Mies vaatii, että naisystävän on vietettävä aikaa hänen lastensa kanssa
Mitäs tähän kommentoitte:
Viestittelin Tinderissä ihan mukavan ja kunnollisen oloisen n. 45-vuotiaan miehen kanssa. Hänellä on vuoroviikoin 12-vuotias poika ja 15-vuotias tyttö. Hän kirjoitti, että esikoinen on ikäistään lapsellisempi ja tarvitsee vielä paljon isäänsä ja sitten taas kuopus on ikäistään kypsempi ja itsenäisempi. Hän kutsui minut treffeille. Vastasin, että mielellään lähden treffeille, mutta haluan myös rehellisesti alkuun kertoa, että etsin parisuhdetta, jossa voidaan viettää lapsivapaata kahdenkeskistä parisuhdeaikaa ilman kummankaan lapsia. Eli tarkoitan, että voin ehkä joskus tavata miesystävän lapset, mutta en ole kiinnostunut hengaamaan heidän kanssaan sen enempää. Tähän mies vastasi, että sitten ei kannata edes tavata. Hän kirjoitti: "Mä haluan, että mun tuleva naisystävä viettää aikaa mun lasten kanssa ja luo heihin suhteen".
Mietin vaan, että eikös tuollaisilla teini-ikäisillä ole jo oma tahto? Entä haluavatko he, että joku vieras nainen ja hänen lapsensa alkavat viettää aikaa heidän kodissaan? Miten sä edes "luot suhteen" niihin lapsiin , jos ne ei halua tutustua suhun? Sen vielä ymmärtäisin, jos kyseessä olisi pienet lapset, mutta nyt on kuitenkin jo lähes aikuiset lapset kyseessä. en minä ainakaan teininä ollut kiinnostunut hengaamaan mun mutsin vaihtuvien miesystävien kanssa.
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että tuli heti aluksi selväksi.Ap:n malli on hyvä,lapsia ei pidä ainakaan aluksi sekoittaa noihin kuvioihin.
Onko ap:n malli sellainen, että suhteen edetessä lapset siivotaan pois myös puolison elämästä, koska ap niin haluaa?
Jos joku lapseton kuvittelee, että lasten aikuistuessa heidän vanhempansa muuttuvat lapsettomiksi ja lapset katoavat heidän elämästään... niin normaaleissa ihmissuhteissa ei niin käy. Lopulta ne lapset saavat ehkä itsekin lapsia ja miehestä tulee pappa, jonka luona edelleen käydään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen jolla kaksi lasta. Jäin leskeksi kun lapseni olivat jo päälle parikymppisiä. Saivat sittemmin omia lapsia joita tapasin toisinaan viikonloppuisin. Sitten löysin uuden miesystävän ja kyllä lapsenlapseni kuuluivat pakettiin eli tapasimme myös lastenlasteni aikana.
Tuo on ihan eri asia. Ei ne pienet lapsenlapset varmaan ihan yhtenään ollut sun luona.
Kyllä he paljon olivat. Se nyt kuitenkaan ollut se pointti tässä. Lähinnä kysymys on paljolti siitä miten aikuiset hoitavat nämä asiat lasten kanssa. Myös se, miten uusi kumppani suhtautuu lapsiin. Jos tuo omaa vastentahtoisuuttaan esiin edes vähänkään, niin kyllä lapset sen vaistoavat. Olen vain edelleen sitä mieltä että mies teki fiksusti kun ilmoitti asian ennen treffejä. Ap sitten väänsi sen vaatimiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset eivät häviä ikinä isänsä tai äitinsä elämästä. Turha tuudittautua edes siihen, että kun ovat täysi- ikäisiä. Tulee lapsenlapsia, synttäreitä, jne jne. Katsokaa tätä päivää pidemmälle ja miettikää, jaksatteko. Jos toisen lapset aiheuttavat jatkuvasti närää, ei se ole terve olotila . Kannattaa ennakoida ja tutkiskella itseään, pystyykö siihen ilman jatkuvaa hermojenkiristystä. Lapseton puoliso voi olla parempi vaihtoehto.
Lasten synttäreillä on sitten paikalla myös se lapsen äiti ja hänen puoleistaan sukua. Monet viettää joulun,in yhdessä exän ja lasten kanssa.No ei todellakaa ole. Mun taloon ei oo lasten äidillä tai tämän sukulaisilla mitään asiaa ja
En tiedä ongelmasta, kun olen parisuhteessa lasteni vanhemman kanssa.
Ikävää, että sinulla on vaikeuksia tulla toimeen ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan outoja kommentteja osa. Mielestäni mies teki todella fiksusti kun heti ilmoitti mitä toivoo. Ap väänsi sen muotoon vaatii.
Jos tuo juttu olisi ollut ainoastaan miehen toive, niin hän olisi tavannut AP:n ja vain suostunut siihen, että mennään AP:n rajojen mukaan. Mutta koska tuo oli miehen ehdoton vaatimus, että naisystävän tulee viettää aikaa hänen lastensa kanssa, niin se on vaatimus/ehto. Hän ei siis ala lainkaan suhteeseen naisen kanssa, joka ei tähän ehtoon suostu. Enkä mä edes ymmärrä, miten joku vanhempi voi tehdä tuollaisia päätöksiä kuulematta teini-ikäisiä lapsiaan. Että jos ne omat lapset eivät pidä isän naisystävästä ja tämän lapsista, niin silti olisi pakko hengata niiden kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset eivät häviä ikinä isänsä tai äitinsä elämästä. Turha tuudittautua edes siihen, että kun ovat täysi- ikäisiä. Tulee lapsenlapsia, synttäreitä, jne jne. Katsokaa tätä päivää pidemmälle ja miettikää, jaksatteko. Jos toisen lapset aiheuttavat jatkuvasti närää, ei se ole terve olotila . Kannattaa ennakoida ja tutkiskella itseään, pystyykö siihen ilman jatkuvaa hermojenkiristystä. Lapseton puoliso voi olla parempi vaihtoehto.
Lasten synttäreillä on sitten paikalla myös se lapsen äiti ja hänen puoleistaan sukua. Monet viettää joulun,in yhdessä exän ja lasten kanssa.
Kukaan ei vietä joulua exän kanssa. Synttäritkin on lapsella ont kummassakin kodissa
Rippijuhlat, valmistiujaisrt ym isot juhlat on niitä, joissa mälapsen molemmat vanhemmat ovat paikalla. Ja aikuiset ihmiset tähän kyllä kykenevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ettei ensinnäkään kumpikaan vanhempi kysynyt miltä minusta tuntuu että uusi kumppani muuttaa yhteen asumaan. Mun näkökulmasta kotiin muutti yhtäkkiä mulle ihan ventovieras mies ja siitä olisi pitänyt olla iloinen eikä toraääniä saanut sanoa. Myös etävanhempi muutti samoihin aikoihin avoliittoon joten käytännössä kumpikaan koti ei ollut enää se turvallinen paikka mitä se oli ollut aikaisemmin.
Kuinka kauan sun vanhemmat olivat seurustelleet näiden uusien kumppanien kanssa, ennen kuin he muuttivat yhteen? Kun mainitsit, että ventovieras mies muutti yhtäkkiä asumaan sinun kotiisi.
Mä tunnen erään naisen, jolla on kaksi lasta ja hänellä on tapana ottaa kotiinsa asumaan jokainen uusi mieskumppani. Juuri tuollainen käytös houkuttelee niitä onnenonkijoita.
Äiti vajaan vuoden, isä usean vuoden. Isäni tutustutti hitaampaa uuden kumppanin meille lapsille niin se muutos oli helpompi. Tuo vajaa vuosi tarkoitti muistaakseni sitä että olin tavannut miehen alle 10 kertaa ennen kuin muutti pysyvästi asumaan, mutta toki muistikuvat voi pettää. Liian nopealta tuntui silti.
Ihan hyvä kun tapailu loppui. Mies on joko hakemassa lastenvahtia tai liian kiireellä hyppäämässä uuteen suhteeseen. Mäkeen tulee menemään kummasta sitten ikinä onkaan kyse.
Miehen kanssa seurustellaan, ei miehen lasten. Eikä lapsille ole hyvä esitellä jokaista deittiä. Vasta sitten kun on tapailtu pitkään, useampi kuukausi, ja suhde on vakiintunut, voi ajatella lasten ottamista mukaan ja tutustumaan uuteen kumppaniin. Eikä silloinkaan kumppanilla ole velvoitetta lasten vahtimiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP ei halua nähdä miehen lapsia koskaan. Ymmärrän miestä. Lapset on mun perhe ja kuuluu mun elämään.
Haluavatko ne sun lapset viettää aikaa sun miesystävän kanssa?
^^^oliko ne sun vanhempien uudet kumppanit edes mukavia sinulle?
Vierailija kirjoitti:
No kai niihin nyt jonkinlainen suhde olisi hyvä luoda, jos parisuhteessa ja ehkä jopa perheenä niiden isän kanssa eläisi? Miksi ei?
Tuo olisi edessä sitten joskus, jos on vähintään vuosi tapailti ihan vaan kaksistaan ja hoidettu, että suhteesta on oikeasti tulossa vakava.
Jos tuo on heti oletuksena, niin oletan haussa olevan enemmänkin arjen apulainen kuin rakastettu kumppani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kai niihin nyt jonkinlainen suhde olisi hyvä luoda, jos parisuhteessa ja ehkä jopa perheenä niiden isän kanssa eläisi? Miksi ei?
Tuo olisi edessä sitten joskus, jos on vähintään vuosi tapailti ihan vaan kaksistaan ja *hoidettu, että suhteesta on oikeasti tulossa vakava.
Jos tuo on heti oletuksena, niin oletan haussa olevan enemmänkin arjen apulainen kuin rakastettu kumppani.
Ja *todettu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan outoja kommentteja osa. Mielestäni mies teki todella fiksusti kun heti ilmoitti mitä toivoo. Ap väänsi sen muotoon vaatii.
Jos tuo juttu olisi ollut ainoastaan miehen toive, niin hän olisi tavannut AP:n ja vain suostunut siihen, että mennään AP:n rajojen mukaan. Mutta koska tuo oli miehen ehdoton vaatimus, että naisystävän tulee viettää aikaa hänen lastensa kanssa, niin se on vaatimus/ehto. Hän ei siis ala lainkaan suhteeseen naisen kanssa, joka ei tähän ehtoon suostu. Enkä mä edes ymmärrä, miten joku vanhempi voi tehdä tuollaisia päätöksiä kuulematta teini-ikäisiä lapsiaan. Että jos ne omat lapset eivät pidä isän naisystävästä ja tämän lapsista, niin silti olisi pakko hengata niiden kanssa?
Miksi, voi miksi miehen olisi pitänyt tavata ap:tä. Se että on omia toiveita ei edelleenkään ole vaatimus. On hienoa kun kunnioittaa omia toiveitaan eikä ryhdy tapailemaan ihmistä jonka toiveet eivät vastaa omiaan. Mikä ihmeen pakko miehen olisi ollut joustaa tässä asiassa? En vain ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
No kai niihin nyt jonkinlainen suhde olisi hyvä luoda, jos parisuhteessa ja ehkä jopa perheenä niiden isän kanssa eläisi? Miksi ei?
Samaa mieltä. Joku suhde lapsiin on luotava, eihän se ole luonnollinen tilanne että isi viettää lapsivapsilla viikoilla aikaa jonkun muikkelin kanssa, jota ei edes esitellä perheelle.
Kuka nainen edes haluaa tuollaista? Jos toinen ihminen on tärkeä, silloin haluaa luoda suhteet niihin perheenjäseniin.
Joku fwb suhde sitten on eri juttu, sitä ap ehkä hakeekin?
🇺🇦🇮🇱
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kai niihin nyt jonkinlainen suhde olisi hyvä luoda, jos parisuhteessa ja ehkä jopa perheenä niiden isän kanssa eläisi? Miksi ei?
Samaa mieltä. Joku suhde lapsiin on luotava, eihän se ole luonnollinen tilanne että isi viettää lapsivapsilla viikoilla aikaa jonkun muikkelin kanssa, jota ei edes esitellä perheelle.
Kuka nainen edes haluaa tuollaista? Jos toinen ihminen on tärkeä, silloin haluaa luoda suhteet niihin perheenjäseniin.
Joku fwb suhde sitten on eri juttu, sitä ap ehkä hakeekin?
Hetikö pitäisi rynnätä tapaamaan koko suku ja muuttaa perhettä leikkimään jo tyyliin kuukausi tapaamisesta?
Miksi olisi niin kauheaa tapailla ja tutustua ihan vaan kaksistaan?
Mies tarvitsee naisen elämäänsä lasten takia. Kai lähtee harrastuksiinsa ja muille omille reissuilleen kun lastenvahti on viimein nalkissa.
Vierailija kirjoitti:
No kai niihin nyt jonkinlainen suhde olisi hyvä luoda, jos parisuhteessa ja ehkä jopa perheenä niiden isän kanssa eläisi? Miksi ei?
Ei se niin mene. 45 vuotiaalla on parempaakin tekemistä kuin pyöriä toisen lasten kanssa ja leikkii perhettä. Tossa iässä on ihan muut asiat mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Menee OT, mutta liittyy.
Usein ihmettelen, kun ihmiset puhuu siihen tyyliin, että muuttavat vaikka yhteen kun lapset on aikuisia. Ikäänkuin ne aikuiset lapset katoaisi.
Näin joulun alla tulee mieleen, että miten niitä jouluja sitten vietetään. Eikö ne parikymppiset lapset sinne kotiin kuitenkin yleensä tule? Siellä on sitten hyvä tunnelma, kun lapset haluaisi olla isän/äidin kanssa, mutta siellä onkin joku vieras. Moni saattaa ajatella että perheenrikkoja.
Nämä aikuiset, jo omilleen muuttaneet lapset siis toivovat vanhempansa olevan yksin hautaan asti, sitten on hyvä? Koska uusi puoliso olisi perheenrikkoja, sama se vaikka eron ja uuden puolison välillä olisi aikaa yli vuosikymmen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kai niihin nyt jonkinlainen suhde olisi hyvä luoda, jos parisuhteessa ja ehkä jopa perheenä niiden isän kanssa eläisi? Miksi ei?
Ei se niin mene. 45 vuotiaalla on parempaakin tekemistä kuin pyöriä toisen lasten kanssa ja leikkii perhettä. Tossa iässä on ihan muut asiat mielessä.
No sitten kannattaa tehdä niitä muita asioita niiden kanssa, jotka ei ei viitsi ns. pyöriä omien lastensa kanssa tai joilla ei ole lapsia. Simppeliä.
Mies olisi halunnut sinusta vastuunkantajan. Ne on hänen lapsiaan. Sinun ei tarvitse suostua moiseen.
AP ei halua nähdä miehen lapsia koskaan. Ymmärrän miestä. Lapset on mun perhe ja kuuluu mun elämään. Ei tuosta suhdetta olisi tullut koskaan, joten mies teki fiksusti. Miksi ap.ta harmittaa?
Ai niin, tää on provo