Miten ranskalaiset voi olla niin laihoja vaikka heidän ruokaan kuuluu olennaisesti voi ja kerma?

Eivät syö liikaa? Läskit hyvät, ei tämä ole mitään rakettitiedettä. Jos syöt enemmän kaloreita kuin kulutat, lihot.

Syövät ruoka-aikoina, eivät napostele. Annoskoot maltillisia. 

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset lenkkeilevät ja käyvät salilla enemmän kuin koskaan, 

Jotkut käyvät, tosin ym. suoritteet osuvat pienelle aktiiviselle vähemmistölle. Normaali hyötyliikunta puuttuu suurelta osalta porukkaa lähes kokonaan, maalla mennään autolla pienetkin matkat, kaupungissa pitää olla skuutti että jaksetaan edes bussipysäkille. Käyn päivisin kävelylenkillä täällä kaupungissa ja mökkipaikkakunnalla, joissa tilanteen näkee konkreetisesti.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa suositellaan viittä ateriaa päivässä kansalle, joka ei liiku juuri ollenkaan, ja suurosalla kevyt työ, jossa ei juuri tarvitse eväänsä liikauttaa. Onko ihmekään, että porukka paisuu kuin pullataikina? Kesivertonainen, joka on kevyessä työssä ja keskipituinen tarvitsee vain n. 1500 kcal päivässä. Monella tuo on täynnä jo lounaan jälkeen.

Voi Jeesus. Kyllä tuohon 1500 saa syödä viisi ateriaa ja kohtuullisiakin. Se, että joku syö liikaa, ei todella kerro siitä, että 5 ateriaa päivässä olisi huono juttu, vaan edelleen siitä, että hän syö liikaa!!! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä Helena Pitäisikö juuri puhui. Ranskalaiset eivät napostele eivätkä edes syö välipaloja, vaan syövät kunnolla ruoka-aikoina.

Joo epäilemättä. Samasssa maassa on kulttuuri, jossa perheen äiti on kotona kokkailemassa ruokaa lounaaksi ja päivälliseksi. Suominainen on töissä ja harva jaksaa monimutkaisia väkerrellä pitkästä tavarasta tiistai-iltana klo 17 jälkeen. Lisäksi moni mies on sellainen, että ei kunnioita puolisonsa järjestämiä ruoka-aikoja, vaan jumittaa töissä eikä saavu yhteiselle aterialle. 

Suomessa ei asiat puolla "yhdessä syömistä samalla kellonlyömällä, jossa ruoka on pitkästä tavarasta tehtyä". Montako miestä tunnette, joka työpäivän jälkeen käy kaupassa hakemassa lihat, porkkanat ja parsat ja heti kotiin tultuaan alkaa kuorimaan porkkanoita? Juu, minäkään en tunne yhtään sellaista miestä.

Ylipäänsä eurooppala

No ei ole noin. Et tietenkään tunne kun Suomessa olet ja elät. Katso nyt sitten vaikka Eurostat tilastoa miten Välimeren maissakin nykyään naiset ovat töissä. Kirjoitat jostain 1950-luvun ajoista että muka kaikki naiset olisivat kotiäitejä. Höpöä kirjoitat. Italiassa ja yleensä Välimeren maissa ei syödäkään suomalaiseen aikaan klo 17 vaan vasta illalla klo 20 lähtien. Kyllä siinä ehtii porkkanan jos toisenkin kuoria ja keittää. Kasviksia ja vihanneksia syödään valtavat määrät Välimeren maissa edelleenkin. Ruoka on tärkeä juttu, pitä olla tuoretta ja mieluiten omalta kasvimaalta. Ja kyllä, jopa kaupungeissa on kasvimaita joita myös hoidellaan töitten jälkeen. Kukaan ei käy joka päivä hakemassa kaupasta jotain ruokatarpeita. Kerran viikossa markettikäynti, muuton haetaan leipomosta pikaisesti tuoretta leipää jotkut päivittäin jotkut harvemmin. Eivät ole Ranskassakaan enää naiset mitään kotiäitejä suurin osa. Sinulla sekoaa se, että et ymmärrä miten tärkeä terveellinen ruoka ja ruoka-ajat ovat näissä maissa. Suomessa mikrotellaan eineksiä niin kotona kuin jossain ABC: ssäkin ja se kelpaa suomalaiselle. Maassa maan tavalla ei siinä mitään, mutta miksi sinullakin on tarve vähätellä Ranskan tai Italian ruokakulttuuria? Erehdyt siinäkin, etteivät miehet muka laittaisi ruokia kotona. Ei olla takapajulassa, täälläkin on ihan yh-miehiä jotka laittavat ruokaa. Kokit ovat ristoranteissa myös hyvin usein miehiä. Sellaisia tunnen muutamankin. 

Täällä yksi pariisitar vastaa.

Siis jokainen ateria mietitään ja valmistetaan hartaudella. Ei laiteta suuhun mitä vaan. Kaikkia herkkuja syödään, mutta annoskoot ovat maltillisia.

Meidän perheen 3hkl ruokakulut ainakin 1000e kuussa ja käydään hyvin harvoin ulkona syömässä. Ollaan kaikki hoikkia. 

Vierailija kirjoitti:

Suomessa suositellaan viittä ateriaa päivässä kansalle, joka ei liiku juuri ollenkaan, ja suurosalla kevyt työ, jossa ei juuri tarvitse eväänsä liikauttaa. Onko ihmekään, että porukka paisuu kuin pullataikina? Kesivertonainen, joka on kevyessä työssä ja keskipituinen tarvitsee vain n. 1500 kcal päivässä. Monella tuo on täynnä jo lounaan jälkeen.

Kerrotko missä suomalaisille suositellaan viittä ateriaa päivässä? Ruokavirasto suosittelee esimerkiksi kolme ateriaa ja 1-2 välipalaa tarvittaessa. Lisäksi ruokailukertojen määrä ei vielä kerro mitään montako kaloria ruokailukerralla nautitaan. Perinteisesti sumopainijat syövät kahdesti päivässä, mutta per ateria syödään 5000+ kaloria. 

Vierailija kirjoitti:

Ranskassa vielä arvostetaan naisellista kauneutta.

Ranskassa minihame ja korkkarit -Suomessa lörppäfarkut ja crocsit =(

 

Suomi on jo menetetty, kehopositiiviset käännyttävät heikkoja pikkupullukoita jättijysäyksiksi.

Sokeri ja rasva mielessä koko ajan noilla. Kansa erittäin huonokuntoista ja sairasta.

Eipä täällä Ranskassa juurikaan minihameita näy. Korollisia saapikkaita, klassisia farkkuja ja puseroita kyllä.

Non pour McDo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa suositellaan viittä ateriaa päivässä kansalle, joka ei liiku juuri ollenkaan, ja suurosalla kevyt työ, jossa ei juuri tarvitse eväänsä liikauttaa. Onko ihmekään, että porukka paisuu kuin pullataikina? Kesivertonainen, joka on kevyessä työssä ja keskipituinen tarvitsee vain n. 1500 kcal päivässä. Monella tuo on täynnä jo lounaan jälkeen.

Kerrotko missä suomalaisille suositellaan viittä ateriaa päivässä? Ruokavirasto suosittelee esimerkiksi kolme ateriaa ja 1-2 välipalaa tarvittaessa. Lisäksi ruokailukertojen määrä ei vielä kerro mitään montako kaloria ruokailukerralla nautitaan. Perinteisesti sumopainijat syövät kahdesti päivässä, mutta per ateria syödään 5000+ kaloria. 

Olen eri. Mutta jo eilen kirjoitin että luin suomalaisten ruokasuosituksista ja siellä nimenomaan sanotaan että ne suomalaisten välipalat ovat myös yksi ATERIA. Eli viisi ateriaa Suomessa suositellaan. Mitä sumopainijat tähän kuuluvat? Marginaaliryhmä ovat vai meinaatko että suomalaiset ovat pian samannäköisiä jos jatkavat vielä vuosikymmenen samaa tahtia syömisessä kuin nykyään jo muutaman vuoden tekevät?

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisetkin oli hoikempia silloin kun syötiin voita ja kermaa. 

Sellainen aikakausi, missä voi ja kerma on kuulunut oleellisesti suomalaisten arkiruokavalioon, on hyvin lyhyt. Ennen sotia nuo oli luksustuotteita. Kyllä siinä hoikkuuden takan nyt ihan muut tekijät oli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa suositellaan viittä ateriaa päivässä kansalle, joka ei liiku juuri ollenkaan, ja suurosalla kevyt työ, jossa ei juuri tarvitse eväänsä liikauttaa. Onko ihmekään, että porukka paisuu kuin pullataikina? Kesivertonainen, joka on kevyessä työssä ja keskipituinen tarvitsee vain n. 1500 kcal päivässä. Monella tuo on täynnä jo lounaan jälkeen.

Kerrotko missä suomalaisille suositellaan viittä ateriaa päivässä? Ruokavirasto suosittelee esimerkiksi kolme ateriaa ja 1-2 välipalaa tarvittaessa. Lisäksi ruokailukertojen määrä ei vielä kerro mitään montako kaloria ruokailukerralla nautitaan. Perinteisesti sumopainijat syövät kahdesti päivässä, mutta per ateria syödään 5000+ kaloria. 

Lastenneuvolassa, varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, hammashoidossa, THL, ruokavirasto jne., jotka jakaa ravitsemussuosituksia.

Kuinka olet onnistunut oletettavasti Suomessa aikuisikään kasvaneena välttämään yleiset ravitsemussuositukset?

Jos nyt yritit jotain näsäviisastelua, niin myös ne välipalat lasketaan aterioksi, ja se tarkka suositus on 4-6, joten on ihan oikein sanoa myös viisi.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisetkin oli hoikempia silloin kun syötiin voita ja kermaa. 

Tämä. 80-luvulla lihavia oli tosi vähän. Ja nekin oli vain vähän lihavia. Ei mitään norsuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisetkin oli hoikempia silloin kun syötiin voita ja kermaa. 

Sellainen aikakausi, missä voi ja kerma on kuulunut oleellisesti suomalaisten arkiruokavalioon, on hyvin lyhyt. Ennen sotia nuo oli luksustuotteita. Kyllä siinä hoikkuuden takan nyt ihan muut tekijät oli

Suomen mainostelevisiossa oli aikoinaan - olisiko ollut 1960 lopulla ja 1970-luvulla - mainos, jossa muutaman kerran illan kuluessa mainostettiin, että käytä kermaa - ruoasta tulee "kaksinverroin" parempaa. Muistan tuon hyvin, silloin oli vielä mustavalkoinen tv ja se pöllö MTV:llä. Niin opeteltiin käyttämään kermaa kaikkiin mahdollisiin ruokiin. Silloin vielä tietty itse kokattiin ruoat, valmisruokia oli vasta hitusen verran saatavilla. Minun lapsuuskodissani ei kerma ollut luksustuote kun oli itsellä lehmiä ja kerma kuorittiin maidon päältä ja myös kahvikermana käytettiin. Reilusti kermaa kahviinkiin eikä mitään Vuokkoa kahviin, kuohukermaa sitten ostettiin pari kertaa vuodessa kaupasta kun tehtiin isoja täytekakkuja juhliin. 

Voi ja kerma kuuluvat ruokavalioon pohjoisessa, eteläinen ranska käyttää oliiviöljyä.

Vierailija kirjoitti:

Pienet annokset, eikä mässytetä einesruokaa (Suomessa on oikeasti todella paljon einesruokavalikoimaa tarjolla). Myöskään ruokakermalla ei lotrata samalla tavalla kuin Suomessa - en ymmärrä, miksi Suomessa joka ruokaan pitää tunkea ruokakermaa? Muttaa, kyllä niitä pullukoita löytyy Ranskastakin, ja myös siellä nuorten lihavuus on lisääntynyt, niin kuin kaikkialla maailmassa. 

Ranskalaiset eivät edes tiedä, mitä on "ruokakerma" Jos ruokaan tarvitaan kermaa, niin siihen sitten laitetaan kermaa eikä mitään korvikelitkua. Kohtuudella.

Vierailija kirjoitti:

Syövät ruoka-aikoina, eivät napostele. Annoskoot maltillisia. 

Tämä. Syövät hyvää ruokaa mutta vähän ja harvoin.

Ryhmäpaine laihana pysymiseen on myös kova.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisetkin oli hoikempia silloin kun syötiin voita ja kermaa. 

 

Tämä. 80-luvulla lihavia oli tosi vähän. Ja nekin oli vain vähän lihavia. Ei mitään norsuja.

Kyllä 60-70- luvulla oli lihomisongelma, varsinkin maaseudulla. Terveellisen syömisen puolesta tehtiin kansallisia kampanjoita.

Sodan jälkeen kaikkea oli taas saatavilla ja voita, kermaa ja lihaa syötiin heti liikaa. 70-luvulla opittiin vaihtamaan voi margariiniin, kerma ruokaöljyihin jne. Suolaa vähennettiin.

Toki 70-luvulla oltiin hoikempia kuin nyt mutta se johtui siitä ettei kaikilla ollut autoa (pyörä, kävely), raskaammista töistä (nykyään lähes kaikilla toimistotyö) ja siitä että syötiin vain ruoka-aikoina. Napostelu keksittiin sitten myöhemmin.

Ruoka oli myös tylsempää ja mauttomampaa kuin nyt (ei kansainvälisiä ruokia, ei roska- ja pikaruokia).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisetkin oli hoikempia silloin kun syötiin voita ja kermaa. 

 

Tämä. 80-luvulla lihavia oli tosi vähän. Ja nekin oli vain vähän lihavia. Ei mitään norsuja.

Kyllä 60-70- luvulla oli lihomisongelma, varsinkin maaseudulla. Terveellisen syömisen puolesta tehtiin kansallisia kampanjoita.

Sodan jälkeen kaikkea oli taas saatavilla ja voita, kermaa ja lihaa syötiin heti liikaa. 70-luvulla opittiin vaihtamaan voi margariiniin, kerma ruokaöljyihin jne. Suolaa vähennettiin.

Toki 70-luvulla oltiin hoikempia kuin nyt mutta se johtui siitä ettei kaikilla ollut autoa (pyörä, kävely), raskaammista töistä (nykyään lähes kaikilla toimistotyö) ja siitä että syötiin vain ruoka-aikoina. Napostelu keksittiin sitten myöhemmin.

Ruoka oli myös tylsempää ja mauttomampaa

Niin ja ruoka oli 70-80- luvuilla Suomessa myös todella kallista, nyt se on halpaa (ruokakulujen prosenttimäärä menoista on romahtanut). Halpeni roimasti kun liityttiin EU:hun. 

Vierailija kirjoitti:

Koska he syövät ruokaa laadukkaista ja herkullisista raaka-aineista ja oikeasti arvostavat sitä. Suomessa kauhotaan mahdollisimman paljon ja halvalla maha täyteen.

Ei mitään sisäfilettä tai kallista juusto syödä kaksin käsin.

Kyllä, ja suomalaiset nimenomaan käyttävät tuota ilmausta "Syödä maha täyteen".