Lue keskustelun säännöt.
Onko viihteellä käyminen ainoa keino parisuhteen löytämiseen tässä maassa?
17.11.2025 |
Ei vain enää nelikymppisenä miehenä mitenkään jaksaisi. Rakastan rauhallisia kotiviikonloppuja ja muutenkin rauhallista elämänmenoa. Ehkä kerran tai kaksi vuodessa käyn viihteellä.
Tätä menoa kuolen aikanaan yksin. Nytkin olisi ehkä mahdollisuus ensi vkl laivaristeilylle mutta kroppa on sitä mieltä että lepo ja urheilu olisi parempi vaihtoehto.
Kommentit (104)
Deittisovellukset on nykypäivänä se pakollinen paha.
Niiden käyttö on kidutusta mutta silti se on realistisin väylä päästä treffeille tutustumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotoaan ei löydä. Kaikkialta muualta kyllä. Olen aikoinaan käynyt paljon yössä, jonkun harvan kerran sain sieltä yhden yön suhteen, ja pari kertaa vähän yötä pitemmänkin seurustelusuhteen. Kun vaan tohtii mennä juttelemaan.
Mutta yhtä luontevaa on mennä juttelemaan urheiluseurassa tai harrasteen parissa. Tai töissä, tai koulussa. Työ- ja koulusuhteita pidetään vähän kuormasta syömisenä ja liian hyvin tiedostetaan että mahdolliset erotilanteet voi olla kiusallisia, mutta silti koulussa ja töissä ollaan eniten yhdessä ja nähdään miten toinen arjessa toimii - ei ole mikään ihme että suurin osa parisuhteista solmitaan nykyisten tai entisten koulu- tai työtovereiden keksen. Myös yhteiste urheilu- ja liikuntasuoritukset yhdistää. Sattumoisin tutustuin omaan vaimooni juuri liikunnan parissa. Enkä ollut ap:ta nuorempi silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole Internetistä ja Tinderistä kuullut?
Noh eiköhän tinderissä jokainen nainen saa satoja tai tuhansia tykkäyksiä. Miehelle se on ajanhaaskausta. Oli sporttinen tai ei.
Supliikkimieheksi on kyllä minua sanottu ja kehuttu muille että tuo on supliikkikaveri.
Tota noin, tuo ei ole kehu.
Keinoja löytää kumppani ilman viihteellä käymistä:
- kaveripiirin yhteinen tekeminen, jos sattuu tuntemaan ihmisiä, jotka kutsuu mukaan myös sua kiinnostavaa sukupuolta
- itseä kiinnostavat tapahtumat
- jos sua kiinnostaa joku asia, josta on kiinnostunut vain sellaset ihmiset, joista et ole seksuaalisesti kiinnostunut, hanki uusia harrastuksia (esim jos heteromiestä kiinnostaa metsästys ja selviytymiseräily, on aika epätodennäköistä löytää piireistä nainen)
- vapaaehtoistyöt jonkun aidosti kiinnostavan aiheen parissa (ks edellisen kohdan rajoitteet)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Mene paritanssikurssille ja sen jälkeen lavatansseihin.
T. Irma 65v?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisten lähestyminen vaatii nykyisin sen, että naiselta on hankittu siihen suostumus etukäteen. Muutoin kyse on ahdistelusta. Myös baarissa naiset on jätettävä rauhaan jos suostumusta ei ole.
Yleensä suostumus hankitaan Tinderin kautta, eli kun naisen kanssa on match (=olette molemmat swaipanneet toisenne oikealle) niin suostumusasia on kunnossa.
Pysy sinä luuseri nurkassa kyyryssä. Ei vähäinen älysi ketään kiihota.
Ei sieltä viihteeltä oikein helposti löydä nykyään ketään, varsinkaan tuosta ikäluokasta (jota itsekin olen), paitsi jos haluaa yhden yön jutun, sellaisia kyllä löytää. Mutta pääosin tuntuu, että keski-ikäisistä viihteellä yöelämässä pyörii lähinnä päihdeongelmaiset, tai pelkän seksin metsästäjät. Koitin itsekin 42-44 v käydä viihteellä, mutta pahasti petyin.
Tinder minusta todennäköisempi paikka löytää joku kunnollinen. Itse en lopulta jaksanut sitäkään tosin, ja päätin että elän loppuelämäni yksin. Olen ihan tyytyväinen näinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisten lähestyminen vaatii nykyisin sen, että naiselta on hankittu siihen suostumus etukäteen. Muutoin kyse on ahdistelusta. Myös baarissa naiset on jätettävä rauhaan jos suostumusta ei ole.
Yleensä suostumus hankitaan Tinderin kautta, eli kun naisen kanssa on match (=olette molemmat swaipanneet toisenne oikealle) niin suostumusasia on kunnossa.
Höpö höpö taas, incelipersu. On ihan luvallista mennä juttelemaan sekä miehelle että naiselle. Ikävä että sinun lähestymistapasi on niin hähmäinen että olet saanut syytteitä ahdistelusta. Mitä teit? Kävit kännissä kiinni tissiin? Vakoilit ikkunan alla? Huohotuspuheluita? Ne ei ole normaalia lähestymistä!
Jos ei parikymppisenä ole löytänyt omaa paria jonka kanssa yhdessä kasvaa ja jakaa elämää, ihan turha yrittää myöhemmin. Mikåhän siinä on että jotkut eivät tätä ole tajunneet, vaan lyövät päätään seinään vielä keski-iässä.
Itse tajusin jo alta nelikymppisenä, että elän sitten elämäni ilman paria, koska parikymppisenä en mitään pysyvää halunnut kun olisi ollut parikin halukasta elämäni jakamaan. En ole ikinä etsinyt miestä, nuorena sitä vain luonnollisesti ihastutaan ja luonto tekee tehtävänsä. Keski-ikäisten väkisin masinoidut soidintanssit ovat surullista katsottavaa. Ei ihminen voi enää todellista paria löytää keski-iässä, kun ei ole kasvettu yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On erittäin epätodennäköistä löytää parisuhdetta enää tästä maasta, useammasta syystä. Sinun korttisi ovat lisäksi huonot koska olet vanha ja lisäksi ilmeisesti alkoholisoitunut, ellet sitten halua jotain narkomaanipuolisoa. Naisia ei enää kiinnosta s eksiorjuus.
Seksiä parisuhteessa = olet seksiorja.
Voi v ttu teitä naisia.
Voi vttu sua ääliötä. Miksi naiset kiusaisivat itseään paskalla suhteella paskan miehen kanssa, joka on ainut siitä hyötyvä?
Teidän nolo pillun vingunta paljastaa, että vain te hyödytte suhteesta.
Ole parempi mies, hyödyllinen ja iloa tuottava. Nyt olet pelkkä paskageneraattori.
Vierailija kirjoitti:
Keinoja löytää kumppani ilman viihteellä käymistä:
- kaveripiirin yhteinen tekeminen, jos sattuu tuntemaan ihmisiä, jotka kutsuu mukaan myös sua kiinnostavaa sukupuolta
- itseä kiinnostavat tapahtumat
- jos sua kiinnostaa joku asia, josta on kiinnostunut vain sellaset ihmiset, joista et ole seksuaalisesti kiinnostunut, hanki uusia harrastuksia (esim jos heteromiestä kiinnostaa metsästys ja selviytymiseräily, on aika epätodennäköistä löytää piireistä nainen)
- vapaaehtoistyöt jonkun aidosti kiinnostavan aiheen parissa (ks edellisen kohdan rajoitteet)
Ei ap, mutta samassa tilanteessa:
- Ei kaveripiiriä, eikä ole koskaan ollut
- Itseä kiinnostaa lähinnä yksin tai netissä tehtävät asiat
- Olen kokeillut harrastaa asioita jotka ei niin kiinnosta ihan vaan siksi, että siellä olisi vastakkaisen sukupuolen edustajia. Mutta ihmiset kävi siellä vain harrastamassa ja menivät koteihinsa, ei siellä keneenkään tutustunut. Naimisissa ja perheellisiäkin useimmat olivat.
- Vapaaehtoistyöt olisi vaihtoehto, jos töiden jälkeen olisi vielä energiaa ja jaksamista. Ennakkoluuloni tosin on, että niidenkin parissa on lähinnä naisia enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ei parikymppisenä ole löytänyt omaa paria jonka kanssa yhdessä kasvaa ja jakaa elämää, ihan turha yrittää myöhemmin. Mikåhän siinä on että jotkut eivät tätä ole tajunneet, vaan lyövät päätään seinään vielä keski-iässä.
Itse tajusin jo alta nelikymppisenä, että elän sitten elämäni ilman paria, koska parikymppisenä en mitään pysyvää halunnut kun olisi ollut parikin halukasta elämäni jakamaan. En ole ikinä etsinyt miestä, nuorena sitä vain luonnollisesti ihastutaan ja luonto tekee tehtävänsä. Keski-ikäisten väkisin masinoidut soidintanssit ovat surullista katsottavaa. Ei ihminen voi enää todellista paria löytää keski-iässä, kun ei ole kasvettu yhdessä.
Ei ihminen enää aikuisena kasva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole Internetistä ja Tinderistä kuullut?
Noh eiköhän tinderissä jokainen nainen saa satoja tai tuhansia tykkäyksiä. Miehelle se on ajanhaaskausta. Oli sporttinen tai ei.
Supliikkimieheksi on kyllä minua sanottu ja kehuttu muille että tuo on supliikkikaveri.
Tota noin, tuo ei ole kehu.
Onko supliikkimies haukkumasana? Luulin että se tarkoittaa sosiaalista ja mukavaa ihmistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ei parikymppisenä ole löytänyt omaa paria jonka kanssa yhdessä kasvaa ja jakaa elämää, ihan turha yrittää myöhemmin. Mikåhän siinä on että jotkut eivät tätä ole tajunneet, vaan lyövät päätään seinään vielä keski-iässä.
Itse tajusin jo alta nelikymppisenä, että elän sitten elämäni ilman paria, koska parikymppisenä en mitään pysyvää halunnut kun olisi ollut parikin halukasta elämäni jakamaan. En ole ikinä etsinyt miestä, nuorena sitä vain luonnollisesti ihastutaan ja luonto tekee tehtävänsä. Keski-ikäisten väkisin masinoidut soidintanssit ovat surullista katsottavaa. Ei ihminen voi enää todellista paria löytää keski-iässä, kun ei ole kasvettu yhdessä.
On totta, että nuorena on helpompi löytää pari, mutta onhan tämä kirjoitus aivan liian pessimistinen. Kyllä monet löytää parin keski-iässä, jopa kuusikymppisenä tai vanhempanakin. Itse kohtasin sielunkumppanini 53-vuotiaana. Enkä edes etsinyt, töistä löytyi.
Vierailija kirjoitti:
On erittäin epätodennäköistä löytää parisuhdetta enää tästä maasta, useammasta syystä. Sinun korttisi ovat lisäksi huonot koska olet vanha ja lisäksi ilmeisesti alkoholisoitunut, ellet sitten halua jotain narkomaanipuolisoa. Naisia ei enää kiinnosta s eksiorjuus.
Öhhh. Laitako aloitusta lainkaan?
Liikuntaa ja oleilua harrastaa, eikä kaks juosta baareissa.
Nelikymppinen on varsin hyvässä iässä.
Suosittelen sinne harrastuksiin lisää repertuaaria tai semmosta ainakin, että olet utelias ja avoin siellä siellä niitä ihmisiä kohtaan. Samoin töissäkin.
Avoimin mielin ihmisiin.
Voisiko siellä risteilyllä käydä vaikka niin, että viettää ihan rauhassa aikaa ja nukkuu yöt?
joskus kannattaa mennä sinne omalle epämukavuusalueelle, koska sieltä voi löytyä jotakin uutta.
ja sinne karaokeen ja pyörimään laivalle ja tanssimaan. Ei siellä ryypätä tarvi.
Vierailija kirjoitti:
Naisten lähestyminen vaatii nykyisin sen, että naiselta on hankittu siihen suostumus etukäteen. Muutoin kyse on ahdistelusta. Myös baarissa naiset on jätettävä rauhaan jos suostumusta ei ole.
Yleensä suostumus hankitaan Tinderin kautta, eli kun naisen kanssa on match (=olette molemmat swaipanneet toisenne oikealle) niin suostumusasia on kunnossa.
Tulee teistä tindervalopäistä mieleen aina perseen pyyhkiminen, mistähän johtunee. 💩🧻
Vierailija kirjoitti:
Jos ei parikymppisenä ole löytänyt omaa paria jonka kanssa yhdessä kasvaa ja jakaa elämää, ihan turha yrittää myöhemmin. Mikåhän siinä on että jotkut eivät tätä ole tajunneet, vaan lyövät päätään seinään vielä keski-iässä.
Itse tajusin jo alta nelikymppisenä, että elän sitten elämäni ilman paria, koska parikymppisenä en mitään pysyvää halunnut kun olisi ollut parikin halukasta elämäni jakamaan. En ole ikinä etsinyt miestä, nuorena sitä vain luonnollisesti ihastutaan ja luonto tekee tehtävänsä. Keski-ikäisten väkisin masinoidut soidintanssit ovat surullista katsottavaa. Ei ihminen voi enää todellista paria löytää keski-iässä, kun ei ole kasvettu yhdessä.
Höpsistä. Sukulaismies löysi vaimon nelikymppisenä, vihille aika pian ja nyt on kaksi lasta. Toiset kypsyy hitaammin ja onneksi keski-ikäisetkin löytävät vielä kumppanin.
Ehkä sun kannattaa ottaa vähän rennommin, eikä pakkomielteisesti liikuntaa. Kyllä sinä kerkiät levätä. Olet ehkä vähän hankala lähtemään juuri noihin juhliin, mutta joskus ne voivat tehdä just hyvää.
tai mitä mieltä itse olet?
Seksiä parisuhteessa = olet seksiorja.
Voi v ttu teitä naisia.