Annatteko lastenne pieneksi käyneet vaatteet aina ILMAISEKSI, esim. sisarenne lapsille?

Sisko saa valkata parhaat päältä ja loput jaan muille sukulaisille. Jos haluaisin voisin myydä vaatteet ja kuluneimmat arkivaatteet laitan useinmiten suoraan johonkin vaatekeräykseen.



Itse olen myös hankkinut laadukkaat ulkohaalarit ja kengät, mutta kengät menee kyllä aina vaatekeräykseen, koska mun mielestä käytetyt kengät ei mun mielestä sovi lapsen jalkaan, koska muovaavat sitä turhaan samaan ehkä virheelliseen suuntaan mikä edellisellä käyttäjällä on ollut.



Mulla on siskon kanssa läheiset välit ja on ihanaa, kun hänellä on pienempiä lapsia, niin minäkin saan vielä nauttia vauvantuoksusta. mun mielestä meidän vanhat vaatteet, jotka siis on mun maun mukaisia, näyttää kivoilta muillakin lapsilla. siskoni on kyllä joskus tarjonnut rahaakin noista vaatteista, mutta en ole ottanut. Mähän ostaisin vaatteita lapsilleni joka tapauksessa on hänelllä sitten lapsia tai ei. Myyminen kirpparilla/netissä tuntuu musta hankalalta ja epäluotettavalta. jotain itselleni erityisen tärkeitä vaatteita ole pitänyt itsellä esimerkiksi Marimekon taskumekon, mutta näitä ei kyllä ole kuin ihan muutama.

kukaan ei ole kyllä koskaan odottanut, että antaisin vaatteeni itsestäänselvästi ja itse olen vastaavasti kysynyt haluaako toinen ottaa, koska sekään ei aina ole itsestäänselvää.

Isommilta serkuilta tulee meidän lapsille, ja sitten annan itse eteenpäin pienille serkuille. Vaatteet on kyllä välillä aika loppuun käytettyjä, mutta menevät ainakin koti- ja mökkivaatteina. Pysyvät sitten ne itse ostetut, uudet vaatteet hyvinä, kun niitä pidetään vain koulussa ja tarhassa.



Kannatan kierrätystä!

Aiemmin sain häneltä jotain vaateita itselleni. Mut kyllä me ollaan niin erikokoisia, että ei niitä kannata ottaa vastaan, kun ei kuitenkaan tule pidettyä.



Olen varmaan antanut viesteissäni sellaisen kuvan ettei siskoni ole minulle tärkeä ja läheinen. On kyllä, ja tämä asia on ainut joka hiertää (minua) :). Ja oon varmaan liian kiltti kun en viitsi mainita..



ap

olisin lastenvahtina usein, ostaisin kukkia, jonkun korun tms.

Meille ei enää lapsia tule ja meidän pienin on poika. Mieheni sisko sai myös pojan enkä tiedä olettaako hän sitten että mä annan meidän vaatteita heille? En ainakaan kaikkea aio antaa, jotain parempia vaatteita myyn varmaan kirpparilla.

arvosta anteliaisuuttasi. Muuten tosiaan joskus esim tarjoiasi elokuvaillan, kahvit tms. Ei tuollainen yksipuolisuus ole reilua.

Joidenkin ystävien kohdalla toimii vastavuoroisuus eli me annamme omia pieniä vaatteita ja he antavat omia pieneksi jääneitä vaatteita. Jotkut ystävät taas tuovat kiitokseksi jonkun pienen lahjan. Eniten harmittaa sukulaiset, jotka itse kinuavat tavaroita ja vaatteita meiltä, eivätkä anna itse mitään vastavuoroisesti.

Minä annan omien lasten vaatteita ilmaiseksi ystäville ja tutuille, mutta valikoin vähän että itselleni "tärkeimmät" tai muistoja sisältävät vaatteet säilytän itselläni. En kykene niitä varastoimaan joten parempi että menee käyttöön! Erityisen paljon harmitti kun annoin mieheni sukulaiselle pieniä vauvan vaatteita lainaan ja olikin puhetta että palauttelee ne sitten kun jää pieneksi. Ne oli aivan vastasyntyneen vaatteita joten arvelin ettei paljoa siinä kuluisi. No osan vaatteista hän palautti mutta loput ovat vielä hänellä, tai en tiedä. Anoppi vain ihmetteli että mitä minä muka niillä tekisin joten en sitten peräänkään kyellyt... typerä kun olin :(

Mutta esim. naapurin rouva palauttaa kyllä kaikki vaatteet heti kun ei niitä tarvitse joten mielelläni niitä hänelle lainaan!

Veljeni perheessä on kaksi tyttöä, meillä yksi poika. Miehen sisko saa millä hetkellä hyvänsä vauvan. Kaikki kierrätetään, mutta yleensä sanotaan että ei saa antaa eteenpäin kun halutaan vaatteet & tarvikkeet sitten seuraavalle omalle lapselle käyttöön. Veljeltä ei yleensä paljoa vaatteita saada, kun veljen vaimo harrastaa huutonettiä ja tytöillä on vaatteet jo nykyään niin erilaisia kuin pojilla, mutta heiltä saatiin esim tosi kalliit vaunut. Me annetaan sitten kaikki meidän tavarat eteenpäin, sängyistä lähtien. Tietysti kaikki haluaa jotakin ostaa myös uutena.



En oo tullut edes ajatelleeksi pyytää mistään rahaa, mulle on ollut itsestäänselvyys että menee näin. En kyllä loukkaannu vaikka veljen vaimo myy osan tavaroista, jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee.

Eli siskoilla ei vielä ole lapsia, mutta saavat toki kaiken mitä meiltä jää kun niitä saavat.



Saanhan minäkin heiltä esim. lastenhoitoapua ilmaiseksi tms.

Mutta en antaisi vaikka olisikin ja tuskinpa kelpaisivatkaan. Siis ovat ihan laadukkaita ja nättejä, mutta kuitenkin käytettyjä. Minä olen meidän pieneksi menneet säilyttänyt itsellä. Ihan vaan siksi etten viitsi niitä edes myydä kirppiksellä, vaikka ihan ehtaa kamaa ovatkin.



Turvakaukalot ja rattaat voisin myydä, mutta ei tulis mieleenkään antaa 800 euron rattaita ilmaiseksi edes veljelle tai siskolle. ei ole kukaan mulekaan antanut, itse olen maksanut.

Eli ostan itse suurimman osan uutena, osa tulee sentäs perittynä. Mutta käytän melko paljon mm. talvipukuihin, kenkiin jne - jotka sitten siirtyvät suoraan sisaruksen perheeseen.



Käytännössä he säästävät melko pitkän pitkän pennin juuri noiden pienempien perittyjen, käytännössä tosi hyväkuntoisten vaatteiden vuoksi. Ja meillä menee paljon rahaa niiden hankkimiseen.



Ei tuo varsinaisesti harmita :), mutta on kyllä käynyt mielessä. En tosin jaksa kirpparillekaan vaatteita rahdata, joten näin jatkuu.

Ainoastaan muutama vaate/koko on jäänyt kaappiin ja sinänsä ihan hyvä koska meille nyt tämä toinen tulossa. Perusvaatteet aion silti antaa eteenpäin koska ikäeroa tulee meidän muksuille niin paljon ja perhe johon vaatteet menee on todella toimeentulon äärirajoilla.

Sinne meni kaikki ostamani vaatteet, joista minä olin pienillä tuloillani maksanut. Jotenkin naivina luulin että minäkin saisin jostain vaatteita sitten. Mutta kun ei kellään ollut vanhempia lapsia, ja niiltä joilla oli, niin olivat reilusti vanhempia että vaatteet olivat jo aikalailla aikansa elänneet.



Pyysin vielä että joitain ihania vaatteita saisin sitten takaisin, kun eivät enää tarvitse. Ja näin lupasivat tehdä. Joo...tähän päivään mennessä en ole niitä vaatteita takaisin saanut. Sinne menivät enkä ole enää nähnyt.

Kun kyselin vaatteiden perään, niin ihmettelivät että eivät he enää voi millään muistaa mikä vaate on tullut keneltä. Just joo....olis pitänyt tajuta. Kun minä muistan tasan tarkkaan mikä vaate on tullut mistä, mistä kaupasta tai mistä kirppikseltä ostin ja mitä maksoi.



Sen jälkeen otin käytännön että parhaat vaateet myyn pois. Ne mitkä eivät mene kaupaksi lahjoitan eteenpäin periaatteella että ei tarvitse palauttaa. Ja ne mitkä haluan säästää, säästän enkä lainaa edes.

Näin ei tule minulle paha mieli.



Ja toisin päin, kun joku tarjoaa minulle vaatteita, niin kysyn että haluaako jotain maksua siitä.

Joskus saan työkaverilta vaatteita hänen lapseltaan, ja olen kysynyt haluaako hän niistä jotain, ja hän on vastanut että vie pois ja varsinkin älä missään nimessä palauta edes, ja tee mitä tykkäät niillä.



Jos veljelläni olisi lapsia, niin tietenkin antaisin hänelle meiltä pieneksi jääneet vaatteet. Mutta tämähän riippuu myös siitä miten läheinen suhde on, ja onko sitä auttamista muutenkin.



Mieheni veljeltä olisimme saamassa kuulemma ison läjän lasten vaatteita, jos vaan saisivat aikaiseksi penkoa ne meille. Näitä on nyt odotettu yli vuoden. :-D

Siis pärjään vallan mainiosti ilman niitä vaatteita, etenkin kun tiedän että kälyni vaatemaku on täysin erilainen kun omani.

ei ole lapsia. Yhdelle kaverille olen joitain vaatteita antanut ilmaiseksi, mutten kaikkia. Myyn suurimman osan huutiksessa. Samoin tekisin varmaan sisarusten kanssa, että jotain voisin antaakin, mutta enimmät myisin eteenpäin.

Samoin kaikki tavarat, istuimet, sängyn, kantoliinan jne olen antanut ilmaiseksi siskolle! Enkä rahassa kylve minäkään!

Mutta toisaalta olen minä itsekin saannut jotain ilmaiseksi. En tosin yleensä juuri sitä, minkä eteenpäin anna, enkä juuri siltä, jolle annan, mutta uskon siihen että lopulta kun ympäri käydään niin yhteen tullaan.



Ei meilläkään niin suuret tulot ole, mutta toisaalta onhan se hyvä kun voi ajatella, että tarpeen tullen meitä autetaan un mekin autamme.

olen vaan sellainen luonteeltaan vaikka ei olla mitään rikkaita

Miksi et voi pyytää rahaa jos harmittaa antaa ilmaiseksi?

Myyt vaikka ison paketin könttäsummalla.

Me ollaan saatu ilmaseks paljon vaatteita ja muuta rojua. Olen heittänyt huonoimmat pois, rikkinäiset yms. ja ostanut jotain uutta. Nyt sama paketti on lähtenyt eteenpäin ja seuraava taas heittää loppuun kuluneet pois ja ostaa uutta tilalle. Ollaan hyvinkin pienituloisia, eikä kirpaise yhtään "ilmaiseksi antaa".



Mua vaan jäi mietityttämään sun "laadukkaat vaatteet", että kuinka kalliita vaatteita te vauvoille/lapsille ostatte? Eihän esim. vauvalle vaatteet edes mahdu kovin monta kuukautta päälle? Miksi pitäisi ostaa niin jumalattoman kalliita ja sitten itkeä, ettei hannois antaa ilmaiseksi vaatteita oman siskon vauvalle?