Miten ranskalaiset voi olla niin laihoja vaikka heidän ruokaan kuuluu olennaisesti voi ja kerma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisetkin oli hoikempia silloin kun syötiin voita ja kermaa. 

Toki silloin myös tehtiin fyysisempää työtä, ei herkuteltu ja kuoltiin nuorempina. Aikamoinen yksinkertaistus keskittyä vain voihin ja kermaan.

Sillon kun syötiin enemmän voita ja kermaa, oli myös tällasta:

- ei roskaruokaa joka paikassa 24/7 tarjolla

- kaupat oli iltaisin ja viikonloppuisin kiinni

- televisiokanavia oli 2-3, eli puhelimen ja suoratoistapalveluiden tuijottamisen sijaan ihmisillä oli fyysisiä harrastuksia: talkoot, kalastus, metsästys, marjastus, pihatyöt, talojen korjaus ja tietysti ulkoliikunta kun suurin osa vuodesta oli ihan hyvät kelit eikä nykyinen ilmastonmuutoksen aiheuttama puolet vuodesta marraskuista pimeetä loskavelliä ja toinen puolikas helleaaltoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin tekoälyltä, miten usein ranskalaiset syö. Se vastasi:

Petit déjeuner aamiainen (klo 79)

Goûter / collation aamupäivän kahvi tai pieni välipala (klo 1011)

Déjeuner lounas (klo 1214)

Goûter / collation iltapäivän välipala tai kahvi (klo 1617)

Dîner illallinen (klo 1921)

Mahdollisesti iltakahvi tai petit snack (klo 2122) harvinaisempaa

Näin laskettuna syöminen tapahtuu noin 56 kertaa päivässä, kun mukaan otetaan kahvit ja välipalat.

Ja nyt väliviivoilla!

Petit déjeuner aamiainen (klo 7-9)

Goûter / collation aamupäivän kahvi tai pieni välipala (klo 10-11)

Déjeuner lounas (klo 12-14)

Goûter / collation iltapäivän

Aikuiset harvoin syövät noita välipaloja eli Goûter / collation. 

Jaha, ja palstan ranskalaisen tapa- ja ruokakulttuurin asiantuntijat vetää taas 100% itseluottamuksella :D

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin ketjussa on mainittu monta kertaa, että syödään kevyesti aamulla ja päivällä, tukevammin illalla. Tämä on täydellinen myytti. Tutkitusti missään muussa eurooppalaisessa maassa kuin liikalihavassa Britanniassa ei saada yhtä pientä suhteellista osuutta päivän kaloreista aamupalasta ja lounaasta kuin Suomessa. Tämä siitä huolimatta, että monissa maissa ei syödä aamupalaa kuin nimeksi. Ranskassa ja Etelä-Euroopan maissa perinteisesti lounas on päivän pääateria, ei päivällinen/illallinen. Lounas kestää pitkään ja joissain maissa asiaan kuuluu myös siesta. Tämä on myös ihmiselle painonhallinnan, sokeriaineenvaihdunnan ja jaksamisen kannalta terveellisin malli, että energiaa saadaan lähinnä siihen aikaan päivästä, kun ollaan aktiivisia. Eikä perisuomalainen, suorastaan häiriintynyt malli, jossa ruoka on palkinto, jota ansaitakseen sitkutellaan koko päivä nälässä, ja jota mätetään sitten kaksin käsin ennen sohvallamakoilumarat

Noin on saattanut olla perinteisesti, mutta kyllä nykyajan kodin ulkopuolella töitä tekevä ihminen erittäin harvoin syö mitään pitkään kestävää lounasta, saati viettää siestaa. Siesta vaatisi, että pitäisi mennä kotiin lounastauolla, eikä kulkeminen ruuhkissa edes taas kiinnosta, eikä usein ole aikataulullisesti mahdollista. Lisäksi kun naisetkin usein on nykyään kodin ulkopuolellla töissä, ei siellä kotona ole kodinhengetärtä joka laittaisi miehelleen lounaan valmiiksi, ja myös lapsille tulisi liian pitkät hoidossaolopäivät, jos vanhemmat venyttäisivät työpäiviään pitkillä lounailla ja siestoilla. Italiassa jossa olin yhdessä projektissa hommissa, lounas oli it-ihmisillä useimmiten pieni välipalatyyppinen ratkaisu, esim. täytetty leipä. 

Muistelen lukeneeni, että Ranskassa ei mässytellä koko ajan välipaloja, vaan syödään kunnon illallinen juustoineen. Oikeata ruokaa.

Ranskassa vielä arvostetaan naisellista kauneutta.

Ranskassa minihame ja korkkarit -Suomessa lörppäfarkut ja crocsit =(

Suomi on jo menetetty, kehopositiiviset käännyttävät heikkoja pikkupullukoita jättijysäyksiksi.

Sokeri ja rasva mielessä koko ajan noilla. Kansa erittäin huonokuntoista ja sairasta.

Totta. Siinä missä Ranska ja Italia nauttii KÄSINTEHDYT ruuat kulinaristisen tyylikkäästi mättää suomalainen HALPAA TEHDASMÖSSÖ rasvaista rustomakkaraa, läskiä, eineksiä ja limpparia. Vain höttöhiilaria, rasvaa ja sokeria pääosin.

Johan suomalaisten herkku makkarakin on pelkkää ihraa, rustoa ja jauhoja.

Täysin ala-arvoista ruoaksi.

Eli suomessa syödään prosessoitua huonolaatuista ruokaa. Se tekee lihavaksi ja sairaaksi se. tutkittu fakta.

Päälle sitten tv sipsit, jättipussikarkit, limpparit ja vkl viinat ja kaljat. Eipä ihme että kansa on Euroopan lihavin, sairain ja huonokuntoisin.

Matkustan usein bussilla. Ihmiset ei ät voi olla syömättä edes 1,5 tunnin matkaa! Seurakuntien tilaisuuksiin on aina yhdistetty joku ruokailu! Lapsille tuputetaan tunnin välein välipalakeksiä, trippiä, jopa kauppareissun aikana. Sairaaksi on mennyt! Kaksi autoa joka perheessä,lapset eivät enää kulje itse koulumatkoja. Toki geeniperimäkin vaikuttaa, mutta kun katsoo vanhoja Suomi-filmejä, mekin ollaan oltu hoikkia.

Minä asun Ranskassa, ja on kyllä ihan totta että täällä on vähemmän ylipainoa kuin Suomessa, vaikka keskimääräinen elopaino on toki hurjassa kasvussa täälläkin. 

Isoin ero Suomeen on mielestäni se, että aterioiden välissä syömistä katsotaan todella pahalla. Grignotage eli napostelu ei kuulu kulttuuriin ollenkaan. Aikuiset syövät yleensä kolme ateriaa päivässä: aamupala, lounas suunnilleen klo12-14, illallinen 19-21, ja lapset siihen päälle vielä välipalan joskus neljän viiden aikoihin. Ravintolat ei yleensä edes ole auki noiden aikojen ulkopuolella.

En kyllä allekirjoita tuota, että lounas olisi päivän tärkein ateria. Se oli ennen ja on vielä joillakin, varsinkin maalla asuvilla, mutta kaupungeissa ihmisillä ei ole enää aikaa lounastaa pitkän kaavan mukaan. Yleensä illallinen on se päivän tärkein ruokahetki.

Mainittakoon muuten, että kouluruokakin on aina neliosainen, eli siihen kuulu alkuruoka, pääruoka, juusto ja jälkiruoka (yleensä joku hedelmä).

Toiseksi täällä tosiaan ei aikuiset syö karkkia juuri koskaan, ja lapsetkin harvoin. Karkkivalikoima ylipäätään on todella paljon köyhempi kuin Suomessa, täällä on lähinnä Hariboita.

Sipsiä sun muuta sellaista ranskalaiset nauttii lähinnä vain aperitiivina, eli ennen iltaruokaa jonkun juoman kanssa seurustelun lomassa ja yleensä vain silloin, kun ovat vieraisilla tai itse kutsuvat vieraita.

Monet naiset tosiaan ovat tosi tarkkoja painostaan, ja täällä kyllä näkee paljon sellaisia kukkakeppityyppisiä aikuisia ja vanhempia naisia, jollaisia Suomessa ei ole juuri ollenkaan. Joillakin on tosin syömishäiriö... Mutta joo, ns. kehopositiivisuus ei ole oikein ennättänyt tänne.

Tosin tuota painoasiaa tarkastellaan yleensä ruokailutottumusten eikä sen itse painon kautta. Eli keskitytään nimenomaan tuon napostelun välttämiseen ja oikean ruoan syömiseen.

Jännä eri kaupoissa Suomen ja Ranskan välillä on se, että Suomessa voi yhtä tuotetta (esim. maitoa tai makkaraa) olla hyllykaupalla, kun täällä yleensä on valittavana pari eri vaihtoehtoa. Mistä johtuu? 

Noutopizzat, 350g mässy tv-pussit, lounasruokalan kastike muussilla a'la rekkamies, maito palanpainikkeeksi, limut, sidukat, bisset. Tietämätön kysyy kuuluvatko nämä perinteiseen ranskalaiseen ruokavalioon?

Pienet annokset, eikä mässytetä einesruokaa (Suomessa on oikeasti todella paljon einesruokavalikoimaa tarjolla). Myöskään ruokakermalla ei lotrata samalla tavalla kuin Suomessa - en ymmärrä, miksi Suomessa joka ruokaan pitää tunkea ruokakermaa? Muttaa, kyllä niitä pullukoita löytyy Ranskastakin, ja myös siellä nuorten lihavuus on lisääntynyt, niin kuin kaikkialla maailmassa. 

Nuoten perseet ovat levinneet silminnähden jos vertaa omaan  nuoruuteen joskus yli 40 vuotta sitten. Enemmän ruokaa, roskaruokaa, limuja jne. Sen lisäksi työt ovat kevyempiä ja vältetään liikuntaa ajamalla kaupungissa skuutilla pienetkin välit. Hyötyliikunta on muutenkin vähäistä, aktiivinen liikuntaharrastus/kuntosali/lenkkeily koskettaa vain vähemmistöä.

Ilmiö on toki kansainvälinen, ja olen huomannut saman ilmiön myös muissa maissa joissa olen käynyt vuosikymmenien aikana.

Vierailija kirjoitti:

Tästä Helena Pitäisikö juuri puhui. Ranskalaiset eivät napostele eivätkä edes syö välipaloja, vaan syövät kunnolla ruoka-aikoina.

Joo epäilemättä. Samasssa maassa on kulttuuri, jossa perheen äiti on kotona kokkailemassa ruokaa lounaaksi ja päivälliseksi. Suominainen on töissä ja harva jaksaa monimutkaisia väkerrellä pitkästä tavarasta tiistai-iltana klo 17 jälkeen. Lisäksi moni mies on sellainen, että ei kunnioita puolisonsa järjestämiä ruoka-aikoja, vaan jumittaa töissä eikä saavu yhteiselle aterialle. 

Suomessa ei asiat puolla "yhdessä syömistä samalla kellonlyömällä, jossa ruoka on pitkästä tavarasta tehtyä". Montako miestä tunnette, joka työpäivän jälkeen käy kaupassa hakemassa lihat, porkkanat ja parsat ja heti kotiin tultuaan alkaa kuorimaan porkkanoita? Juu, minäkään en tunne yhtään sellaista miestä.

Ylipäänsä eurooppalainen / välimerellinen (ruoka)kulttuuri perustuu siihen, että äitimamma on kotona pyörittämässä sitä ruokakulttuuria. Jos äitimamma on töissä, supistuu ruokakulttuuri aika minimiin ja silloin ei paljoa tuoreita kasviksia nähdä, monessakaan tapauksessa.

Sinulla on aika vanhat tiedot siestoista. Tai sitten tiedostat siestan sellaiseksi, jota jossain maaseudulla vietetään jolloin on herätty jo klo 4-5 aamulla hommiin, eläimiä ja maanviljelystä, viinitarhaa ym. Kyllä siinä jo lounaan jälkeen joskus klo 13 pitää olla vähän siestaa jos on tuntikausia ulkohommissa ja navetassa rehkinyt. Toimistoissa ja kaupoissa y.m. työskentelevät pitävät lyhyempää "siestaa", käyvät ehkä jaloittelemassa puolisen tuntia. Harvempi tälläinen mihinkään kotiin ajaa... harvempi työssäkäyvä edes menee lounaalle kotiinsa. Lounasruokapaikkoja edulliseen hintaan löytyy kaikkialta kaupungeista ja maaseudulta. Asun maaseudulla ja meidän kylällä Italiassa on kaksi hyvää lounaspaikkaa ja aina ovat täynnä parkkipaikat ja ristorantet. Hinnat ovat suht edulliset edelleenkin muttei mitään puhvetteja ole, on pari lounasmenuuta ja ovat todella hyviä. Käyn itsekin siellä toisinaan. Noissa ei mitään mikroteta vaan ruoat ovat tuoreita ja erittäin hyviä. Osa-aikatöitä tekevät useat naiset esim. kaupoissa ja marketeissa. Toiset aamupäivän, toiset iltapäivän. Lapset päiväkodista ja koulusta hakee usein isovanhempi jos tulee tiukkaa aikataulua. Niin sinä olit muiden ulkomaalaisten kanssa it-projektissasi hommissa ja söitte voileipiä ja sämpylöitä. Italialainen harvoin suostuu sellaiseen päivittäin. 

Hyvät geenit? Ovat muutenkin kauniita ja komeita.

/ Noin on saattanut olla perinteisesti, mutta kyllä nykyajan kodin ulkopuolella töitä tekevä ihminen erittäin harvoin syö mitään pitkään kestävää lounasta, saati viettää siestaa. Siesta vaatisi, että pitäisi mennä kotiin lounastauolla, eikä kulkeminen ruuhkissa edes taas kiinnosta, eikä usein ole aikataulullisesti mahdollista. Lisäksi kun naisetkin usein on nykyään kodin ulkopuolellla töissä, ei siellä kotona ole kodinhengetärtä joka laittaisi miehelleen lounaan valmiiksi, ja myös lapsille tulisi liian pitkät hoidossaolopäivät, jos vanhemmat venyttäisivät työpäiviään pitkillä lounailla ja siestoilla. Italiassa jossa olin yhdessä projektissa hommissa, lounas oli it-ihmisillä useimmiten pieni välipalatyyppinen ratkaisu, esim. täytetty leipä. /

Niin, tämähän on se syy, miksi ranskalaiset ovat alkaneet viime aikoina lihomaan. Perinteisestä ruokarytmistään luopuminen.

Käyn kerran parissa viikossa täkäläisessä discounterissa (Eurospinn) täällä Italiassa kaupassa. Yleensä juuri lounasaikaan ja vastapäätä on McDonalds, jonne menen juomaan yhden espresson kun ostokset ovat autoon pakattu. Ihmettelen joka kerta samaa. McDonalds on ihan tyhjä, joku vanhus siellä istuu espressolla muttei ketään muita. Tuossa kaupungissa on kuitenkin 25 tuhatta asukasta, kouluja ja teollisuusaluetta, isoja kauppoja... eipä näytä mäkkäri kiinnostavan ruokapaikkana kuten Suomessa. 

Ruuan laatu ja sen arvostaminen eli aidot raaka-aineet, ei valmiita lisäainemössöjä. Määrä ei korvaa laatua. Ei ole rakettiteidettä, paitsi suomalaisille. 

Vierailija kirjoitti:

Nuoten perseet ovat levinneet silminnähden jos vertaa omaan  nuoruuteen joskus yli 40 vuotta sitten. Enemmän ruokaa, roskaruokaa, limuja jne. Sen lisäksi työt ovat kevyempiä ja vältetään liikuntaa ajamalla kaupungissa skuutilla pienetkin välit. Hyötyliikunta on muutenkin vähäistä, aktiivinen liikuntaharrastus/kuntosali/lenkkeily koskettaa vain vähemmistöä.

Ilmiö on toki kansainvälinen, ja olen huomannut saman ilmiön myös muissa maissa joissa olen käynyt vuosikymmenien aikana.

Suomalaiset lenkkeilevät ja käyvät salilla enemmän kuin koskaan, mutta niillä ei pysty kuittaamaan aktiivista elämäntapaa ja sitä hyötyliikuntaa, jota silloin 40 vuotta sitten tuli tuntikausia joka päivä.

Eräs ranskatar kertoi, ettei koskaan lapsena saanut naposteltavia, kuten perunalastuja, eikä äiti vienyt MacDoiin syömään.