Lue keskustelun säännöt.
Pitkä parisuhde ilman avioliittoa
14.11.2025 |
Miten tähän ratkaisuun päädyttiin? Onko lapsia, omaisuutta, onko kuolemaan tai eroon varauduttu mitenkään?
Kommentit (27)
Ei lapsia, ei omaisuutta, ei kummallakaan tarvetta mennä naimisiin. Yhdessä 11 vuotta, avoliitossa niistä 7.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt vanhempana olen alkanut ajatella, että avioliitosta olisi paljon taloudellista hyötyä mm. leskeneläkkeen ja henkivakuutuksen verohelpotuksen muodossa. Laskin että jopa 200000€ voi hyötyä jos olisi naimissa ja puoliso kuolisi tiettyyn aikaan - verrattuna avoliittoon. Aika hurjaa!
Ehkä päädymme vielä naimisiin.
Meillä oli, lapset tehtiin ja lainat otettiin. Tuli jossain vaiheessa todettua, ettei haluttu mennä naimisiin, koska suhde ei sitten loppujen lopuksi tuntunut oikealta. Erottiin ihan hyvässä hengessä, jaettiin omaisuus ja lapsista yhteishuoltajuus. Onneksi kumpikaan ei kuollut, säätö olisi ollut varmaan melkoista ilman avioliittoa. Ex meni naimisiin melko nopeasti uuden kumppaninsa kanssa, minä en halua uutta suhdetta ennen lasten aikuistumista.
Siinä jompi kumpi tai molemmat odottaa yhä sitä oikeaa ja siihen asti tyytyy kämppäkaveruuteen. Kyllä tosirakkauden kanssa sitten haluaa naimisiin.
Avioliitto ja yhteisasuminen ovat käytännöllisiä valintoja, kun ollaan nuoria ja halutaan lapsia. Kahden kunnolla aikuisen kahdenvälisessä suhteessa pärjää hyvin vähillä muodollisuuksilla, rakkaus ja luottamus riittävät pitkälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siinä jompi kumpi tai molemmat odottaa yhä sitä oikeaa ja siihen asti tyytyy kämppäkaveruuteen. Kyllä tosirakkauden kanssa sitten haluaa naimisiin.
Me mentiin naimisiin vaan taloudellisista syistä, kun hommattiin yhteistä omaisuutta, muuten varmaan oltaisiin jatkettu avosuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siinä jompi kumpi tai molemmat odottaa yhä sitä oikeaa ja siihen asti tyytyy kämppäkaveruuteen. Kyllä tosirakkauden kanssa sitten haluaa naimisiin.
Onhan näitä nähty, että 15 vuoden avoliiton jälkeen tulee ero ja sitten viedään uusi kumppani heti vihille.
Varmin tapa pilata parisuhde on mennä naimisiin ja tehdä lapsia. Oma tili, omat rahat ja oma taloudellinen vastuu, raha-asioissa ei voi luottaa kuin itseensä. Minä en ole sitä näkemässä mitä varoilleni tapahtuu kun kuolen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt vanhempana olen alkanut ajatella, että avioliitosta olisi paljon taloudellista hyötyä mm. leskeneläkkeen ja henkivakuutuksen verohelpotuksen muodossa. Laskin että jopa 200000€ voi hyötyä jos olisi naimissa ja puoliso kuolisi tiettyyn aikaan - verrattuna avoliittoon. Aika hurjaa!
Ehkä päädymme vielä naimisiin.
Leskeneläkkeessä molempien tulee olla alle 50-vuotiaita. Menikö tuo pvm jo yli, kun sanot olevasi vanhempi?
Vierailija kirjoitti:
Varmin tapa pilata parisuhde on mennä naimisiin ja tehdä lapsia. Oma tili, omat rahat ja oma taloudellinen vastuu, raha-asioissa ei voi luottaa kuin itseensä. Minä en ole sitä näkemässä mitä varoilleni tapahtuu kun kuolen.
Minä haluan ainakin varmistaa, että rakkaimmillani on asiat kunnossa jos minulla on siihen mahdollisuus. Testamentti on aika helppo hoitaa. Jos minulla ei olisi omaa perhettä, testamenttaisin omaisuuteni jollekin merkitykselliseksi kokemalleni taholle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei olla koskaan koettu tarpeelliseksi mennä naimisiin. Ei lapsia, molemmilla kohtalaisesti omaa omaisuutta, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset ym. tehty. 25 onnellista vuotta takana, toivottavasti enemmän vielä edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt vanhempana olen alkanut ajatella, että avioliitosta olisi paljon taloudellista hyötyä mm. leskeneläkkeen ja henkivakuutuksen verohelpotuksen muodossa. Laskin että jopa 200000€ voi hyötyä jos olisi naimissa ja puoliso kuolisi tiettyyn aikaan - verrattuna avoliittoon. Aika hurjaa!
Ehkä päädymme vielä naimisiin.
Leskeneläkkeessä molempien tulee olla alle 50-vuotiaita. Menikö tuo pvm jo yli, kun sanot olevasi vanhempi?
Jos on yhteisiä lapsia, voi olla yli 50 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me olemme nyt 40-vuotiaita, yhdessä lähes 20 vuotta ja mies on saanut päähänsä haluta naimisiin. Mitä tästä nyt ajattelisi. Minulla ei edes ole mitään omaisuutta, mistä voisi hyötyä.
jep. ei ikinä naimisiin. tuttava pariskunta oli kymmenen vuotta yhdessä, ei ongelmaa. sitten vuosi naimisissa ja ero. aika hassua, että siinä nainen luuli saavansa miehen omaisuudesta valtaosan. eipä saanut, kun miehen omaisuus olikin jonkun muun nimissä. ei jäänyt naiselle muuta kun omat vaatteet ja tilpehöörit. mies asuu edelleen omakotitalossa, nainen yksiössä kirkonkylällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt vanhempana olen alkanut ajatella, että avioliitosta olisi paljon taloudellista hyötyä mm. leskeneläkkeen ja henkivakuutuksen verohelpotuksen muodossa. Laskin että jopa 200000€ voi hyötyä jos olisi naimissa ja puoliso kuolisi tiettyyn aikaan - verrattuna avoliittoon. Aika hurjaa!
Ehkä päädymme vielä naimisiin.
Leskeneläkkeessä molempien tulee olla alle 50-vuotiaita. Menikö tuo pvm jo yli, kun sanot olevasi vanhempi?
Sekin vaikuttaa milloin olet syntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt vanhempana olen alkanut ajatella, että avioliitosta olisi paljon taloudellista hyötyä mm. leskeneläkkeen ja henkivakuutuksen verohelpotuksen muodossa. Laskin että jopa 200000€ voi hyötyä jos olisi naimissa ja puoliso kuolisi tiettyyn aikaan - verrattuna avoliittoon. Aika hurjaa!
Ehkä päädymme vielä naimisiin.
Leskeneläkkeessä molempien tulee olla alle 50-vuotiaita. Menikö tuo pvm jo yli, kun sanot olevasi vanhempi?
Naimisiin mennessä itse alle 50v ja puoliso alle 65v
Vierailija kirjoitti:
Me olemme nyt 40-vuotiaita, yhdessä lähes 20 vuotta ja mies on saanut päähänsä haluta naimisiin. Mitä tästä nyt ajattelisi. Minulla ei edes ole mitään omaisuutta, mistä voisi hyötyä.
Aviolesken asema puolison kuollessa on paljon selkeämpi kuin avolesken
20 vuotta ollaan oltu yhdessä, eikä olla menty naimisiin, ei lapsia. Yhdessäkin asutaan vaan osa viikosta. Tämä vaan sopii meille molemmille parhaiten, erakkoluonteita molemmat. Ollaan kyllä todella tyytyväisiä, että vakka löysi kantensa, moni ei tähän suostuisi, vaan alkaisi painostaa vähintään avoliittoon.
Ei kuulu sinulle, KYYLÄ!