Annatteko lastenne pieneksi käyneet vaatteet aina ILMAISEKSI, esim. sisarenne lapsille?

Laita parhaat myyntiin, ja sitten jäljelle jääneet anna pois.



Jos ette ole hyvin toimeentulevia, niin varmaan siskosikin ymmärtää että kyseessä on rahanarvoiset tavarat. Voit ihan hyvin sanoa että teillä on nyt sellainen rahatilanne, että sinun pitää myydä ne vaatteet joista rahaa saa.

meidän esikon vaatteet menee vielä siskon pojalle mutta hän kasvaa niin huuimaa vauhtia että varmaan kohta menee meitin herran ohi.



tosin vaatteet tulee sieltä takaisin ja "korkojen " kera. vaate satseista valkkaan pois siskoni ehdottomat kauhukit "örkit, mustat, spidermannit yms. " ja laitan myyntiin. pikkuakkoselle en ala säästää kun on joskus 3v päästä ehkä sen kokoinen.

Mun miehen siskon tyttö on 10kk nuorempi kuin meidän poika, molemmilla on esikoiset. Molemmilla on suunnilleen samanlaiset tulot, ja varsinkin minä haluaisin olla pidempään hoitovapaalla, enkä siis tule tienaamaan pitkään aikaan. Olen lainannut heille meidän vaatteita. Ongelma on se, että tarvin ehkä joskus ne vaatteet takaisin, jos meille tulee perheenlisäystä. Tai jos ei luoja suo pikkukakkosta, niin voisin myydä vaatteet kirpparilla. Meidän jäljiltä vaatteet ovat ihan hyvässä kunnossa, ja on alkanut mietityttää, että missä kunnossa ne saadaan takaisin, vielä kun miehensisko meinaa merkata ne vaatteet, että erottaa ne toisen siskon antamista vaatteista. Kyllähän niitä itse vielä pitää, mutta jälleenmyyntiarvo laskee merkkauksista :(.. Haluaakohan niitä enää kukaan edes ostaa :(. Hoitovapaan aikana tarvin kuitenkin kaiken ylimääräisen taskurahan mitä voin saada..

Mutta minua ärsyttää, kun niitä lahjoittamiani vaatteita aletaan sitten käytön jälkeen myydä kirpparilla.

Anna vain sellaista minkä oikeasti haluat antaa ja myy loput.



Sisarukset voivat hommata omille lapsilleen vaatteet mistä haluavat, ei sinulla ole mitään vaatettamisvelvollisuutta.



Pakon edessä annettu lahja ei ole lahja vaan kiristystä ja kiskontaa.



Itse en anna sisaruksilleni juuri mitään, koska kyttäävät lasten varusteita ja arvioivat niiden hintoja. Ahneet rontit, vertailkoon vaatteiden arvoja kaupassa.



Itse heitin kaikki vauvankamat UFF.n konttiin, uudet ja vanhat, reimat kirpparilöydöt. Toivottavasti menivät jollekin tarvitsevalle.

kuin poikkeustapauksissa.



Harvoin vaatteet palaavat lainareissulta minkäänmoisina ja miten monilapsisessa perheessä pystyy pitämään kirjaa jostain lanavaatteesta kun kampetta on tuhatmäärin kaapeissa.

Olen itse lähihoitaja ja mieheni tienaa hieman enemmän mitä minä, eli ei olla todellakaan suurituloisia.Oltiin kuitenkin lapsia suunniteltu hartaasti ja säästetty rahaa jo etukäteen koska haluttiin ostaa kunnolliset tavarat ja vaatteet jotka kestäisivät useammankin lapsen. Kaksi lasta meillä on ja hyvin nuo ovat kestäneet, nyt kuitenkin ärsyttää kun on "täytynyt" antaa kaikki siskolle, omaksi tai lainaksi. Meillä olisi vielä yksi lapsi toiveissa mutta vasta muutaman vuoden päästä. kolmoselle ei enää viitsisi ostaa kaikkea uutena eikä edes käytettynä etsiä kirppiksiltä kun kerran on jo nuo vanhempien lasten tavarat valmiina.



Kuitenkin sisko on tässä välissä kerennyt tehdä lapsen ja odottaa nyt toista. Siskon suhtautuminen tavaroihin, varsinkin toisten sellaisiin, on paljon huolimattomampi mitä minun eli jo heidän esikoisen jäljiltä lastenvaatteet ovat törkeässä kunnossa. Turvakaukalo törkeän näköinen, pinnasängyssä naarmuja, hoitopöytä osin rikki kun on kasattu vähän väärin ja voimaa käyttäen, lastenvaunut kuluneet jne. Käytännössä siis tuon heidän toisen lapsen jälkeen tavaroista ei ole meille mitään iloa.



Tiesin siskon suhtautumisen jo alkuun enkä olisi halunnut antaa hänelle mitään, kuitenkin suku ja ennen kaikkea äiti velvoittaa. Sisko kun on pienempituloinen eikä heillä ole varaa ostaa mitään (osin juu oma vika kun niin koulut kun työsuhteet jääneet kesken, viihtyy paremmin työttömänä ja sossun kirjoilla). Nyt sitten olen päättänyt näistä leikki.ikäisten tavaroista ja vaatteista että annan hänelle vain ne mitä en itse enää tarvi, Reimatecit, eccot ja paremmat, hyvännäköisiksi jääneet vaatteet pidän itse säästössä tai myyn eteenpäin. Nyt sekä äiti että sisko ovat loukkaantuneet minun itsekkyydestäni.

Mä en tajua miksi te ette puhu niiden siskojenne tai ystävienne kanssa millä periaatteilla haluatte antaa tai myydä vaatteita?



Luulisi nyt, että omalle siskolleen voivan sanoa, että aiotmyydä vaatteet kirppiksellä, saa toki ostaa ensin kirppishinnoilla. Tai sanot, että haluat säästellä.



Mä en myöskään lainaamista kannata, koska ainakin itsellä jäisi vaate käyttämättä, koska pelkäisin ruokatahraa tai muuta sotkua. Jos pois annat, niin pois annat.



Mä en ole kanssa lähtenyt myymään vaatteita. Olen pois antanut ne mitkä olen halunnut ja säilyttänyt mitkä olen halunnut. Me myöskin olemme saaneet samoilla periaatteilla paljon vaatteita.



Mutta jokainen tekee itse omat päätöksensä ja luulisi nyt todella omalle siskolleen tai ystävälleen voivan sanoa, että tällä kertaa on myymässä tavaroita.

minä kyllä mielelläni annan tavaraa pois, koska en jaksa katsoa sen lojumista nurkissa ja kirpparille ei ole aikaa lähteä. Mutta meillä on ostettu paljon käytettyjä vaatteita yms, joten ei tunnu taloudellisesti miltään isolta kysymykseltä.



Tulee vaan mieleen, onko ap:n sisko avulias ap:tä kohtaan muuten? Liittyykö tämä johonkin isompaan sisarten väliseen 'pikkusiskoa autetaan aina' -kuvioon?

Pakko vain kommentoida, että aikani annoin, koska tuli hyvä mieli kun sain muka auttaa. Vuosien saatossa en saanut kuin arvostelua vaatteista, hymähtelevä kiitti, ja tunne että minua ja vaatteita pidetään itsestään selvänä. Olen siksi antanut kaverilleni, koska hän on ilahtunut ja muistaa kiittää.

Minulla ei ole sisaruksia, eikä miehen siskoilla ole jälkikasvua. Myyn poikani uutena ostetut, hyvin pidetyt, erittäin hyväkuntoiset vaatteet ystävälleni, jolla on kaksi nuorempaa poikaa. Hän saa valita haluamansa vaatteet, ja sitten pyydän könttähinnan, joka on arvoitu siitä mitä kirpparilla pyytäisi miinus jonkun verran. Hyvin toimii. Meiltä vaatteet lähtevät tahrattomina ja lähes uudenveroisina, vielä "muodikkainakin", ja ystäväni saa pitää niitä pojillaan, miten parhaaksi näkee. Onpa niistä riittänyt vielä myytävää kolmenkn pojan jälkeen.

Ne vaatteet, joita ystäväni ei halua, mutta jotka ovat "rahanarvosia", laitetaan miehen työpaikan nettikirppikselle. Hyvin menevät.

Loput pitokuntoiset, mutta joita ei kehtaa paljon pyytää, menevät SPR:n tai frelssiksen kirpparille.

on kerran jo maksettu. Miksi niistä pitäisi vielä maksaa. Vanhoista vaatteista. Tietysti jos on vähän käytetty, muutaman kerran ja on melkein uuden veroiset., sit eri asia...

Olen saanut tavaraa monen monen sadan euron edestä. Annan siis myös eteenpäin. Tietenkin kaikkein mieluummin sellaisille lapsiperheille, joilla tiedän olevan tiukkaa, vaikken heitä edes kovin hyvin tuntisi. Saan tästä hyvän mielen.



Arvokkaammille tavaroille (reimateckit, ruksovillat, kallii talvikengät jne.), joita vielä joskus uskoo tarvitsevan, meillä on kaverien kanssa käsite "kestolaina". Tavaraa saa pitää ja käyttää kuin omaansa, mutta kun sitä ei enää tarvitse, se palautetaan. Toimii tosi hyvin. Joskus tosi harvoin joku tavara/vaate on tosiaan kulunut ja mennyt rikki, mutta kun niin käy vuoroin kaikille, niin se ei haittaa. Yleensä omat tavarat tulee kestolainasta priimana takaisin. Näin säästää huomattavia summia eikä tarpeeton tavara makaa vuosia tukkimassa säilytystiloja.



Ongelma on, että olen ottanut uusia ystäviä mukaan, selittänyt, miten homma toimii ja nämä eivät sitten koskaan palautakaan kyseistä tavaraa, ei edes pyynnöstä. No, en kestolainaa uudelleen, mutta silti kummeksuttaa, miten ei ymmärrä selvää puhetta, kun olen alussa kertonut, miten homma toimii. Jos kaikki lainatut tavarat ja vaatteet ovat sattuneet menemään niin rikki, että nittä ei enää voi palauttaa, luulisi tästä ainakin voivan mainita tavaran alkuperäiselle omistajalle.

Eli siskolta saan heillä pieniksi jääneitä osan lainaan ja osan omaksi jos hän ei niitä takaisin enää tahdo. Samalla periaatteella hän lainaa muillekin ystävilleen. Hän ottaa itse takaisin tahtomistaan vaatteista valokuvat, joten saadessaan pakettina lainaamiaan vaatteita pakettina takaisin, on helppo tarkistaa (jos haluaa) puuttuuko jotain. (pieniä vaatteita mahtuu parisängyllä paljon yhteen kuvaan, ei kaksinen vaiva lopulta) JOs lainavaatteet menee pilalle jotenkin, se ei maata kaada, sellaista sattuu eikä niitä mitenkään korvata.

Itse lainaan esikon vaatteita eteenpäin, mutta nimenomaan toistaiseksi lainaan, koska toinen on tulossa. Luotan että tulevat takaisin kun lainaajia on vain muutama. Meidän vaatteet on pääosin lahjaksi saatuja ja kirpparilta peräisin, jtoen kovin arvokkaasta tavarasta ei ole kyse. Jotkut ihan lempparit säästän itse lainaamatta. Omat inhokit (lahjaksi saatuja) myyn pois.

Siskon kanssa suhde on sikäli vastavuoroinen, että kirppareillä käydessä katson aina löytyykö heidän tytölle sopivaa/kysyn tarvitseeko jotain. NÄistä en ota maksua ja sanon että voin ottaa ne meille käyttöön jos niistä jotain vielä jäljelle heidän käytöstä jää. Ja tietty vien sinne aika ajoin myös uutta vaatetta lahjaksi. En näitä mitenkään odota periväni meille.



ELI myy AP mitä haluat ja lainaa loput, vähemmän arvokkaat, jos siskosi ei sinulle niistä paremmista ulkokamppeista mitään maksaa halua.

Eikä ole edes sukulaisia. Viimeisimmät pojan vaatteet on menneet mieheni työkaverin lapsenlapselle eli kumpikaan ei meistä henk. koht. tunne näitä ihmisiä. Tyttären vaatteet menevät mieheni ystävälle.



Minulle tärkeintä on saada ne vaatteet jollekin tarvitsevalle käyttöön ja saada kaapit tyhjäksi tarpeettomasta. Meidän lasten vaatteet on sekoitus halvempia ja kalliimpia vaatteita eli on merkillisiä ;) ja merkittömiä.



Itse saatiin paljon vaatteita molempien vauva-aikana. Nyt vanhempana ostetaan kaikki ihan itse, uutena. Osa antamistamme vaatteista on liki käyttämättömiä (tai ihan käyttämättömiä), kun molemmat tuppaavat pitämään niitä lemppareitaan ja osa jää sitten pitämättä.

Eli saatko sinä siskoltasi mitään koskaan?

Esim. apua, tavaroita, ruokaa, mitä tahansa...



Kyllä mua ainakin ärsyttäisi, jos minä vaan annan kaikki kamat sinne, mutta koskaan ei tulisi vastavuoroisesti mitään takaisin päin.

ilmaiseksi kenellekään. Myyn huutiksessa tai kirpparilla tai säästän omille tuleville. Miksi pitäisi antaa, kun rahoilla saa taas uusia vaatteita.

eli annan kaikki ja ihan hyvillä mielin. Saan myös itse muilta. Myös kaikki kengät,lastenlelut, tarvikkeet, autokaukalot, istuimet eli KAIKKI!

Minulla on 5 lasta, iältään 8v, 4v, 3v ja 2x6kk (tyttö,tytö, poika, poika ja tyttö)

Veljeni perheessä 2 lasta, iältään 5v ja 4kk (tyttö, tyttö)

Miehen veljen perheessä 3 lasta, iältään 7v, 2v ja 4kk. (tyttö, poika, tyttö)



Ja kaikkien kesken kiertää vaatteet. Jokainen ostaa myös uusia, ja saahan niitä lahjaksikin. Ja kun menevät pieneksi, annetaan seuraavalle tarvitsijalle. Ja huonoksi menneet nakataan roskiin.

Meistä ehdottomasti ahkerin uusien vaatteiden ostaja on miehen veljen vaimo, veljeni vaimo taas ei osta juuri mitään (tai ostaa kaiken kirpparilta). Silti ollaan kaikki yhtä mieltä, että tämä homma toimii!!

En tarkoita tällä mitään muotikledjuja, vaan sitä, että 90-luvun lopun haalarit näyttää jo nyt aika korneilta.



Annan kaikki pois ja saan joiltain ihmisiltä tilalle. Ostan paljon kirpparilta, joten ei haittaa. Eikä ne mihinkään mahdu muutenkaan!



Jos ihmiset tajuais kierrätyksen, uutta kamaa ei tarvittaisi maailmassa niin paljon. Leluja, vaatteita, pelejä jne. Mitä niillä tekee sitten kun ne on jääneet "pieniksi"?