa kuin sinä itse. Ehkä sama ammatti, eli ehkä samoja kiinnostuksenkohteita, jotka ovat ammattiin joskus ajaneet.
Moni yksinäinen eläkeläinen on nuorena ollut ujo. Eläköityminen voi olla heille haastavaa, koska ne ainoat ihmiskontaktit jäävät työpaikalle. Vapaita sosiaalisia suhteita ujot eivät välttämättä rakenna, jos vaihtoehtona olla yksinkin. Työpaikalla on yleensä joskus edes jotain sanottava. Viimeistään siinä vaiheessa kun olet hiljaisesti puurtanut itsesi ylempään asemaan ja alat saada alaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
itse hiljaisena tulen työpaikalla tekemään töitä, enkä seurustelemaan ihmisten kanssa.
Etkö usko että voisit saada joistakin työkavereista hyviä ystäviä ja joskus kysyä vaikkapa neuvoa työasioissa? Suurin osa työkavereista ja naapureistakin on varmasti aivan normaaleja ihmisiä, joiden kanssa voi vaihtaa muutaman sanan ilman että siinä menettää mitään.
Toisilla on hyviä ystäviä tarpeeksi jo töiden ulkopuolella, ei tarvitse enempää. Ja neuvoja nyt työasioihin voi tietenkin töissä kysyä sen enempää seurustelematta, työntekoa vartenhan siellä ollaan.
Jos viettää työpaikalla esimerkiksi 8 tuntia päivässä mukaan lukien kahvi- ja luonastauot, niin eikö niihin työkavereihin tutustu suorastaan luonnostaan. Ei
No tämä juuri kertoo siitä ilmeisestä ihmisvihasta, jota osalla porukasta on. Ei viitsitä edes perussosiaalisuutta pitää yllä.
Ujot ovat juuri siksi niin raskaita, etteivät he ollenkaan pidä yllä sellaista yleistä hauskaa ilmapiiriä, mutta sitten tulevat kuitenkin paikalle, jos jotkut muut pitävät yllä mielenkiintoista keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole hyväkään piirre. Mitä jos kaikki olisivat ujoja? Ujot eivät tee aloitteita asioiden suhteen, eivät kokeile uutta, eivät sano mielipidettä eivätkä muutenkaan avaa suutaan, vaikka olisi hyväkin kehitysidea.
Mitähän tämä nyt on. Olen itse ainakin paljon kokeillut uutta, kertonut kehitysideoita töissä ja osaan sanoa mielipiteeni kun tarvii. En ole mikään sosiaalisten tilanteiden kammoinen. Introvertti vaan, ja pääosin valitsen olla itsekseni.
Ujo ja introvertti ei olekaan sama asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
itse hiljaisena tulen työpaikalla tekemään töitä, enkä seurustelemaan ihmisten kanssa.
Etkö usko että voisit saada joistakin työkavereista hyviä ystäviä ja joskus kysyä vaikkapa neuvoa työasioissa? Suurin osa työkavereista ja naapureistakin on varmasti aivan normaaleja ihmisiä, joiden kanssa voi vaihtaa muutaman sanan ilman että siinä menettää mitään.
Toisilla on hyviä ystäviä tarpeeksi jo töiden ulkopuolella, ei tarvitse enempää. Ja neuvoja nyt työasioihin voi tietenkin töissä kysyä sen enempää seurustelematta, työntekoa vartenhan siellä ollaan.
Jos viettää työpaikalla esimerkiksi 8 tuntia päivässä mukaan lukien kahvi- ja luonastauot, niin eikö niihi
Joo, inhoan näitä sosiaalisia iilimatoja, jotka eivät itse kontribuoi mitenkään, mutta tulevat kuitenkin kahvipöytään istumaan hiljaa. Ja vaikka heitä miten yrittäisi osallistaa, saattaa vastauksena tulla 1-2 sanan vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
itse hiljaisena tulen työpaikalla tekemään töitä, enkä seurustelemaan ihmisten kanssa.
Etkö usko että voisit saada joistakin työkavereista hyviä ystäviä ja joskus kysyä vaikkapa neuvoa työasioissa? Suurin osa työkavereista ja naapureistakin on varmasti aivan normaaleja ihmisiä, joiden kanssa voi vaihtaa muutaman sanan ilman että siinä menettää mitään.
Toisilla on hyviä ystäviä tarpeeksi jo töiden ulkopuolella, ei tarvitse enempää. Ja neuvoja nyt työasioihin voi tietenkin töissä kysyä sen enempää seurustelematta, työntekoa vartenhan siellä ollaan.
Jos viettää työpaikalla esimerkiksi 8 tuntia päivässä mukaan lukien kahvi- ja luonastauot, niin eikö niihin työkavereihin tutustu suorastaan luonnostaan. Ei se aika ole poissa muista ihmissuhteista vai räplääkö joku mielummin omaa kännykkää kuin jutella paikalla olevien ihmisten kanssa?
No kyllä itse mieluiten vietän tauot omassa rauhassa työn vaatimasta sosiaalisuudesta palautuen. Kohteliaisuudesta tulee sanoja vaihdettua heidän kanssaan, jotka pälättää haluavat, mutta ei itsellä ole mitään tarvetta sen enempää tutustua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
itse hiljaisena tulen työpaikalla tekemään töitä, enkä seurustelemaan ihmisten kanssa.
Jotenkin näin saatoin itsekin ajatella nuorena. Ujo olen aina ollut, mutta kun 20 vuotta on samassa työpaikassa samojen ihmisten seassa 40 tuntia viikossa, niin väkisinkin niihin ihmisiin tutustuu. Olen ihmetellyt tätä nykyasennetta, jossa työkaveri tai naapuri on saatanasta seuraava. Ihan tavallisia ihmisiä nämäkin ovat, vieläpä samassa tilanteessa kuin sinä itse. Ehkä sama ammatti, eli ehkä samoja kiinnostuksenkohteita, jotka ovat ammattiin joskus ajaneet.
Moni yksinäinen eläkeläinen on nuorena ollut ujo. Eläköityminen voi olla heille haastavaa, koska ne ainoat ihmiskontaktit jäävät työpaikalle. Vapaita sosiaalisia suhteita ujot eivät välttämättä rakenna, jos vaihtoehtona olla yksinkin. Työpaikalla on yleensä joskus edes jotain sanottava. Viimeistään siinä vai
Ei tarvitse olla saatanasta seuraava, ei vain kiinnosta, jaksa eikä ole tarvetta tutustua sen enempää. Omat läheiset voivat olla töiden ulkopuolella.
Ne on negatiivisia ominaisuuksia miehille, mutta ei naisille.
"Ujot ovat juuri siksi niin raskaita, etteivät he ollenkaan pidä yllä sellaista yleistä hauskaa ilmapiiriä, mutta sitten tulevat kuitenkin paikalle, jos jotkut muut pitävät yllä mielenkiintoista keskustelua."
No onpa erikoinen ajattelutapa. Ei mua koskaan ole häirinnyt työporukan hiljaiset. Ei mulle ole mikään ongelma olla itsekin hiljaa hiljaisen seurassa. Välillä se on jopa helpottavaa, että voi tauolla vain keskittyä johonkin omaa juttuun ilman sosialisointia. Joskus taas niiden isossa porukassa hiljaa olevien kanssa syntyy kaksin hyviä keskusteluja. Jos paikalla on puhelias/puheliaita tyyppejä, niin keskustelua syntyy aina. Olen siis hyvin sopeutuvainen.
Itse kokisin varmaan sun kaltaisen ihmisen raskaana, joka ei hyväksy erilaisia persoonia.
En olisi ujo, jos ihmiset olisivat minulle ihan sama.
Alue: Aihe vapaa
Kälätys Ei liity mitenkään epäujouteen. Kukaan ei ole pyytänyt ujoja alkamaan kälättää tai kertomaan yksityiselämästään.
Olkiukkopuolustus kertoo vaan siitä, ettei ole mitään oikeaa puolustusta. Mene nurkkaan punastelemaan siitä.