Lue keskustelun säännöt.
Te, ketkä epäröitte lasten tekoa, mutta teitte lapset silti. Millaisia fiililsiä on nyt?
17.11.2025 |
Jotkut haaveilevat lapsista ja suuresta perheestä jo varhain, ja toteuttavat haaveensa.
Itse en ole koskaan "potenut vauvakuumetta". Oma aika ja rauha on ollut aina tärkeää, vaikka sisarusten lapset ovatkin mulle rakkaita. Heidän seuransa on mahtavaa, ja ikävöinkin heitä. Oma rauha on myös tärkeää.
Itse olen myös ihminen, joka pelkää aina kaikkea tulevaa. Pelkään hommata uutta työtä, uutta autoa, uutta kahvinkeitintä, uutta kotia, ihan kaikkea. En halunnut 28-vuotiaaksi edes seurustella, koska olin varma, että en koskaan pysty seurustella kenenkään kanssa ja en voisi olla oma itseni kenenkään kanssa. Nyt 32-vuotiaana asun mieheni kanssa, ja en voisi kuvitellakaan parempaa elämää. Elämä on tasaisen hyvää. Pelkäsin TAAS turhaan, kuten aina.
Nyt olemme puhuneet mieheni kanssa lapsista. Mieheni sanoi, ettei nuorena koskaan halunnut lapsia. Minun kanssani hän niitä voisi haluta, ja koska kokemusta on karttunut sisarusteni lapsista, niin haluaisi itsekin perheen.
Itse pelkään lasten saamista paljon ja mulla on paljon empiviä ajatuksia.
Jotkut ihmiset sanovat, että "Älä hommaa lapsia, jos olet empiväinen." ja joku muu sanoo, että "On ihan normaalia empiä lasten saamista."
Entä jos emmin lähtökohtaisesti kaikkea elämässä. En ole ikinä mistään varma ja pelkään kaikkea. Usein pelot osoittautuu turhaksi. Entä jos se onkin elämäni paras päätös ja kadun sitä, että olisipa pitänyt tehdä lapset aiemmin, tämä on parasta kaikesta raskaudessaan ja huonoine unineen ja vähine omine aikoineen.
Tai jos kadun, että pitipä tehdä lapsia, elämä oli parempaa kahdestaan ja nyt ei ole muuta kuin huolta ja sekoamista vaille olevaa elämää. Kuka sen tietää?
Te, ketkä emmitte lasten tekoa, mutta teitte silti, mitkä on fiilikset nyt, kun olet saanut lapsia?
Kommentit (61)
Jos tarvitset paljon omaa aikaa niin älä hanki.
Kausi vie alussa 24/7 sun ajan.
Ja myöhemminkin joudut aina laittamaan lapsen etusijalle eli 1.
Moni myös katuu lasta. Tämä on tabu.
Yksi suurimmista tabuista: Lastenhankinta kaduttaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tarvitset paljon omaa aikaa niin älä hanki.
Lapsi vie alussa 24/7 sun ajan.
Ja myöhemminkin joudut aina laittamaan lapsen etusijalle eli 1.
Moni myös katuu lasta. Tämä on tabu.
Yksi suurimmista tabuista: Lastenhankinta kaduttaa
Kyllä lapsen saaminen suhteen rikkoo.
Tyberä, huomionhakuinen koko aloitus. Siis ette tehneet lapsia omasta halusta??
Mies halusi lapsen, mä en niinkään.. Koittakaa jo päättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä voi olla rehellinen, niin sanon, että yhden lapsen eronneena vanhempana on parasta! Olen lapseni kanssa noin kolme viikkoa kuukaudesta ja lopun ajan hän on isänsä kanssa.
Perinteistä perhe-elämää en varmaan jaksaisi, mutta se johtuisi miehestä eikä lapsesta. Tämä tuli itselleni yllätyksenä. Oma lapsihan on mahtava juttu, kun satutaan vielä olemaan aika samanlaisia.
Saimme kaksi lasta samalla kertaa. Onneksi molemmat ovat jo aikuisia ja veronmaksajia ulkomailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ei pitänyt tehdä yhtään lasta, mutta tein kuitenkin kolme. Kuopus täyttää parin vuoden kuluttua 18v ja olen kyllä siitä kovin iloinen. En pitänyt lapsista 25 vuotta sitten, enkä pidä vieläkään. Päivääkään en silti vaihtaisi pois. On ollut mielenkiintoinen matka olla kolmen ihmisen synnyttäjä ja kasvattaja, mutta aika aikaansa kutakin.
Tosiasiassa monelle ei tule vauvakuumetta ja jos ei muitakaan päätöksiä tee tunne edellä, niin vauvakuumetta ei kannata odotella päätöksen tekemiseksi.. sitä ei vaan kaikille tule. Mulle ja puolisolle ei koskaan tullut ja kolmikymppisenä vaan päätettiin että antaa tulla jos on tullakseen. Heti eka kerta ilman ehkäisyä ja kaksosethan sieltä tuli. Kun raskaus varmistui, niin alusta saakka odotimme innoissamme (vauvakuume taisi alkaa vasta kun asia oli todellinen) ja omat lapset on kyllä parasta maailmassa. Neljä vuotiaat on jo tosi hauskaa seuraa ja aika on mennyt nopeasti! Lasten innostus lumesta ja pulkkamäestä on jotain todella ihanaa ja mukava itsekin laskea. Yhteisiä harrastuksiakin on jo lasten kanssa. Ja muiden lapsista en tykkää edelleenkään enkä kestä muiden aiheuttamaa meteliö :D joo ja oon introvertti ja tarvin omaa aikaa joka päivä ja rauhaa omistakin muksuista, mutta sitä kans kumpikin vanhempi joka päivä saadaan :) sitten jaksaa taas touhuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma äiti sanoi, että lapset pilaa naisen elämän. Olin alle kouluikäinen kun tuon kuulin ja päätin, että minun elämää ei kukaan pilaa. Sitten päälle parikymppisenä yksi tuttu odotti lasta ja kun näin hänet, hän oli ihan onnellisen oloinen. Luulin, että hän lähinnä itkeskelee surkeaa kohtaloaan. Siinä piti muutama vuosi pohtia, että voisikohan olla, että lapsista olisikin iloa. Päätettiin sitten yrittää ja tulinkin pian raskaaksi. Raskausaika oli ristiriitainen ja lapsen synnyttyä meni yli kuukausi ennen kuin tunsin rakkautta lapseen. Muutama vuosi myöhemmin tehtiin toinen. Tuo päätös oli elämäni paras mielenmuutos, lapset on maailman parhaita.
"If it's not hell yes, then it's hell NO!"
Suomeksi: jos et ole 100% innolla hankkimassa lapsia, se tarkoittaa että sinun tulee 100% välttää lasten hankintaa.
Lapset ansaitsevat syntyä 100% haluttuna. Katumisriski on iso, jos lähtee kokeilemaan tuuria. Eroperheen ainekset on kasassa siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin reilusti yli kolmekymppiseksi sitä mieltä etten halua lapsia.
Päätettiin kuitenkin yrittää ja kun sitten kolmen vuoden yrityksen jälkeen huomasin olevani raskaana tunsin heti että oltiin tehty oikea ratkaisu. Elämäni ensimmäisen vauvakuumeen podin esikoisen synnyttyä, lapsi oli (ja on edelleen) niin kertakaikkisen ihana että halusin monta samanlaista lisää.
Tämä äitinä olo on ihanaa, paljon parempaa kuin osasin villeimmissä unelmissani edes kuvitella. En tosin olisi nuorempana ehkä nauttinut siitä yhtä paljon.
T:N54 kahden teinin ja yhden alakoululaisen äiti.
Ihan outoa, noin se meni minullakin-
Minä tyhmeliini luulin myös, että ei minusta olisi niin äitimäiseksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne haisevat ja kitisevät vesipäähirviöt pitäisi lailla kieltää !
Onneksi tuli tehtyä. Ensimmäinen lapsi 36-vuotiaana, seuraava 39-vuotiaana ja viimeinen 42-vuotiaana. Tuohon mennessä on jo ehtinyt tehdä akateemisen tutkinnon, olla 10 vuotta työelämässä ja maksaa asuntolainan 80%:sti.
Ainakin olen tehnyt osuuteni näissä lapsitalkoissa ;)
Vierailija kirjoitti:
Jos tarvitset paljon omaa aikaa niin älä hanki.
Kausi vie alussa 24/7 sun ajan.
Ja myöhemminkin joudut aina laittamaan lapsen etusijalle eli 1.
Moni myös katuu lasta. Tämä on tabu.
Yksi suurimmista tabuista: Lastenhankinta kaduttaa
Niin, kyllä se minuakin jossain vaiheessa kadutti, kun toinen teini sekoili ja toinen ei saanut kouluaan käytyä. Mutta nyt kun lapset ovat jo aikuisia, niin ei kaduta yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Mietin pitkään haluanko lapsia ja lopulta tein päätöksen, että haluan. Mies ei siinä kohtaa halunnut ja jouduttiin tekemään sopimus, että mies vielä vuoden miettii ja sitten joko lähdetään eri teille tai aletaan lasten tekoon.
Mies muutti mielensä ja ensimmäinen lapsi saatiin. Se oli sitten kaiken lisäksi koliikkivauva, mutta SILTI näin kolmen vuoden jälkeen molemmat on todenneet, että oli oikea päätös. Lapsi niin paljon sisältöä ja merkitystä elämään. Ja nyt jo toinen tulossa.
Tässä on ollut kommunikaatio kohdillaan. Siis nainen halunnut lapsen ja mies empii, mutta miehen on ollut mahdollista sitten valita. Lopputulos on ollut ilmeisesti sitten molemmille kuitenkin mieluinen.
Minulla on kaksi lasta.15v ja 7v. Esikoinen ERITTÄIN vaikea lapsi ollut aina, ei normaalia päivää ollut koskaan.
Nuorempi on normaali lapsi.
Kolme vuotta niin minun elämästäni tulee elämisen arvoista, 15vuotiaan kanssa se ei ole sitä. Esikoisen elämä on kuitenkin ollut hyvää, kaiken olen tarjonnut rakkautta, harrastuksia, elämyksiä ja matkistelua.
Olin reilusti yli kolmekymppiseksi sitä mieltä etten halua lapsia.
Päätettiin kuitenkin yrittää ja kun sitten kolmen vuoden yrityksen jälkeen huomasin olevani raskaana tunsin heti että oltiin tehty oikea ratkaisu. Elämäni ensimmäisen vauvakuumeen podin esikoisen synnyttyä, lapsi oli (ja on edelleen) niin kertakaikkisen ihana että halusin monta samanlaista lisää.
Tämä äitinä olo on ihanaa, paljon parempaa kuin osasin villeimmissä unelmissani edes kuvitella. En tosin olisi nuorempana ehkä nauttinut siitä yhtä paljon.
T:N54 kahden teinin ja yhden alakoululaisen äiti.