Olen taas säästänyt vimmatusti, että lapseni pärjäisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh, taas nuori hyppäämässä sen bussin kyytiin joka kuskaa työkyvyttömyyseläkkeelle jo ennen kuin työura ehtii edes alkaa.

Ei takuulla hyppää. Tunnen nuoria, jotka ovat niin tehneet ja ovat kyllä ihan erilaisia. Mun nuorella on kunnianhimoa ja aikomus opiskella,sekä hakea töitä, mutta asiaa merkittävästi helpottaisi se, että saisi yönsä nukuttua ihon kutinalta ja kirvelyltä. 

Suloista. Voin vaikka lyödä vetoa, että ne eläkepaperit ovat vetämässä viiden vuoden sisään. 

Mikään ei riitä, kun ei riitä itselleen. Kunnianhimo on varmin tapa polttaa itsensä loppuun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh, taas nuori hyppäämässä sen bussin kyytiin joka kuskaa työkyvyttömyyseläkkeelle jo ennen kuin työura ehtii edes alkaa.

Ei takuulla hyppää. Tunnen nuoria, jotka ovat niin tehneet ja ovat kyllä ihan erilaisia. Mun nuorella on kunnianhimoa ja aikomus opiskella,sekä hakea töitä, mutta asiaa merkittävästi helpottaisi se, että saisi yönsä nukuttua ihon kutinalta ja kirvelyltä. 

Suloista. Voin vaikka lyödä vetoa, että ne eläkepaperit ovat vetämässä viiden vuoden sisään. 

Niinpä. Aina näissä käy näin.

Vierailija kirjoitti:

Lukiolaisen elättäminen on yksiselitteisesti ja yksinomaan vanhempien vastuulla. Mistä ihmeestä lukiolaisesi on saanut kuvitelman, että hänen pitäisi maksaa omat lääkkeensä tai omat lääkärinsä? Ja kun rahat on selvästi loppu, niin oliko hirveän viisasta hakeutua lukioon jonnekin selvästi kodin ulkopuolista asumista edellyttävään paikkaan? Kovasti ihmiset väittävät, että mitään valintoja ei voi tehdä ja mitään vaihtoehtoja ei ole, ja sitten tekevät mahdollisimman epäviisaita päätöksiä. Sosiaalityötä te tarvitsisitte.

Asun maalla. Kolmen tunnin koulumatkat olivat liikaa ja tytär halusi muuttaa lähemmäs koulua heti täysi-ikäistyttyään. Ja kyllä, hänen tulee nyt maksaa ihan itse kulunsa, periaatteessa, mutta haluan auttaa. Jos tilanne olisi eri isänsä osalta, niin isähän olisi tässä tapauksessa myös velvollinen ollut kuluihin osallistumaan, vaikka tytär on aikuinen (jos hän olisi asunut kotona), mutta isältä ei voida odottaa osallistumista. Se olisi iso apu tässäkin kohdassa. 

Yths on tunnettu siitä, että ei halua päästää opiskelijoita hoitoon. Itselle kirjattiin suuhygienistikäynti vasta kun valmistun, ja jouduin vaatimalla vaatimaan nihkeältä virkailijalta hoitoaikaa, kun ikenet tulehtuivat hammaskivestä! 

Yritin myös saada apua endometrioosiin, en saanut lähetettä kuvaukseen. 

Opiskelijoiden tilanne on ihan kamala, itsellä on nyt töitä mutta olen ihan poikki. Ekat 2v en saanut töitä, en kesällä enkä rinnalle, lainaa tuli helvetisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh, taas nuori hyppäämässä sen bussin kyytiin joka kuskaa työkyvyttömyyseläkkeelle jo ennen kuin työura ehtii edes alkaa.

Ei takuulla hyppää. Tunnen nuoria, jotka ovat niin tehneet ja ovat kyllä ihan erilaisia. Mun nuorella on kunnianhimoa ja aikomus opiskella,sekä hakea töitä, mutta asiaa merkittävästi helpottaisi se, että saisi yönsä nukuttua ihon kutinalta ja kirvelyltä. 

Suloista. Voin vaikka lyödä vetoa, että ne eläkepaperit ovat vetämässä viiden vuoden sisään. 

Mikään ei riitä, kun ei riitä itselleen. Kunnianhimo on varmin tapa polttaa itsensä loppuun. 

Niinpä niin. Eli tässä tapauksessa ei ole mahdollista tehdä oikein. 

Vierailija kirjoitti:

Lukiolaisen elättäminen on yksiselitteisesti ja yksinomaan vanhempien vastuulla. Mistä ihmeestä lukiolaisesi on saanut kuvitelman, että hänen pitäisi maksaa omat lääkkeensä tai omat lääkärinsä? Ja kun rahat on selvästi loppu, niin oliko hirveän viisasta hakeutua lukioon jonnekin selvästi kodin ulkopuolista asumista edellyttävään paikkaan? Kovasti ihmiset väittävät, että mitään valintoja ei voi tehdä ja mitään vaihtoehtoja ei ole, ja sitten tekevät mahdollisimman epäviisaita päätöksiä. Sosiaalityötä te tarvitsisitte.

Miten niin vanhempien vastuulla? Kun on täysi-ikäinen niin elatusvelvollisuus loppuu siihen. Vanhempien ei tarvitse antaa enää pennin hyrrää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hylättiinkö heidän tt-hakemus?

Muistan keränneeni pulloja muutaman tunnin per päivä, jotta sai makaronia ostettus ja vähän lisuketta.

Itkeä saa, mutta omavaraiseksi pitää opettaa. 

Ei opiskelijat saa ttt.

Onko ap:n lapset nostaneet täydet lainat? Kyllä lainarahoilla pystyy opiskelijakin elämään. Lasku tulee sitten perässä.

Älkää vaan kehottako ottamaan lainaa, ellei 100 % varma työllistyminen. 

Itse siis töllistyin, mutta olisin toivonut että en olisi ottanut opintolainaa. Olisi kannattanut tehdä töitä ohessa ja välttää opintolaina. Nyt ei ole hauskaa maksaa opintolainaa kaiken muun lainan lisäksi ..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman terapioita lapsena tilanne olisi vielä nyt paljon huonompi. Nyt molemmat kuitenkin pystyvät opiskelemaan ja vanhempi työhön lisäksi. Hän valmistuu keväällä. 

Nuorempi kun saisi ihonsa kuntoon, niin jaksaminen parantuisi merkittävästi ja sitä kautta kaikki olisi paremmin. 

Tunnen paljon nepsyjä, sattuneesta syystä ja olen nähnyt sen, mitä pahimmillaan voi tapahtua ilman vanhempien tukea. Sitä en omilleni halua. Siksi olen hakenut kaikki mahdolliset avut, terapiat ja muut. Sitä paitsi nämä koulupudokkaat tulevat vielä moninkertaisesti kalliimmaksi yhteiskunnalle kuin mikään terapia. 

Mikä siellä pääkopassa nyt mättää että pitää terapiassa käydä? Ja mitä se maksaa? Luulen että on aika iso kuluerä.

Käytiin vanhemman kanssa aikoinaan puheterapiassa ja nuoremman kanssa sekä puhe- että toimintaterapiassa. Vanhemmalla saattoi olla jotain toimintaterapiaa päiväkodissakin, en muista varmaksi. En tiedä mitä maksoi, varmaan yhteiskunnalle paljon, mutta halusin lapsilleni mahdollisimman hyvät eväät koulutielle, kun takamatkalta sinne lähtivät. 

Minun vanhemmat ovat koko ikänsä tehneet kaikkensa, että läheiset saa laskut maksettua ja ruokaa kaappiin. Auttavat, jos on hätä. Olen oppinut samanlaiseksi. Kun oma lapsi on tarvinnut apua ja itse olen pystynyt auttamaan, niin autan. Joskus oli vain 100 euroa tilillä jäljellä, kun lapsi otti yhteyttä ja pyysi raha-apua. Annoin lapselle siitä puolet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi huoh näitä kommentteja. Otin itse opiskelijana opintolainaa ja kävin töissä ja arvatkaa mitä? Olin silti ihan rahaton jatkuvasti. Harmittaa näin jälkikäteen etten "ryypännyt ja rellestänyt", koska opintoni alkoivat juuri koronan iskiessä ja sitten olinkin jo tippunut pois porukoista kun alkoi hellittää. Tai äh, enhän minä edes juo, mutta olisihan se ollut kiva kokea. Ruuan kanssa olen liiankin pihi, ostan aina halvinta enkä raaski syödä ikinä ulkona. Opiskelujen aikainen työpaikkani oli niin huono että sekin söi jaksamista, siellä huudettiin työntekijöille ja palkka ei tullut aina ajallaan tai oikein.

Voin sanoa että on henkisesti v...n rankkaa, kun joudut päättämään ostatko sienivoidetta kutisevaan, turvonneeseen ja hilseilevään jalkaasi vai ruokaa.

YTHS oli muutama vuosi sitten ihan kuraa, en tiedä onko tilanne parantunut. En oikein tiedä mistä asioista sinne olisi pä

On tässä muutkin joutuneet elää köyhästi ja arvaa kuule mitä, se on ihan tavallista että ei käy ikinä ulkona syömässä, ostaa aina halvinta, ei ryyppää. Nuo ovat sitä varten kun on ylimääräistä rahaa.

Sen ei pitäisi olla tavallista, ettei lääkeisiin ole rahaa. Monissa muissa maissa lääkkeet ovat ilmaisia ja lääkärille pääsee heti ja siellä kohdellaan kiireettä ja hyvin. Tiedän sen, kun asuu sukulaisia ja ystäviä Euroopan maissa. Miksi Suomessa näin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiolaisen elättäminen on yksiselitteisesti ja yksinomaan vanhempien vastuulla. Mistä ihmeestä lukiolaisesi on saanut kuvitelman, että hänen pitäisi maksaa omat lääkkeensä tai omat lääkärinsä? Ja kun rahat on selvästi loppu, niin oliko hirveän viisasta hakeutua lukioon jonnekin selvästi kodin ulkopuolista asumista edellyttävään paikkaan? Kovasti ihmiset väittävät, että mitään valintoja ei voi tehdä ja mitään vaihtoehtoja ei ole, ja sitten tekevät mahdollisimman epäviisaita päätöksiä. Sosiaalityötä te tarvitsisitte.

Miten niin vanhempien vastuulla? Kun on täysi-ikäinen niin elatusvelvollisuus loppuu siihen. Vanhempien ei tarvitse antaa enää pennin hyrrää.

Oikeuskäytännössä on kuitenkin ollut tapauksia, jossa täysi-ikäinen on vaatinut oikeusteitse koulutusavustusta vanhemmaltaan. Täysi- ikäinen on oikeutettu saamaan vanhemmiltaan avustusta koulutuksesta johtuviin kustannuksiin, jos se katsotaan olosuhteisiin nähden kohtuulliseksi. Avustukseen kuuluu koulukustannusten lisäksi myös koulutuksen aikaiset elatusmenot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi huoh näitä kommentteja. Otin itse opiskelijana opintolainaa ja kävin töissä ja arvatkaa mitä? Olin silti ihan rahaton jatkuvasti. Harmittaa näin jälkikäteen etten "ryypännyt ja rellestänyt", koska opintoni alkoivat juuri koronan iskiessä ja sitten olinkin jo tippunut pois porukoista kun alkoi hellittää. Tai äh, enhän minä edes juo, mutta olisihan se ollut kiva kokea. Ruuan kanssa olen liiankin pihi, ostan aina halvinta enkä raaski syödä ikinä ulkona. Opiskelujen aikainen työpaikkani oli niin huono että sekin söi jaksamista, siellä huudettiin työntekijöille ja palkka ei tullut aina ajallaan tai oikein.

Voin sanoa että on henkisesti v...n rankkaa, kun joudut päättämään ostatko sienivoidetta kutisevaan, turvonneeseen ja hilseilevään jalkaasi vai ruokaa.

YTHS oli muutama vuosi sitten ihan kuraa, en tiedä onko tilanne parantun

Koska suomi on suomi eikä muut euroopan maat. Muuta sitten sinne muihin euroopan maihin jos siellä on kerran parempaa. Tai muuta afrikkaan, niin tajuat miten hyvin asiat on suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiolaisen elättäminen on yksiselitteisesti ja yksinomaan vanhempien vastuulla. Mistä ihmeestä lukiolaisesi on saanut kuvitelman, että hänen pitäisi maksaa omat lääkkeensä tai omat lääkärinsä? Ja kun rahat on selvästi loppu, niin oliko hirveän viisasta hakeutua lukioon jonnekin selvästi kodin ulkopuolista asumista edellyttävään paikkaan? Kovasti ihmiset väittävät, että mitään valintoja ei voi tehdä ja mitään vaihtoehtoja ei ole, ja sitten tekevät mahdollisimman epäviisaita päätöksiä. Sosiaalityötä te tarvitsisitte.

Miten niin vanhempien vastuulla? Kun on täysi-ikäinen niin elatusvelvollisuus loppuu siihen. Vanhempien ei tarvitse antaa enää pennin hyrrää.

Vanhempien elatusvastuu on lukion loppuun. Se, että sinä olet potkaissut 18v. lapsesi katuojaan on oma häpeäsi.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen eläkkeellä, maksan myös opiskelijalapseni elämää toisella paikkakunnalla. Töitä ei löydy mistään, joten äiti on apu-Kela. Itse ostan punalaputettuja ja nysvään kotona pimeässä kalliin sähkön aikaan. Aikamoista elämää, tämä "seniorilomailu".

ei valot vie niin paljoo sähköö, omaa kurjuuttas luot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiolaisen elättäminen on yksiselitteisesti ja yksinomaan vanhempien vastuulla. Mistä ihmeestä lukiolaisesi on saanut kuvitelman, että hänen pitäisi maksaa omat lääkkeensä tai omat lääkärinsä? Ja kun rahat on selvästi loppu, niin oliko hirveän viisasta hakeutua lukioon jonnekin selvästi kodin ulkopuolista asumista edellyttävään paikkaan? Kovasti ihmiset väittävät, että mitään valintoja ei voi tehdä ja mitään vaihtoehtoja ei ole, ja sitten tekevät mahdollisimman epäviisaita päätöksiä. Sosiaalityötä te tarvitsisitte.

Miten niin vanhempien vastuulla? Kun on täysi-ikäinen niin elatusvelvollisuus loppuu siihen. Vanhempien ei tarvitse antaa enää pennin hyrrää.

Vanhempien elatusvastuu on lukion loppuun. Se, että sinä olet potkaissut 18v. lapsesi katuojaan on oma häpeäsi.

Minulla ei ole lapsia. Olen 20v ja käyn ammattikoulua, eikä vanhemmat ole maksaneet minulle mitään sen jälkeen kun täytin 18v vaikka on ollut tosi tiukkaa. Meinaatko että heidän kuuluisi maksaa?

Näissä viesteissä tähän asti tuntuu toistuvan paljonkin seuraavat sanonnat: olen ihan poikki, rahat ei riitä, on rasittavaa, ei oo helppoa, hirveen pitkä matka, ei ole hauskaa yms. 

Näin 50 vuoden elämänkokemuksella voisin sanoa, että nämä ovat ihan normaaleita, elämään kuuluvia asioita ja tunteita, jotka toistuvat meidän jokaisen elämässä aina silloin tällöin ja joiden kanssa pitää vaan oppia elämään. Itse olen kokenut monesti nuo kaikki tilanteet ja tässä sitä vaan suht tyytyväisenä edelleen porskutetaan. Tervetuloa maailmaan ja elämään!

niillä eväillä lähtevät kotoo mitkä vanhemmat on antanu. miettikää ajoissa asioita vähän pidemmälle. kuka sen sitten elättää kun te makaatte saattohoidossa yksin kun ei oo enään annettavaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi huoh näitä kommentteja. Otin itse opiskelijana opintolainaa ja kävin töissä ja arvatkaa mitä? Olin silti ihan rahaton jatkuvasti. Harmittaa näin jälkikäteen etten "ryypännyt ja rellestänyt", koska opintoni alkoivat juuri koronan iskiessä ja sitten olinkin jo tippunut pois porukoista kun alkoi hellittää. Tai äh, enhän minä edes juo, mutta olisihan se ollut kiva kokea. Ruuan kanssa olen liiankin pihi, ostan aina halvinta enkä raaski syödä ikinä ulkona. Opiskelujen aikainen työpaikkani oli niin huono että sekin söi jaksamista, siellä huudettiin työntekijöille ja palkka ei tullut aina ajallaan tai oikein.

Voin sanoa että on henkisesti v...n rankkaa, kun joudut päättämään ostatko sienivoidetta kutisevaan, turvonneeseen ja hilseilevään jalkaasi vai ruokaa.

YTHS oli muutama vuosi sitten ihan kuraa, en tiedä onko tilanne parantun

 

Sen ei pitäisi olla tavallista, ettei lääkeisiin ole rahaa. Monissa muissa maissa lääkkeet ovat ilmaisia ja lääkärille pääsee heti ja siellä kohdellaan kiireettä ja hyvin. Tiedän sen, kun asuu sukulaisia ja ystäviä Euroopan maissa. Miksi Suomessa näin?

Saajia on enemmän kuin maksajia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiolaisen elättäminen on yksiselitteisesti ja yksinomaan vanhempien vastuulla. Mistä ihmeestä lukiolaisesi on saanut kuvitelman, että hänen pitäisi maksaa omat lääkkeensä tai omat lääkärinsä? Ja kun rahat on selvästi loppu, niin oliko hirveän viisasta hakeutua lukioon jonnekin selvästi kodin ulkopuolista asumista edellyttävään paikkaan? Kovasti ihmiset väittävät, että mitään valintoja ei voi tehdä ja mitään vaihtoehtoja ei ole, ja sitten tekevät mahdollisimman epäviisaita päätöksiä. Sosiaalityötä te tarvitsisitte.

Miten niin vanhempien vastuulla? Kun on täysi-ikäinen niin elatusvelvollisuus loppuu siihen. Vanhempien ei tarvitse antaa enää pennin hyrrää.

Vanhempien elatusvastuu on lukion loppuun. Se, että sinä olet potkaissut 18v. laps

Minulla ei ole lapsia. Olen 20v ja käyn ammattikoulua, eikä vanhemmat ole maksaneet minulle mitään sen jälkeen kun täytin 18v vaikka on ollut tosi tiukkaa. Meinaatko että heidän kuuluisi maksaa?

Lain mukaan kyllä kuuluisi, toisen asteen loppuun. Vanhempasi eivät nyt ole kantaneet heille kuuluvaa elatusvastuutaan.

Vierailija kirjoitti:

Näissä viesteissä tähän asti tuntuu toistuvan paljonkin seuraavat sanonnat: olen ihan poikki, rahat ei riitä, on rasittavaa, ei oo helppoa, hirveen pitkä matka, ei ole hauskaa yms. 

Näin 50 vuoden elämänkokemuksella voisin sanoa, että nämä ovat ihan normaaleita, elämään kuuluvia asioita ja tunteita, jotka toistuvat meidän jokaisen elämässä aina silloin tällöin ja joiden kanssa pitää vaan oppia elämään. Itse olen kokenut monesti nuo kaikki tilanteet ja tässä sitä vaan suht tyytyväisenä edelleen porskutetaan. Tervetuloa maailmaan ja elämään!

Pointti: silloin tällöin. Noin sanoo vain kermaprse, joka ei ole oikeasti kokenut mitään vaikeaa tai poikkeavaa.