Olen taas säästänyt vimmatusti, että lapseni pärjäisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä viesteissä tähän asti tuntuu toistuvan paljonkin seuraavat sanonnat: olen ihan poikki, rahat ei riitä, on rasittavaa, ei oo helppoa, hirveen pitkä matka, ei ole hauskaa yms. 

Näin 50 vuoden elämänkokemuksella voisin sanoa, että nämä ovat ihan normaaleita, elämään kuuluvia asioita ja tunteita, jotka toistuvat meidän jokaisen elämässä aina silloin tällöin ja joiden kanssa pitää vaan oppia elämään. Itse olen kokenut monesti nuo kaikki tilanteet ja tässä sitä vaan suht tyytyväisenä edelleen porskutetaan. Tervetuloa maailmaan ja elämään!

Pointti: silloin tällöin. Noin sanoo vain kermaprse, joka ei ole oikeasti kokenut mitään vaikeaa tai poikkeavaa. 

Arvasin, että tämä kommentti tulee jossain vaiheessa. No aloitetaan. 50 vuoden elämäni aikana olen kokenut perheväkivaltaa, työttömyyttä, olen ollut yksinhuoltajana 20 vuotta, olen sairastunut masennukseen ja joutunut sen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Olen menettänyt työni, parisuhteeni, autoni ja asuntoni kerralla. Noista vuosista minulle jäi isot velat, joita makselen vielä monta vuotta. Pitkän kuntoutuksen ansiosta pystyin palaamaan takaisin työelämään ja nyt olen ollut jo useamman vuoden kokopäivätyössä, minkä ansiosta pystyn lyhentämään velkojani (vielä useamman vuoden ajan), jotka noilta vaikeilta vuosilta minulle jäivät. 

Että enköhän ole tässä jotain jo nähnyt, ja siksi seison todellakin tuon edellisen kommenttini takana täysin edelleen. Ja kermaperseeksi ei tarvitse haukkua, koska sitä en todellakaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä viesteissä tähän asti tuntuu toistuvan paljonkin seuraavat sanonnat: olen ihan poikki, rahat ei riitä, on rasittavaa, ei oo helppoa, hirveen pitkä matka, ei ole hauskaa yms. 

Näin 50 vuoden elämänkokemuksella voisin sanoa, että nämä ovat ihan normaaleita, elämään kuuluvia asioita ja tunteita, jotka toistuvat meidän jokaisen elämässä aina silloin tällöin ja joiden kanssa pitää vaan oppia elämään. Itse olen kokenut monesti nuo kaikki tilanteet ja tässä sitä vaan suht tyytyväisenä edelleen porskutetaan. Tervetuloa maailmaan ja elämään!

Pointti: silloin tällöin. Noin sanoo vain kermaprse, joka ei ole oikeasti kokenut mitään vaikeaa tai poikkeavaa. 

Arvasin, että tämä kommentti tulee jossain vaiheessa. No aloitetaan. 50 vuoden elämäni aikana olen kokenut perheväkiva

Arvasin, että tartut täkyyn :DDD

Mutta muista nyt mitä palsta tänäänkin, tässä ketjussa opettaa: Et olisi saanut saada terapiaa tai kuntoutusta. Ihan omin voimin sun olisi pitänyt tuosta nousta. Kalliiksi olet nyt yhteiskunnalle tullut ja MISSÄ LASTEN ISÄ? 

Vierailija kirjoitti:

Mutta muista nyt mitä palsta tänäänkin, tässä ketjussa opettaa: Et olisi saanut saada terapiaa tai kuntoutusta. Ihan omin voimin sun olisi pitänyt tuosta nousta. Kalliiksi olet nyt yhteiskunnalle tullut ja MISSÄ LASTEN ISÄ? 

Tuollahan se luki eli hoitokodissa aivoinfarktin saaneena.

Vierailija kirjoitti:

Mutta muista nyt mitä palsta tänäänkin, tässä ketjussa opettaa: Et olisi saanut saada terapiaa tai kuntoutusta. Ihan omin voimin sun olisi pitänyt tuosta nousta. Kalliiksi olet nyt yhteiskunnalle tullut ja MISSÄ LASTEN ISÄ? 

Luepa ketju. Sieltä se vastaus löytyy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitunen myötätuntoa täälläkin aidolle hädälle. Mutta: 

Miksi, oi miksi ne on aina samat tyypit joilla on samalla lailla vaikeaa? Miksi te tarvitte ne kalleimmat voiteet tai koira tai kissa on superallerginen ja tarvii ne kalleimmat eläinklinikat sapuskat? Miksi se vauva ei voi käyttää Prisman vaippoja tai vauvapyyhkeitä? Miksi ne lapset tarvii aina kuntoutusta ja Kelakyytejä? Lääkkeistä ei auta muu kuin kallein biologinen vaihtoehto. 

Kun jotenkin nyt on vaikea uskoa. En käsitä että ainoa tuubi joka auttaa maksaa 140/kk. Ja että äiti istuu pimeässä illat jotta lapsi saa ruokaa. Opiskelijat saa tuetut lounaat, kotona tekee ruokaa vieläkin edullisemmin. Isommissa kaupungeissa on ruokajakoja ja pullojakin varmaan löytyy kerättäväksi. 

Noh, itse työttömänä en voi syödä mitä tahansa ruokaa, koska kärsin kroonisista suolistovaivoista j

Mä olen maidottomalla ja gluteenittomalla ja en ole ikinä syönyt näin halvasti. Mun ruoka sisältää pääasiassa perunaa, porkkanaa, kaalit, tomaattia, yrttejä, puhdasta kauraa, riisiä, kananmunaa, porsasta, kaloja ja papuja. Oli ihana jättää leivät ja maitotuotteet pois, koska ne tuo aivan älyttömästi lisälaskua ruokakuluihin. Edellä mainitut ovat helppoja ruokia yhdistellä ja valmistaa. Samalla päätyi remissioon erilaiset autoimmuunisairaudet kuten vyöruusu, ihottumat ja rosacea, kilpirauhasen vajaatoiminta on parempi ja suolisto on tasapainoisempi. 

Tämä, viesti 126!!!

On niin totta. Yksinkertainen on kaunista. 

Jos ihottuma on pahana, ruokavalio kannattaa laittaa remonttiin. 

Itse paransin pahan ihottuman jättämällä kokonaan kaiken vehnän ja sokerin pois. Alle vuodessa ihottuma oli poissa. Nyt kestää syödä jälleen vähän vehnää ja sokeria. 

Lisään vielä, että veriarvoni, mm. ferritiini ja Hb paranivat. Virkistyin, paino putosi 20 kiloa, uniapnea ja nivelvaivat helpotti, astma ja allergia samoin. Lääkitystä ja ihon rasvauksia sai vähentää. Suolistovaivat helpottivat. 

Mä en nyt ymmärrä, miksi nuori ylipäänsä muutti kotoa pois lukion perässä, jos rahaa ei kerran ole yhtään ylimääräistä. Oletan, että koulumatka 3 tuntia on yhteensä päivässä eli 1,5 tuntia suuntaansa. Ei se nyt mikään mahdottomuus olisi ollut. Omilla sisaruksillani taisi olla sama matka amikseen ja vaikka ei taatusti herkkua ollut, niin kyllä sen kanssa oli vaan elettävä. 

Monelle maalla asuvalle tuo on ihan arkipäivää.

Tiedän itse miltä rahattomuus tuntuu ja olen pahoillani, että ap:lla ja hänen lapsellaan on tiukkaa. Mutta välillä vaan on tehtävä sellaisia ratkaisuja, jotka ei niin mukavia ole. Olisi ehkä ihan aidosti pitänyt laskea, onko varaa edes siihen soluun. 

Vierailija kirjoitti:

Mä olen eläkkeellä, maksan myös opiskelijalapseni elämää toisella paikkakunnalla. Töitä ei löydy mistään, joten äiti on apu-Kela. Itse ostan punalaputettuja ja nysvään kotona pimeässä kalliin sähkön aikaan. Aikamoista elämää, tämä "seniorilomailu".

Näistä jutuista menee uskottavuus pimeässä istumisen vuoksi. 5W led lamppu polttaa yhden kWh 200 tunnissa. Jos pitää lamppua päällä 5 tuntia illassa, niin yksi kWh kestää yli kuukauden ja maksaa maksimissaan muutaman kymmenen senttiä. 

Vierailija kirjoitti:

Mä en nyt ymmärrä, miksi nuori ylipäänsä muutti kotoa pois lukion perässä, jos rahaa ei kerran ole yhtään ylimääräistä. Oletan, että koulumatka 3 tuntia on yhteensä päivässä eli 1,5 tuntia suuntaansa. Ei se nyt mikään mahdottomuus olisi ollut. Omilla sisaruksillani taisi olla sama matka amikseen ja vaikka ei taatusti herkkua ollut, niin kyllä sen kanssa oli vaan elettävä. 

Monelle maalla asuvalle tuo on ihan arkipäivää.

Tiedän itse miltä rahattomuus tuntuu ja olen pahoillani, että ap:lla ja hänen lapsellaan on tiukkaa. Mutta välillä vaan on tehtävä sellaisia ratkaisuja, jotka ei niin mukavia ole. Olisi ehkä ihan aidosti pitänyt laskea, onko varaa edes siihen soluun. 

Tässä ei nyt puhuta mistään pienestä epämukavuudesta, vaan siitä, että lapsi oli niin kuormittunut, että oli osastolla. Jotain ratkaisuja oli pakko löytää. 

Saman matkan minäkin amiksessa kävin, mutta se oli lastenleikkiä lukioon verrattuna, kotona ei tarvinnut tehdä yhtään mitään. 

Soluun olisi varaa ilman 140 euron ylimääräistä kulua lääkevoiteesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen eläkkeellä, maksan myös opiskelijalapseni elämää toisella paikkakunnalla. Töitä ei löydy mistään, joten äiti on apu-Kela. Itse ostan punalaputettuja ja nysvään kotona pimeässä kalliin sähkön aikaan. Aikamoista elämää, tämä "seniorilomailu".

Näistä jutuista menee uskottavuus pimeässä istumisen vuoksi. 5W led lamppu polttaa yhden kWh 200 tunnissa. Jos pitää lamppua päällä 5 tuntia illassa, niin yksi kWh kestää yli kuukauden ja maksaa maksimissaan muutaman kymmenen senttiä. 

Aloin jo vastaamaan samaa asiaa, mutta kun kaikki ei vaan tajua laskea sähkön hintaa. Eli että valaistus ei kuluta juuri mitään.