Miten varautua sairaalareissuun?
Oon menossa leikkaukseen jonka jälkeen en ilmeisesti saa kävellä pariin viikkoon. Kepeillä oon tupannu kaatumaan joskus ja se on kiellettyä nyt kun vähän kai osteoporoosia. Mitä kaikkea mukaan ja mihin pitää varautua vessa-asioiden kanssa? Ei oo nimittäin paras rakko ja pelkään ettei hoitajat ehdi auttaa vessaan riittävän usein. Lisäks sekahuoneet ja intiimiasiat pelottaa puhua jos miehet rupeaa kiusaamaan. Onko jotain fiksua ohjelistaa? Oon vähän ujo, mitkä on toiminta ohjeet?
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
... miehet kiusaamaan ? ?
Jos sua joku kiusaa, mies tai nainen, niin ilmoita hoitajalle. Todennäköisesti näin ei käy, mutta toki on mahdollista. Osa käyttäytyy sekavasti lääkityksen tai terveydentilansa takia.
Totta, että huoneessa kaikki kuulevat toistensa asiat. Myös sinä kuulet muiden intiimit asiat. En ole koskaan kuullut, että potilaat irvailisivat niillä toisilleen.
Mies ei soittanut, ei viestiä, ei vienyt sairaalaan.
Leikkauksen jälkeen iltapäivällä noin klo 15 - 16:
"pitääkö hakee?"
Laitoin viestin taxista
"Ei. Olen taxissa tulossa kotiin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekahuoneet??? Ei ole totta..eihän..?
Ei ole totta muuten kuin äärimmäisessä hädässä eli sairaala on jostain syystä tupaten täynnä. Sellaista ei juuri koskaan tapahdu.
Ehkä Peijaksesssa sitten on ollut hätä, mutta viime vuosina kahdesti osastolla ja kummallakin kertaa sekahuone. Ekalla kertaa olin tulpan takia ja muut kolme sänkyä varattuna kotimaisille papparaisille. Heidän kanssaan oli aika kodikastakin olla, hauskoja tarinoita... kaksi oli melkoista juopaletta, sattunut ja tapahtunut. Toinen jopa pyysi lääkärintodistusta vaimoaan varten, kun ei se muuten usko, että sairaalassa on oltu.
Kun kotiutuivat, niin yhden tilalle tuli jostain venäjän maasta oleva nuorimies. Kolmissakymmenissä, eikä mitenkään ymmärtänyt sairastavansa keuhkokuumetta. Hänellä ravas mieskavereita koko ajan ja itselle tuli suht turvaton olo. No, hänet kotiutettiin vai karkasko - en ole varma.
Toisella kertaa olin skarpimpi ja paljon hereillä, mutta pyrin olemaan omissa oloissa siellä verhojen takana. Naapuri sänkyyn tuotiin puukotettu nuorimies ja hänen mukanaan sitten tuli suku hameineen ja kulmahousuineen. Se oli kyllä oudoin sairaalakokemus ikinä. turvattomin ja ehkä pelottavinkin. Välillä naiset ja lapset häädettiin pois huoneesta, mutta mä ja toinen naispotilas tietty jäätin ja hoitajia piipahteli silloin onneksi tiheempää. Suvun herrat kävi tapahtumia läpi ja mietti kostoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon viettänyt omaisen roolissa paljon aikaa sairaaloissa. Otin aina kaikkea pientä tärkeää mukaan: sakset, topseja, kynän, ristikkolehtiä, oman peiton ja tyynyn jne. Sairaalan peitot on olleet joka paikassa aivan onnettomia ja huoneissa on kylmä kesät talvet. Mulle oli aivan sama, vaikka jotkut katsoi pitkään, kun kuljin tyyny ja peitto mukana. En saa nukuttua lirupeitolla ja jos on kylmä.
Saksilla ei tee yhtään mitään, Sairaalasta saa tyynyt ja peitot. Lisäpeittojakin saa pyydettäessä, jos paleltaa.
Mä tarvitsin, koska en pidä pitkistä kynsistä. Olin kyllä 3 viikkoa sairaalassa.
Hoitajat voi leikata kynnet, jos on tarvetta. Ne lähihoitajat.
Myös sairaanhoitajat leikkaa kynsiä. Ihmeellinen oletus, että sairaanhoitajat ei osastoilla tee mitään pesuja jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon viettänyt omaisen roolissa paljon aikaa sairaaloissa. Otin aina kaikkea pientä tärkeää mukaan: sakset, topseja, kynän, ristikkolehtiä, oman peiton ja tyynyn jne. Sairaalan peitot on olleet joka paikassa aivan onnettomia ja huoneissa on kylmä kesät talvet. Mulle oli aivan sama, vaikka jotkut katsoi pitkään, kun kuljin tyyny ja peitto mukana. En saa nukuttua lirupeitolla ja jos on kylmä.
Saksilla ei tee yhtään mitään, Sairaalasta saa tyynyt ja peitot. Lisäpeittojakin saa pyydettäessä, jos paleltaa.
Mä tarvitsin, koska en pidä pitkistä kynsistä. Olin kyllä 3 viikkoa sairaalassa.
Hoitajat voi leikata kynnet, jos on tarvetta. Ne lähihoitajat.
Jouduin odottamatta ja yllättäen osastolle.. olin kolmatta viikkoa ja varpaan kynnet alkoi rehottaa. Järkyttävät peikkokynnet. En taipunut itse - onnettomuuden takia. Pyysin hoitajaa, että josko ehtis leikata mun varpaan kynnet. Sormet olin saanut itse hoidettua. Hoitaja vaan naurahti, ettei täällä ole aikaa tuommoisille hoidoille, että sitten leikkaat kun kotin pääset!
Enpä mä taipuisi kotonakaan.. jospa olisi edes jalkahoitajan palvelun saanut ostettua, mutta ei. Mä sitten olin niissä peikkokynsissäni parisen kuukautta. Ketään ei kiinnostanut. Tytär sitten loppupeleissä leikkas ne, kun pääsi omalta osastoltaan käymään.
Ei todellakaan kirurgisella tai sisätaudeissa leikata potilaiden kynsiä. Varpaankynsiä ei leikata edes vanhushuollossa, vaan sen tekee jalkahoitaja.
Huolehtikaa itse kynnenleikkauksenne. Se ei kuulu hoitajien tehtäviin.
Vierailija kirjoitti:
Ota niin pitkä puhelimen laturi kuin löydät. Sähköt ovat sängyn päädyn takana seinässä, normilaturi riittää nippanappa sängynpäätyyn, ei edes pöydälle. Ja muista ottaa se mukaan kotiutuessa, tai vien sen kansliaan löytötavaroihin sänkyä purkaessa. Sieltä löytyy sitten.
Tuon kun oisin tiennyt sairaalassa kolme viikkoa sitten. Ei onnistunut lataus kun ei ylettänyt pistokkeeseen.
Otat mukaan paketin kortsuja ja kruunukorkin avaajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota niin pitkä puhelimen laturi kuin löydät. Sähköt ovat sängyn päädyn takana seinässä, normilaturi riittää nippanappa sängynpäätyyn, ei edes pöydälle. Ja muista ottaa se mukaan kotiutuessa, tai vien sen kansliaan löytötavaroihin sänkyä purkaessa. Sieltä löytyy sitten.
Tuon kun oisin tiennyt sairaalassa kolme viikkoa sitten. Ei onnistunut lataus kun ei ylettänyt pistokkeeseen.
Lataus onnistuu, kunhan pistorasia löytyy. Sitä puhelinta ei tarvitse kädessä pitää silloin kun ladataan.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei soittanut, ei viestiä, ei vienyt sairaalaan.
Leikkauksen jälkeen iltapäivällä noin klo 15 - 16:
"pitääkö hakee?"
Laitoin viestin taxista
"Ei. Olen taxissa tulossa kotiin".
Tätä ketjua kun lukee, niin aivot olisi hyvä ottaa mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Korvatulpat tai vastamelukuulokkeet. Aina siellä joku mölisijä on joukossa.
Olin elokuussa sairaalaassa ja jouduin sinne äkillisesti mulla ei ollut mukana yhtään mitään. Dementikko mummeli samassa huoneessa oli aika moinen pölöttäjä jopa öisinkin mutta onneksi käsilaukun pohjalta löysin vanhat korvatulpat ( jäänyt pitkältä lennolta laukkuun) ja Aawwhh miten hiljaista tuli. Sairaalasta sain kyllä hammasharjasta lähtien mitä tarvitsin.
Hyvin ikäviä kokemuksia sairaalasta. Kammo noiden laitosten työntekijöitä kohtaan on suuri. On niitä hyviäkin hoitajia, ei sillä.
Vierailija kirjoitti:
Jos vessakäynti on vaikeaa, sulle voidaan laittaa vaipat, ettei aina tarvitse siivota sänkyä kun et ehdi vessaan.
Katetrit keksitty.
En ole kuin kerran ollut sairaalassa kaksi yötä ja koin olevani siellä aivan turhaan. Olin pyörtynyt töissä mutta noussut sieltä heti ylös. Järkytyin kun tarjolla oli jotain kammottavia alushousuja. Ehdottomasti olisin halunnut olla omissa alushousuissa voi hyvä Luoja sentään!!! Ja tekemistä hitsi vieköön. Kyllä oli supertylsää kun ei ollut niin mitään tekemistä. Ja vähän päänsärkyisenä ei tehnyt mieli lukea kirjaa vaikka olisi halunnut. Äänikirja olisi ollut hyvä. Tai kuulokkeet että voi kuunnella You tubesta jotain mielenkiintoista.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli leikkausreissulla mukana särkylääkettä, oma juomapullo ja palutumisjuomaa (että sai itsensä nesteytettyä, kun piti olla pitkään juomatta), kirja, vastamelukuulokkeet, välipaloja (pähkinöitä, protskupatukka jne), villasukat (sairaalan sukat on kamalan ohuet), väljä villatakki palelemisen varalta, puhelimen laturi ja puhelin (tykkään katsella sarjoja) sekä helposti puettavat kengät. Sellaiset jotka menee jalkaan ilman kumartumista, kun vaan astut niihin. Mutta toki pääsin samana päivänä jo kotiin leikkauksen jälkeen. Ei tarvinnut viikkokausia jumittaa missään tylsässä sairaalassa.
Kait ne rullatuolin antaa alle, jos kepeillä kävely ei onnistu.
Se on pyörätuoli.
Vierailija kirjoitti:
Oon viettänyt omaisen roolissa paljon aikaa sairaaloissa. Otin aina kaikkea pientä tärkeää mukaan: sakset, topseja, kynän, ristikkolehtiä, oman peiton ja tyynyn jne. Sairaalan peitot on olleet joka paikassa aivan onnettomia ja huoneissa on kylmä kesät talvet. Mulle oli aivan sama, vaikka jotkut katsoi pitkään, kun kuljin tyyny ja peitto mukana. En saa nukuttua lirupeitolla ja jos on kylmä.
Tämä on todella tärkeä huomio.
Mistähän se johtuukaan että ei ymmärretä sitä että potilaalla pitää olla riittävän lämmin. Muutoin esim. keuhkokuume monesti tekee tehtävänsä, vai onkohan se 'hoito'suunnitelman mukainen tarkoituskin.
Meikun kolmiosairaalassa ortopedisella sanoivat että kaikki pyörätuolit ovat käytössä. En tiedä oliko totta vai eivätkö vaan halunneet antaa peläten että pyydän apua vessaan. Kakkahädän tullessa käskivät pyytämään alusastiaa. Sitten keksivät kuitenkin dopata multa tajun kankaalle ja antaa laksatiiveja, ei tartte olla selvänäkijä jos miettii miten sit kävi. Oli joku ihmeellinen vyövaippa "varmuuden vuoksi". Mutta eihän sitä tietenkään riisua voinut... Eikä kotona enää vessaan tartte päästä, ollu kotiutuskriteeri ehkä ennen, te jotka tiedätte, kertokaa. Se, etten tartte targiniqqia oli kotiutuskriteeriksi kerrottu, mutta sit lääkäri määräskin sitä samana päivänä ja kotiutti.
Totta tietenkin joo, että pitää ottaa huomioon, että miksi siellä on. Itsehän olin ruusun takia kolme vuorokautta, että lähes tulkoon terve siis, että oli aikaa juopotella vettä ja ravata veskissä ja käytävillä.