Miksi ujous ja arkuus nähdään niin negatiivisina asioina?

itse hiljaisena tulen työpaikalla tekemään töitä, enkä seurustelemaan ihmisten kanssa. 

Niinpä, ap. Heräsin jossain vaiheessa ihan samaan kysymykseen. Mua kohdeltiin lähestulkoon kuin kehitysvammaista lapsena, kun olin hiljainen, ujo, arka ja viihdyin omissa oloissani. Ai kun olisikin uskaltanut tokaista, että vit*u, katsokaapa peiliin, miksei lapsi uskalla edessänne suutaan avata eikä seuranne kiinnosta. Elämä olisi kyllä ollut paljon helpompaa, jos olisi vain voinut olla, mitä oli. Mutta nyt sitä kohti. Parempi hyväksyä itsensä myöhään kuin ei koskaan.

Ja muuten, ap, entinen terapeuttini sanoi, että kun hän oli nuori, asia oli toisin päin. Ulospäinsuuntautuneet ja puheliaat olivat "tyhjänjauhaja-häirikköjä", ihanne hiljainen ja kiltti puurtaja. Tuokin auttoi päästämään irti ja ymmärtämään, että ihmiset nyt vain valitsevat arvostaa milloin mitäkin ja sen perusteella tuomita muita. Kannattaa vain etsiä muutama ihminen, jotka hyväksyvät sellaisena kuin olet, ja jättää muut lätisemään, mitä kenenkin heidän mielestään pitäisi olla.

Mitäs tuo haittaa kun olet puolisonkin saanut? Itse olen aina ollut todella arka ja itseluottamus täysi nolla ja parisuhdetta ei ole ollut koskaan. Saati ystäviä m34

Hei ap, lue Susan Cainin kirja: Hiljaiset - introverttien manifesti. 

Ei me hiljaisetkaan jakseta kuulla sitä kälätystä, että ihan samoista asioista joudumme kärsimään.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ujous ja arkuus olisi sitten positiivinen asia? 

On varovainen ja välttää pahoja ihmisiä. Se on erittäin positiivinen asia.

Voi kun kaikki vanhemmat osaisi jo kannustaa ja tukea lapsiaan puhumaan ja ilmaisemaan itseään, siitähän tässä on kyse. Ujokin rohkaistuu jos saa paljon hyvää huomiota kotona ja kodin ulkopuolella. Sosiaaliset taidot on tärkeitä. Mutta kun kaikki ei synny niin onnekkaisiin olosuhteisiin ja kaupan päälle haukutaan koulussa ja töissä että et kelpaa, siitä tulee raskas elämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset sekoittavat ujouden ja introverttiyden? Nämä on kaksi ihan eri asiaa eikä liity toisiinsa juuri mitenkään.

Ps. Ujous ärsyttää kun he eivät osallistu mihinkään, vaan ovat kaikessa vapaamatkustajia. Kasvakaa aikuisiksi, ei ikuisesti pidä jäädä siihen "2v toljottaa mamman selän takana sormi suussa" moodiin. 

Jos he tekee työnsä niin mihin muuhun pitäisi osallistua ettei ole mamman lapsi vapaamatkustaja?

Normaalina ihmisenä oloon.

Lapsena varsinkin olin ujo ja ujosteleva 'vieraille'tai aikuisille joita en ollut nähnyt pitkään aikaan. Muistan miten se ärsytti, kun sukulaistäti sanoi minua hiljaiseksi ja ujoksi. Tämä samainen täti kommentoi minua hiljaiseksi vielä ollessani 45 vuotias, enkä ymmärrä yhtään kun keskustelin ihan normaalisti. Siis 4 vuotiaana saatu ujon leima pysyy näemmä koko loppuelämän vaikka ihminen muuttuisi iän myötä sosiaalisemmaksi. No onneksi ei tarvi sitäkään enää nähdä. Kuolla kupsahtaa hetkenä minä hyvänsä. Olisin voinut olla käymättä sairaalassa häntä katsomassa, kun hänen piti taas kommentoida hiljaiseksi vaikka puhuin siinä. Ihmettelin vaan, että onpa outo tyyppi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ujous ja arkuus olisi sitten positiivinen asia? 

On varovainen ja välttää pahoja ihmisiä. Se on erittäin positiivinen asia.

Onnea luuseri erakon elämään.

Rohkeat ihmiset yleensä menehtyy nuorina sillä he ottavat enemmän järjettömiä riskejä jotka johtaa menehtymiseen monesti. Se on rohkeudesta maksettava hinta. 

Arkuus on tervettä ja saa ihmisen harkitsemaan kahteen kertaan ennenkuin tekee. Hän arvioi mahdolliset riskit huolellisesti ja pyrkii minimoimaan ne. Todennäköisyydet kun sallivat riskinoton hän voi tällä perusteella toimia järkevästi. 

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole hyväkään piirre. Mitä jos kaikki olisivat ujoja? Ujot eivät tee aloitteita asioiden suhteen, eivät kokeile uutta, eivät sano mielipidettä eivätkä muutenkaan avaa suutaan, vaikka olisi hyväkin kehitysidea. 

Et tiedä, mitä ujous tarkoittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Introverttiys ei ole sama kuin ujous. Voi olla introvertti muttei ujo. Ujo voi olla ekstrovertti. Ujouteen liittyy häpeää ja pelkoa. Introvertti voi ihan hyvin olla seurassa ilman arastelua, mutta tarvitsee vastapainoksi omaa aikaa.

Introvertti osaa olla halutessaan hauska seuramies ja taitava keskustelija, mutta hänellä ei ole jatkuvaa tarvetta olla tekemissä muiden ihmisten kanssa. Hän mielummin "lataa akkujaan" omien harrastusten parissa ja voi toimia hyvin asiakeskeisesti oman mielenkiintonsa mukaisesti. Samalla hänelle ei ole tarvetta tavoitella mahdollisimman monen ihmisen väliaikaista suosiota vaan hänelle riittää tietty vakiiintunut ystäväpiiri. Yksinolo ei ole yksinäisyyttä vaan luova olotila, jolloin saa olla rauhassa miettiä asioita ja etsiä uusia ideoita.

Äärettömän ujon ihmisen ongelma lienee siinä että häntä on vaikea saada mukaan keskusteluihin kertomaan oma mielipiteensä vaikka hänelle tarjottaisiin varta vasten mahdollisuus sanoa jotain yhtenä muiden joukossa. Ei sen tarvitse olla mikään hauska vitsi, mutta jos ei sano mitään miten muut tietävät mitä hänen päässään liikkuu. Fiksu ulospäinsuuntautunut ihminen ei halua olla itse koko ajan äänessä vaan pyrkii siihen että kaikki pääsevät sanomaan sanottavansa mukavassa seurassa.

En muista mutta se oli joku psykologi haastattelu jossa just luin, että on hyvä että työelämässä on just näitä "tarkkailijoita" että hieman äänekkämpiä kun molemmat luovat sitten sellaisen tasapainoin työelämään. Kummakin puolen vaan pitäisi nähdä tämä ja puhaltaa yhteen hiileen eikä alkaa kiusata toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ujous ja arkuus olisi sitten positiivinen asia? 

On varovainen ja välttää pahoja ihmisiä. Se on erittäin positiivinen asia.

Onnea luuseri erakon elämään.

Voi sinua surkeaa luuseritrollia :) Maailmassa on hyviäkin ihmisiä, joiden kanssa on hyvä olla. Ei tarvitse tuhlata tippaakaan aikaansa eikä energiaa paskakasoihin kuten sinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ujous ja arkuus olisi sitten positiivinen asia? 

On varovainen ja välttää pahoja ihmisiä. Se on erittäin positiivinen asia.

Eläinkunnassa ne perusreaktiot ovat joko pakene tai taistele. Jos väistää kaikki ristiriitatilanteet, se rajoittaa aika paljon omaa elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset sekoittavat ujouden ja introverttiyden? Nämä on kaksi ihan eri asiaa eikä liity toisiinsa juuri mitenkään.

Ps. Ujous ärsyttää kun he eivät osallistu mihinkään, vaan ovat kaikessa vapaamatkustajia. Kasvakaa aikuisiksi, ei ikuisesti pidä jäädä siihen "2v toljottaa mamman selän takana sormi suussa" moodiin. 

Jos he tekee työnsä niin mihin muuhun pitäisi osallistua ettei ole mamman lapsi vapaamatkustaja?

Normaalina ihmisenä oloon.

Siihen et pysty vaikuttamaan mitenkään. Koita vaan kestää, hän on yhtä normaali kuin sinäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Introvertillä voi olla paremmat sosiaaliset taidot kuin extrovertillä. Sitäpaitsi, noiden kahden väliin mahtuu myös oma luonnepiirre ja nykyään ollaan sitä mieltä löytyy vielä neljäskin luonteen tyyppi.

Miten tämä liittyy ujouteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset sekoittavat ujouden ja introverttiyden? Nämä on kaksi ihan eri asiaa eikä liity toisiinsa juuri mitenkään.

Ps. Ujous ärsyttää kun he eivät osallistu mihinkään, vaan ovat kaikessa vapaamatkustajia. Kasvakaa aikuisiksi, ei ikuisesti pidä jäädä siihen "2v toljottaa mamman selän takana sormi suussa" moodiin. 

Jos he tekee työnsä niin mihin muuhun pitäisi osallistua ettei ole mamman lapsi vapaamatkustaja?

 

Kun eivät nimenomaan tee. Palavereissa ovat hiljaa kun eivät uskalla puhua edes kysyttäessä, selän takana kyllä voivat marmattaa. Ymmärtävät ohjeet tai työnjaon monesti väärin kun eivät uskalla kysyä lisätietoja. Illanvietoissa odottavat että muut hoitaa puhumisen ja sosialisoinnin, ja harrastuksissa turh

Ei voi tulla, se on mahdotonta. Ei nimittäin ole lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ujous ja arkuus olisi sitten positiivinen asia? 

On varovainen ja välttää pahoja ihmisiä. Se on erittäin positiivinen asia.

Eläinkunnassa ne perusreaktiot ovat joko pakene tai taistele. Jos väistää kaikki ristiriitatilanteet, se rajoittaa aika paljon omaa elämää.

Pakeneminenhan on nimenomaa sitä väistämistä ja eläinkunnassa lähes poikkeuksetta eläin kuin eläin pyrkii ensin väistämään ja vasta sitten taistelee.