Vanessa 7 vuotta Suomessa ja korkeakoulututkinto - ei osaa suomea ja työllistyminen tyssää siihen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo brittinainen, Alicia Iredale. 

Tässä pätkä siitä kuullunymmärtämiskokeesta

https://fb.watch/DnZ3T4rNoi/

 

Suoranaista v-tuilua niille jotka haluaa oppia kielen. En ymmärtänyt minäkään kaikkea. Kukaan ei puhu oikeasti noin. Tehdäänkö tämä tarkoituksella? Kansalaisuutta ei voi hakea, jos ei pääse kokeesta läpi. Siksikö kokeesta tehdään osin mahdoton? 

Tuo on aivan normaalia suomenkielistä puhetta. Kansalaisuutta ei tulisikaan antaa sellaiselle, joka ei tuota kykene ymmärtämään. Ymmärsin natiivipuhujana vaivattomasti kaiken. 

"vaivattomasti" :D Salli mun nauraa. Osa sanoista oli yksinkertaisesti nieltyjä eikä niitä kuullut. Mutta aina löytyy yli-ihmisiä, joille ei mikään ole vaikeaa. Miten sun kielipää muuten? Laudatur viidestä vieraasta kielestä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on korkeakoulututkinto englannin kielessä, mutta en puhu Helsingissä enää englantia ihmisille. Ne, jotka oikeasti haluavat kotoutua tänne, arvostavat sitä. He ovat itse asiassa turhautuneita siihen, että heille aina yritetään puhua englantia. Usein sitä kansainvälistä versiota, eli huonoa englantia.

 

Yksi asia on rasittavaa, kun yrittää puhua suomea ihmisen kanssa, joka osaa kieltä vain auttavasti tai lähinnä alkeet. Suomen kielen sanoja ei ole koskaan opetettu ääntämään oikein eikä henkilö edes yritä ääntää selvästi, kun ollaan käytännön tilanteessa. Tässä pari esimerkkiä: "Miinä tuulen kyylään homenna." (minä tulen kylään huomenna) Tai: "Mitä se  Sanna tarkoittaa? (mitä se sana tarkoittaa?)  Sellaista puhetta ei vaan jaksa kuunnella. Pari kielioppivirhettä ei häiritse yhtään, mutta systemaattinen epäselvä ääntäminen saa

On todella vaikeaa oppia täydellistä ääntämystä, jos kieltä opettelee aikuisena. Vaikka muuten oppisi kieliopin ja sanaston täydellisesti, niin vieras korostus usein jää. Suomalaiset ovat liian vaativia ääntämyksen suhteen. Äidinkielenään suomea puhuvan tulisi ymmärtää erilaisilla aksenteilla puhuttua suomea ja opetella sietämään sitä.

Käy kuuntelemassa tuo esimerkkikuuntelu. Tuon läpäisemällä tuon naisen taitotasoksi tuli keskitaso, B1 - B2. Mun mielestä se oli keskitasoksi kohtuuttoman vaikea, jos se oli natiiveillekin vaikea (lue ne kommentit, ei se ole vain minun mielipiteeni.) 

Olen opiskellut englantia a-kielenä ja yo-kokeesta laudatur, myös sen jälkeen opiskellut korkeakoulussa kursseja. Yhdessäkään kuuntelussa ei ole tarvinnut osata esim cockney aksenttia, tai edes yorkshire, tai skotlannin. Mutta suomalaisessa yo-kokeessa, a-suomi, on ihan ok laittaa kuuntelukokeeseen vaikka savon murretta kiäntäen ja viäntäen. 

Tuo pätkä ei ollut leveää murretta. Savon murre yms olisivatkin liian vaikeita keskitasolle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä Vanessan toivetta nähdä hänen näköisiään ihmisiä esim lääkäreinä Suomessa. Siis miksi? Tämä on Suomi eikä mikään Afrikka. Haluan suomalaisia lääkäreitä enkä kielipuoli-ja puolitaitoisia lääkäreitä. 

Miksi Suomessa koulutetaan englanniksi ja oletetaan että koulutetut jäävät tänne töihin ilman suomen osaamista? Aivan älytöntä. 

Miksi suomalaisen firman työkieli on englanti? Tunnen henkilön, joka on tullut Etelä-Amerikasta. Puhuu espanjaa, ranskaa, englantia ja suomea. Meni monen vuoden jälkeen englantia työkielenä käyttävään firmaan ja suomen kieli on selvästi taantunut.

Jos firman työkieli on englanti, se on eri asia kuin että Suomen työkieli on suomi, ja että jos tulee tänne, pitäisi olla valmis toimimaan suomeksi yhteiskunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Sukulaismies meni naimisiin Venäjältä kotoisin olevan akateemisen naisen kanssa, neljän kuukauden kuluttua vaimo puhui sujuvaa suomea, opiskeli ahkerasti koulussa ja kotona. Pääsi nopeasti töihin Suomessa kun osasi kielen hyvin.

Toinen tuttavani, myös Venäjältä tullut akateeminen, oppi nopeasti kielen, läpäisi kielivaatimukset ja opiskeli sairaanhoitajaksi ja sai heti vakituisen työpaikan sairaalasta.

Heillä on taustalla hyvä ja tehokas koululaitos. En tiedä nykytilanteesta, mutta käsitykseni mukaan Neuvostoliiton aikana siellä oli tiukka kuri koulussa. Lasten piti tehdä kotona läksyjä ja opettaja seurasi koko ajan, että asiat oli opittu hyvin. Samaa luokkaa käyvien lasten piti lisäksi kilpailla keskenään osaamisessa. Muistan kuulleeni, että siellä onnistuttiin opettamaan matematiikka ja muita vastaavia aineita tehokkaasti sekä pojille että tytöille. Eli jotain erilaista oli opetusmenetelmissä. Sieltä tulevilla ihmisillä on kykyä oppia  uusia asioita, jos he itse haluavat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englanti on siirtomaiden kieli 

 

Ja ranska (Afrikka, pohjois-Amerikka) ,

espanja (väli- ja etelä-Amerikka) ,

portugali (etelä-Amerikka, Afrikka)

 

Meidän näkövinkkelistä se on aina vain se englanti jota maailmalla puhutaan. 

Kiina ja hindi ovat isoja kieliä omsisa maissaan.

Ihan oikein suomalaisille. Tätähän olette itse halunneet vuosikymmenien ajan. Ne jotka ovat vastustateen tätä kehitystä on tuomittu rasisteiksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei, ei pidä kaikkia päästää läpi. Niin ei missään kohtaa sanottu, älä vedä toiseen ääripäähän.

Käy kuuntelemassa tuo esimerkkikuuntelu. Tuon läpäisemällä tuon naisen taitotasoksi tuli  keskitaso, B1 - B2. Mun mielestä se oli keskitasoksi kohtuuttoman vaikea, jos se oli natiiveillekin vaikea (lue ne kommentit, ei se ole vain minun mielipiteeni.) 

Olen opiskellut englantia a-kielenä ja yo-kokeesta laudatur, myös sen jälkeen opiskellut korkeakoulussa kursseja. Yhdessäkään kuuntelussa ei ole tarvinnut osata esim cockney aksenttia, tai edes yorkshire, tai skotlannin. Mutta suomalaisessa yo-kokeessa, a-suomi, on ihan ok laittaa kuuntelukokeeseen vaikka savon murretta kiäntäen ja viäntäen. 

Jaa, no minusta ei ollut kyllä vaikea ymmärtää. Jokaista sanaa ei tosiaan tarvitse ymmärtää käsittääkseen kokonaisuuden jos on tarpeeksi hyvä kielitaito. 

Kyllä meillä enkun yo-harjoituksissa jotkut valittivat kun puhujalla oli epäselvä aksentti. Siinä juuri näkee sen eron ihmisten kielitaidossa. Sitä paitsi yo-koe on eri tyyppinen koe ja eri tarkoitusta varten kuin maahanmuuttajalle tarkoitettu koe. 

Myös noista minun tekemistäni kielitesteistä natiivit sanovat että eivät hekään tienneet tai ymmärtäneet jotain. Silti aivan varmasti pääsisivät läpi ylimmän tason kokeesta koska siinä ei ole tarkoitus tai pakko saada täysiä pisteitä läpi päästäkseen. Turha takertua johonkin yksittäiseen vaikeaan asiaan.

Vierailija kirjoitti:

"Aika merkillistä, että tuo pitää ymmärtää jotta on KESKITASON osaaja. Ilmeisesti moni natiivikaan ei sitten ole tuolla taitotasolla, B1 - B2. Tuon ymmärtää pinnistelemällä, ja sittenkään ei ole ihan varma, mitä se sanoi. "

Tuo mies puhuu aika arkipäiväisistä asioista, perussanastoa käyttäen, ei puhu erityisen nopeasti eikä puhe ole voimakkaan murteellista, joten tuo on B1-B2. B1-tasolla tulisi ymmärtää tuosta pääpiirteet ja B2-tasolla melkein kaikki. 

Kyllä se aika nopeasti puhuu, kun useista sanoista tippuu puolet pois. "kyehyeaseä meikäläise lomasuunnitelmat remonttii" "kuentämis päästöt vasta" "hiihtoloma'me  kuusamoo, "

Kyllä sinä olet vähemmistössä mielipiteesi kanssa, ettei puhu erityisen nopeasti. Idean ymmärtää, puhuu lomailusta, mutta ei jokaista sanaa. Useita sanoja vaan häviää tuohon sokellukseen. 

Kommenteista: 

"Its a rare Finn that actually speaks that fast and then we just ask them to repeat themselves. Interesting that the test includes such an abnormal speech type."

Vierailija kirjoitti:

Ulkomailla asuessani törmäsin joskus ulkkareihin jotka olivat asuneet siellä jo vuosia eivätkä osanneet välttämättä edes alkeita maan kielestä, vieläpä maassa jossa tavikset eivät ole hyviä englannissa. Ihmettelen miten ensinnäkään jaksaa asua paikassa jossa ei ymmärrä kieltä ja toisekseen, miksi edes haluaa olla siellä. Täytyy elää jossain omassa kuplassaan johon voi ottaa vain englantia (tai omaa äidinkieltä) puhuvia, mutta sillä ei integroidu yhteiskuntaan. Enkä minä ainakaan muuta muualle siksi että saisin rakentaa sinne oman kuplan ja erää erillään muusta yhteiskunnasta.

Kaksi kertaa olen asunut ulkomailla, toisen maan kielen opin ihan hyvin, tein yliopisto-opintojakin sillä kielellä, toinen jäi ihan alkeistasolle. Tiesin toki että en ole siellä kuin kaksi vuotta ja minut oli värvätty töihin jotka tehtiin englanniksi ja suomeksi, niin rehellisesti ei vain jaksanut enää käyttää paukkuja enempää.

Laiskuuttahan se yleensä on, kielen opiskelu on raakaa työtä ja epämukavuutta, noloja tilanteita jne. Jatkuvaa itsensä altistamista. Ihminen on laiska perusluonteeltaan. Sama oli näkyvissä kun suomalaiset massamuuttivat Ruotsiin. Osa ei 20 vuoden jälkeen pärjännyt arkitilanteissa ruotsiksi vaan yhteisöstä etsittiin ne harvat integroituneet, jotka hoitivat muidenkin asiat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Aika merkillistä, että tuo pitää ymmärtää jotta on KESKITASON osaaja. Ilmeisesti moni natiivikaan ei sitten ole tuolla taitotasolla, B1 - B2. Tuon ymmärtää pinnistelemällä, ja sittenkään ei ole ihan varma, mitä se sanoi. "

Tuo mies puhuu aika arkipäiväisistä asioista, perussanastoa käyttäen, ei puhu erityisen nopeasti eikä puhe ole voimakkaan murteellista, joten tuo on B1-B2. B1-tasolla tulisi ymmärtää tuosta pääpiirteet ja B2-tasolla melkein kaikki. 

 

Kyllä se aika nopeasti puhuu, kun useista sanoista tippuu puolet pois. "kyehyeaseä meikäläise lomasuunnitelmat remonttii" "kuentämis päästöt vasta" "hiihtoloma'me  kuusamoo, "

Kyllä sinä olet vähemmistössä mielipiteesi kanssa, ettei puhu erityisen nopeasti. Idean ymmärtää, puhuu lomailusta, mutta ei jokaista sanaa. Useita sanoja vaan häviää tuohon sokellukseen. 

Hm, väittävät että nuoremmilla sukupolvilla on muutenkin vaikeuksia ymmärtää livenä puhuttua nykykieltä. Jossain syytettiin kuulokkeita, varsinkin vastamelu. Nykysukupolvethan ei halua edes puhua puhelimessa vaan tekstinä vaan kaikki. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos menen saksaan niin ei tulisi mieleenkään että ei tarvitse opetella kieltä. Minkä ihmeen takia suomessa on porukkaa joka on ollut maassa jopa 7 vuotta ja edelleen luullaan että ilmankin maan kieltä pärjää??

 

Niin, ja mites nuo suomenruotsalaiset? Tässä äskenkin tuli vastaan nuori suomenruotsalainen opiskelija Helsingin yliopistossa, jonka suomi oli heikohkoa. Itse pahoitteli osaamistaan ja perusteli osin sillä, että asuu alueella, jossa peräti 9% on ruotsinkielisiä! Ajatella, huikeat 9%! 😁

 

Laajenna vähän yleissivistystäsi. Suomenruotsalaisia on ollut saaristossa yhtä kauan kuin suomenkielisiä hämeessä. Ja joka ikinen suomenruotsalainen opiskelee koulussa sen pitkän suomen, a-kielenä 3-luokalta, tai viimeistään toisena a-kielenä 5-luokalta. Jokainen osaa kirjoitettu

On häpeällistä, että koko ikänsä Suomessa asuneet ja vuosikaudet pakkosuomea opiskelleet surut puhuvat heikosti suomea. Kertoo suomalaisuuden halveksunnasta, mitä joillain suruilla esiintyy. Omapahan on ongelmansa, jos kuvittelevat pärjäävänsä suomalaisessa yhteiskunnassa ilman suomen kielen taitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkomailla asuessani törmäsin joskus ulkkareihin jotka olivat asuneet siellä jo vuosia eivätkä osanneet välttämättä edes alkeita maan kielestä, vieläpä maassa jossa tavikset eivät ole hyviä englannissa. Ihmettelen miten ensinnäkään jaksaa asua paikassa jossa ei ymmärrä kieltä ja toisekseen, miksi edes haluaa olla siellä. Täytyy elää jossain omassa kuplassaan johon voi ottaa vain englantia (tai omaa äidinkieltä) puhuvia, mutta sillä ei integroidu yhteiskuntaan. Enkä minä ainakaan muuta muualle siksi että saisin rakentaa sinne oman kuplan ja erää erillään muusta yhteiskunnasta.

Kaksi kertaa olen asunut ulkomailla, toisen maan kielen opin ihan hyvin, tein yliopisto-opintojakin sillä kielellä, toinen jäi ihan alkeistasolle. Tiesin toki että en ole siellä kuin kaksi vuotta ja minut oli värvätty töihin jotka tehtiin englanniksi ja suomeksi, niin rehellisesti ei vain jaksa

Joo, oma motivaatiohan siinä on keskiössä. Ihmettelen niitä jotka nimenomaan haluavat johonkin tiettyyn paikkaan mutta eivät opiskele kieltä. Jos taas sattumalta päätyy johonkin niin ymmärrän paremmin. Tosin itse inhoan yrittää hoitaa asioita tai edes mennä paikkoihin jos en ymmärrä mitä ympärillä puhutaan joten se turhautumisen välttely motivoi opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumakeuta että nämä ulkomaalaiset maksavat. Ei ihme että valtiolla tiukkaa taloudellisesti.

 

Kaikkein eniten maksaa sote-menot ja niissä ei nuoret ulkomaalaisopiskelijat ole suurin kuluerä.

Suurin yksittäinen on alkoholiongelmaiset kantasuomalaiset, ja heidän sairaanhoito, kuntoutus, katkaisu, ne maksaa hirveästi. Lisäksi vielä mitä lasu joutuu maksamaan näiden aikuisten lasten hoidosta. Muslimeilla ei alko-ongelmia sattuneesta syystä ole. Monenlaista muuta voi olla, mutta alkoon eivät koske. 

---Luin etä ulkomaalaiset maksavat puolet Helsingin sosiaaliturvasta että mitä mälätät vastaan.Ihan lehdestä luin. Ja on se pirullista että IHAN KANTASUOMALAISIA sorrat omassa maassaan ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos menen saksaan niin ei tulisi mieleenkään että ei tarvitse opetella kieltä. Minkä ihmeen takia suomessa on porukkaa joka on ollut maassa jopa 7 vuotta ja edelleen luullaan että ilmankin maan kieltä pärjää?

Yliopistoissa ulkomaalaisia hyysätään vääristyneen kansainvälisyyden nimissä. Luovumme oikeudestamme käyttää omaa kieltämme ja muutenkin orjailemme USAsta ja briteistä kopioituja käytäntöjä ja ideologioita. Englanniksi sanottu tai kirjoitettu asia on automaattisesti hienompi kuin suomeksi esitetty.

          Tutkija

Kunpa sitten kopioitaisiin kunnolla. Britit ja jenkit ovat varsin tarkkoja siitä, keille myöntävät viisumeita ja työlupia. Meillä yritetään esittää, että pelkkä kantaväestöstä poikkeava ulkonäkö lupailisi huippulahjakkuutta. Näitä erinäköisiä huippuyksilöitä on Britanniassa ja Jenkeissä, mutta heidät on varta vasten valittu hyvin tarkkaan kohdennetuilla viisumiohjelmilla.

Vierailija kirjoitti:

Jos menen saksaan niin ei tulisi mieleenkään että ei tarvitse opetella kieltä. Minkä ihmeen takia suomessa on porukkaa joka on ollut maassa jopa 7 vuotta ja edelleen luullaan että ilmankin maan kieltä pärjää??

 

En tiedä onko jotain yhteyttä sillä, että Suomessa joka ikisessä paikassa saa palvelua englanniksi. Se ehkä antaa virheellisen kuvan siitä, ettei täällä tarvitse osata paikallista kieltä. 

"Osa suomesta on ollut ihan aina ruotsinkielistä (Turun saaristo ja rannikon kapea kaistale) siellä ei ole KOSKAAN asunut enemmistönä suomenkielisiä. Jo viikinkiajoilta lähtien. Suomeen päin asutus tuli lännestä ruotsinkielisenä, ja idästä ja etelästä suomalais-ugrilaiskielisenä, oli se sitten suomea tai karjalaa. "

Ei pidä paikkaansa. Ruotsin kuningas tehtyään ristiretkiä Suomeen, antoi rannikkoseudulta maata ruotsinkielisille uusasukkaille ja suomenkieliset ajettiin pois. Varsinais-Suomeen oli tullut Virosta suomenkielistä asutusta jo satoja vuosia aiemmin. Siksi länsisuomalaiset murteet ovat niin lähellä viron kieltä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumakeuta että nämä ulkomaalaiset maksavat. Ei ihme että valtiolla tiukkaa taloudellisesti.

 

Kaikkein eniten maksaa sote-menot ja niissä ei nuoret ulkomaalaisopiskelijat ole suurin kuluerä.

Suurin yksittäinen on alkoholiongelmaiset kantasuomalaiset, ja heidän sairaanhoito, kuntoutus, katkaisu, ne maksaa hirveästi. Lisäksi vielä mitä lasu joutuu maksamaan näiden aikuisten lasten hoidosta. Muslimeilla ei alko-ongelmia sattuneesta syystä ole. Monenlaista muuta voi olla, mutta alkoon eivät koske. 

-----------Ei mutta musut maaksavat todella paljon monen vaimon ja toistakymmentä kakaraa per perhe. Eivätkä liikaa veroja tuota työstä. Heidän uskontokin kieltää verojen maksun. Varsinkin valkolaisille. 

Phekanin toive onkin nähdä yhä enemmän itsensä näköisiä, suomea puhuvia henkilöitä esimerkiksi yliopistoissa, lääkäreinä ja lakimiehinä.

Siis mitä? Tuo haluaa vaihtaa suomalaiset itsensä näköisiin?

Miksi tulee Suomeen, jos suomalaisen näköiset eivät kelpaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Sellainen kuva näistä jutuista on tullut että ulkomaalaisena saa elää aika kuplassa. "

Ottavat vain mallia suomenruotsalaisista. Länsirannikolta saattaa tulla opiskelu- tai työpaikan perässä pääkaupunkiseudulle parikymppisiä, jotka eivät osaa käytännössä lainkaan suomea, vaikka ovat ikänsä asuneet Suomessa.

Jokaikinen suomenruotsalainen on opiskellut koulussa a-suomen, siis pitkä suomi, varmasti osaa koulusuomea. Se vaan on ehkä vähän eri kuin puhuttu suomi, ja siihen puhekieleen mukautuminen vie aikansa. Mun tuttava kirjoitti yo-kokeissa a-suomen, ja kuullun ymmärtämisessä oli savon murretta. Ei ollut ymmärtää mitään. Ja puhui kyllä ihan hyvää suomea, heikko suomenruotsalainen aksentti oli. Mutta savoksi olisi pitänyt osata sitten yo-kokeessa.. 

Aika liioittelevaa sanoa että jotkut parikymppiset ei osaa käytännössä lainkaan suomea. Ehkä kot

No kyllä Turussa törmää suomenruotsalaisiin, jotka eivät osaa puhua suomea. Kotoisin ruotsinkielisestä kunnasta, käyneet koulut ruotsiksi ja opiskelleet Åbo Akademissa. Vastaavasti suomenkielinen voi lukea koulussa ruotsia ja olla osaamatta sitä juuri lainkaan. Myös muita koulussa opeteltavia kieliä voi lukea vuosia ilman että silti pärjää niillä käytännössä. Koska käytännön taitoon tarvitaan, että kieltä harjoitellaan oikeassa elämässä. Ainoa syy, että englannilla pärjää on se, että sitä käytetään muuallakin kuin koulussa.

Vielä yleisempää on, että suomen kirjoitus- ja lukutaito on huono. Tiedän toiskielisiä, suomessa kauankin asuneita, jotka puhuvat suomea ihan hyvin mutta eivät osaa lukea juurikaan, kirjoittamisesta puhumattakaan. Ja jos on käynyt kaikki koulut ruotsiksi, niin yleensä ei pysty kirjoittamaan suomea ammatillisella tasolla, koska kirjoitusvirheitä on vilisemällä. Joidenkin ruotsiksi koulut käyneiden suomen kirjakieli on lähes käsittämätöntä. Pahinta on, että nykyään jopa suomenkielisten kirjakieli on surkeaa. Ei lueta kirjoja, ei kirjoiteta kirjeitä, netissä käytetään puhekieltä.

Ratkaisuna suomen kielen opetusta olisi koulussa lisättävä reilusti sekä suomenkielisillä, S2:lla että ruotsinkielisillä. Opetuksessa tulisi painottaa hyvää luku- ja kirjoitustaitoa kirjoittamalla paljon, tekemällä saneluja, lukemalla pitkiä tekstejä ym. Muunkielisillä tietysti lisäksi sujuva puhe on olennaista. Kaikki hauska projektien teko on tietysti viihdyttävää, mutta se on vain lisä siihen tiukkaan opiskeluun. Se ei saisi olla pääosassa.

Mielestäni kannattaa aina harkita, että kävisi osan kouluista jollain muulla kuin äidinkielellä ja osan nimenomaan suomeksi. Esimerkiksi suomenkielisen on kehittävää opiskella jollain toisellakin kielellä, yliopistossahan tämä on automaatio että osa tenttikirjoista on englanniksi ja ruotsiksi. Kokonaan ruotsinkielisen on hyvä käydä jokin koulu suomeksi, vaikka yläaste tai lukio. Sekä harrastaa suomenkielisten ryhmissä eikä siinä omassa kuplassa. Muunkielisen pitäisi hakeutua suomenkielisiin kouluihin, harrastuksiin ja leikkikaverien seuraan, sen sijaan että laitetaan lapset päiväkotiin, jossa paljon erikielisiä, seurustellaan vain omanmaalaisten kesken, pistetään lapset englannin kieliluokalle ja kavereiksi vain muita kuin suomenkielisiä, harrastuksena jotain missä sama homma.