Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle <3

Vierailija kirjoitti:

Kaipa on uskottava, että et halua edes nähdä, kun sinuun törmää melkein yhtä usein kuin joulupukkiin. 

Olen halunnut ja yrittänyt näkemistä keväällä siinä onnistumatta. 

maailman vanhin tunnettu pato olisi 3000-luvulla ennen ajanlaskun alkua kastelutarkoitukseen rakennettu Jawan patonykyisen Jordanian alueella. Toinen hyvin vanha pato oli vuosien 2950–2750 eaa. välillä rakennettu noin 11 metriä korkea Sadd el-Kafaran pato Kaironlähellä Egyptissä, joka kuitenkin todennäköisesti vuoti ja petti pian valmistumisensa jälkeen. Pato oli kuitenkin ikäänsä nähden jo monimutkainen rakennelma.[25][26][27] Lähistöllä Gizassa sijainnut Ma’lan pato, jonka rakentamiseen käytettiin enemmän materiaalia kuin Gizan suureen pyramidiin, oli sen sijaan toiminnassa yli 3 000 vuoden ajan.[26] Vanhin edelleen toiminnassa oleva pato saattaa olla Syyrian Orontesjokeen vuoden 1300 eaa. tienoilla rakennettu pengerrys;[25] toisen lähteen mukaan jatkuvasti toiminnassa olleista padoista vanhin olisi Dujiangyanin kastelujärjestelmään liittyvä pato Kiinan Sichuanissa250-luvulta eaa.[28] Lähi-idän ja Kiinan lisäksi patoja rakennettiin ennen ajanlaskun alkua myös Intiassa ja Sri Lankassa. Monet kasteluun käytetyt suuret maapadot ovat Sri Lankassa edelleen toiminnassa.[25][27]

Roomalaiset olivat padonrakentamisen sijaan taitavampia veden keräämisessä ja kuljettamisessa akveduktien avulla, mutta kaksi roomalaista patoa, Proserpinan ja Cornalvon padot, on edelleen käytössä Espanjan lounaisosassa.[25] Ennen vuotta 1900 maailmassa oli vain noin 700 suurta, yli 15 metrin korkuista patoa.[28][27] Japaniin rakennettiin 32 metriä korkea Daimon’iken pato vuonna 1128. Persiaan 1300-luvun alkupuolella rakennetut Kebarin pato ja Kuritin pato olivat puolestaan maailman ensimmäiset ohutrakenteiset holvipadot. Kuritin patoa kohotettiin vähitellen 64 metrin korkuiseksi, ja se olikin maailman korkein pato aina 1900-luvun alkuun saakka.[25][27]

1800-luvun keskivaiheille saakka padonrakennus pohjautui pitkälti kokemusperäiseen tietoon. Rakenne- ja materiaalitekniikan kehittyessä myös padonrakennuksen periaatteita alettiin ymmärtää paremmin, esimerkiksi 1850-luvulla SkotlanninGlasgow’n yliopistossa toimineen William John Macquorn Rankinen ja muiden brittiläisten ja ranskalaisten insinöörien kontribuutioiden ansiosta.[25] 1900-luvun alkupuoliskolla maailmaan rakennettiinkin jo yhteensä 5 000 yli 15 metrin korkuista patoa, ja toiset 5 000 pelkästään vuosien 1970–1975 välillä, minkä jälkeen padonrakennustoiminta hiljeni erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.[28]Yhdysvaltoihin valmistui monta näyttävää patoa, kuten Coloradojoelle vuosina 1931–1936 rakennettu 221 metriä korkea Hooverin pato. Kiinaan rakennetun yli 2 kilometrin pituisen Kolmen rotkon padon vesivoimalasta tuli valmistuessaan vuonna 2012 maailman suurin 22 500 megawatin sähkötehollaan. Padon rakentaminen loi Jangtsejokeen yli 600 kilometrin pituisen tekoaltaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sinäkin luulet opettavasi muille?typerys olet et muuta.Jatka leikkejäsi ja häpeä.

Rupeat sinäkin pikkuhiljaa tajuamaan, että sun omasta mielestäs toki niin kiinnostava oma ohikses on muille sama kuin puupelletin lämpöarvosta lukeminen. Tasan yhtä kiinnostava.

Älä sinä opeta ,kun et osaa.Sun mielipide yhtä ala-arvoinen kuin kaikki muutkin.Kirjoitat kenelle sattuu luullen heitä ties keneksi.Typerys kuten sanoin.

Camazotz oli mayojen mytologiassa lepakkojumala.[1] Quichén kielessä Camazotz tarkoittaa "kuoleman lepakkoa". Mesoamerikassa Camazotziin liittyivät yö, kuolema ja uhraus.

Camazotzilla oli valtavat korvat, jolla se kuuli vähäisimmänkin äänen. Sen kuonon muodot ovat tulleet lehtikuonolepakoilta. Sillä on myös leveät nahkasiivet, vahvat kädet ja lihaksikkaat jalat.

Se oli mayojen manalan, Xibalban, synkimpiin kammioihin kuuluvan Lepakkotalon herra, tästä talosta ei ollut poispääsyä.selvennä Camatzozista kerrotaan että se muuttui kiveksi, mutta jatkoi kummitteluaan Maya-kansan painajaisissa ja taruissa.

Kohta meikäläisen padot taas räjähtää 😜😍 tulvii nesteitä

GLUT1-puutosoireyhtymä eli De Vivon tauti on glukoosin kuljettajaproteiini 1:tä (GLUT1, glukoosin siirtäjä tyyppi 1) valmistavan SLC2A1-geenin mutaatioista kromosomissa 1 johtuva aivosairaus. Siinä aivoissa ilmenee glukoosinpuutos, joka johtuu estyneestä glukoosin kuljetuksesta verenkierrosta veriaivoesteen halki aivoihin. Tämä glukoosinpuutos aiheuttaa erilaisia neurologisia oireita. Oireyhtymä voidaan laskea kuuluvaksi epileptisiin enkefalopatioihin, koska sille tyypillisiä ovat vaikeat epilepsiakohtaukset. Tarkka oirekuva on kuitenkin huomattavasti yksilöllisesti vaihteleva.[1]

GLUT1-puutosoireyhtymässä yleensä 1–4 ikäkuukauden välillä puhkeava epilepsia johtaa psykomotorisiin kehityshäiriöihin. Epilepsia on vaikeahoitoinen ja ilmenee monin eri kohtaustyypein. Kohtauksia voivat laukaista vaihtelevat tekijät, ja myös kohtausten esiintymistiheys vaihtelee. Joskus kohtauksia ennakoivina oireina voidaan havaita poikkeavia pään- ja silmänliikkeitä. Kallon hidastunut kasvu voi johtaa mikrokefaliaan. GLUT1-puutosoireyhtymässä esiintyy liikehäiriöitä, kuten ataksiaa, dystoniaa ja koreaa. Myös muita neurologisia oireita, kuten spastisuutta ja dysartriaa, on todettu. GLUT1-puutosoireyhtymästä kärsivien saavuttama kognitiivisen kehityksen taso vaihtelee suuresti lievistä oppimisvaikeuksista vaikeaan kehitysvammaisuuteen. Osa sairastuneista kärsii uniongelmista, joihin voivat kuulua uniapnea ja uneliaisuus. GLUT1-puutosoireyhtymälle on hahmoteltu jaottelua alatyyppeihin, joista tyyppi 2 on klassista muotoa lievempi. Monia oireyhtymiä (dystonia-9, dystonia-18, dystonia-SLC2A1) ei enää pidetä itsenäisinä diagnooseina vaan GLUT1-puutosoireyhtymän muotoina

Vierailija kirjoitti:

Kohta meikäläisen padot taas räjähtää 😜😍 tulvii nesteitä

Onhan täällä yksi vakis paikalla terveisineen.

GLUT1-puutosoireyhtymä johtuu yleensä sporadisesta uudesta mutaatiosta. Sillä on kuitenkin autosomaalinen, vallitseva periytymistapa. Lisäksi on kuvattu peittyvä periytymistapa. Oireyhtymän yleisyys on tuntematon, mutta vuoteen 2023 mennessä lääketieteellisessä kirjallisuudessa tunnettiin viitisensataa tapausta. Tämän pohjalta oireyhtymää pidetään erittäin harvinaisena. Diagnostiikan työkaluja ovat oirekuvan havainnointi, perimän tutkiminen ja varsinkin glukoosi- sekä laktaattipitoisuuksien selvittäminen selkäydinnestenäytteestä. Matalat glukoosi- ja laktaattipitoisuudet voivat viitata GLUT1-puutosoireyhtymään. GLUT1-puutosoireyhtymää voidaan hoitaa ketogeenisellä ruokavaliolla, joka voi vähentää epilepsiakohtauksia ja eräitä liikehäiriöitä. Osalla sairastuneista nämä oireet ovat poistuneet jopa kokonaan. Neurologista tilaa koskeva ennuste paranee ketogeenisen ruokavalion varhaisen omaksumisen myötä. Ketogeenisen ruokavalion yhteydessä tiettyjä lääkeaineita ei saa käyttää. Ruokavalion ohella tarvitaan vitamiini- ja hivenainelisiä. Toimivan epilepsialääkityksen löytäminen voi olla mahdotonta, joten ruokavaliohoito on keskeisessä asemassa. GLUT1-puutosoireyhtymän kuvasi ensimmäisenä De Vivo vuonna 1991.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohta meikäläisen padot taas räjähtää 😜😍 tulvii nesteitä

Onhan täällä yksi vakis paikalla terveisineen.

Lapsena alkanut vaihteleva toispuolihalvaus on geneettinen sairaus, joka aiheuttaa jaksoittaisia ja ohimeneviä kehon toispuolisia halvauskohtauksia. Kohtaukset ovat kestoltaan sekä esiintymistiheydeltään vaihtelevia, ja niille tyypillistä on kehon kohtauspuolen vaihtelu kohtausten välillä. Joskus kuitenkin esiintyy myös molemminpuolisia halvausoireita. Lapsena alkaneeseen vaihtelevaan toispuolihalvaukseen liittyy myös monia muita, yksilöllisesti hyvin vaihtelevia piirteitä.[1]

Lapsena alkanut vaihteleva toispuolihalvaus voi näkyä jo pian syntymän jälkeen kohtauksittaisina pakkoliikkeinä, silmävärveenä ja dyskinesiana. Halvauskohtaukset alkavat usein ennen puolentoista vuoden ikää. Varhaislapsuuden halvausoireita voidaan luulla epileptisiksi kohtauksiksi. Halvausoireet voivat jatkua kerrallaan minuuteista päiviin. Usein ne häviävät unen aikana, mutta saattavat palata vähän heräämisen jälkeen. Oireistoon saattaa liittyä myös liikehäiriöitä, puhevaikeuksia, autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuuksia ja käytöshäiriöitä. Autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuus voi ilmetä kalpeutena, punastumisena tai kuumotuksena. Syke, verenpaine, hikoilu, ruoansulatus sekä virtsaputken ja peräsuolen sulkijalihasten toiminta saattavat tällöin muuttua. Tuntohäiriöitä voi myös esiintyä. Näitä oireita saattaa esiintyä kohtausten aikana, mutta myös niiden välillä. Tunto- ja kipuaistimusten muutokset voivat altistaa potilaita vaaroille. Joskus halvauskohtausten taustalta voidaan tunnistaa laukaiseva tekijä, kuten lämpötila, valo- tai ääniärsyke, infektio, stressi, väsymys, fyysinen aktiivisuus, jotkin lääke- ja ruoka-aineet tai ruokailu- tai unirytmin muutos. Tahdosta riippumattoman lihastoiminnan häiriöitä, kuten dystoniaa, ataksiaa ja silmävärvettä voi ilmetä halvausoireiden lisäksi. Kohtausten akuutissa vaiheessa myös hengenahdistus on mahdollinen. Halvausoireet ovat elinikäisiä, mutta taipumus lihastoiminnan häiriöihin voi iän myötä hävitä. Halvausoireet voivat olla lapsuuden mittaan vaikeutuvia, mutta usein niiden esiintymistiheys ja kesto lapsuuden jälkeen vähenevät. Joskus on kuitenkin kuvattu myös lapsuusiän jälkeistä oireiden vaikeutumista. Jos halvausoireet vaikeuttavat syömistä, potilaalla saattaa ilmetä laihtumista ja jopa alipainon kehittymistä. Lapsena alkaneeseen vaihtelevaan toispuolihalvaukseen kuuluu usein psykomotorisia kehitysviiveitä. Siihen on myös usein liittynyt kognitiivisten taitojen heikkenemistä iän myötä. Noin puolelle potilaista kehittyy epilepsia. Käytösoireina saattaa ilmetä mielialavaihteluita, aggressioita, impulsiivisuutta tai tarkkaavaisuuden häiriö.

Vierailija kirjoitti:

Aallot keinuttavat laituria. Siihen kaipaisin sinua.

Kaipaisin myös aaltojen keinutusta ja veden liplatusta viileästä tuulesta huolimatta. Vieressäsi olisi kuitenkin lämmin.

Ime p pillista

Vierailija kirjoitti:

Miksi sydän on niin hemmetin tyhmä?

Sydän tietää parhaiten ja sitä kannattaa kuunnella.

Vierailija kirjoitti:

Sitten tosiaan menikin peukalo rikki. Tylsäksi käy ilta.

Graniitti on kestävää ja helppohoitoista, ja sitä on käytetty sekä rakennusten ulkopinnoissa että sisätiloissa esimerkiksi keittiön ja kylpyhuoneen tasoina.[25] Sitä on käytetty rakennusten kivijalkojen rakentamiseen ja sitä käytetään yleisesti katujen reunakivinä. Graniitista tehdään myös muuta katukiveystä, veistoksia ja hautakiviä.[26][27]

Curlingin pelivälineet tehdään graniitista. Ailsa Craigin esiintymää Skotlannin länsirannikolla on pidetty tähän tarkoitukseen maailman parhaana.[28]

Muinaiset egyptiläiset käyttivät kalkkikiven ohella myös kiillotettua graniittia veistosten, sarkofagien ja hautakammioiden materiaalina. Tätä on pidetty ihmeellisenä, sillä graniitti on kovempaa kuin egyptiläisten käyttämät kuparityökalut. Moderneilla kokeilla on voitu osoittaa, että jos kuparityökalun alle laitettiin kvartsihiekkaa, niillä pystyi työstämään myös graniittia.[29] Graniitin työstötaito unohtui, ja vasta 1830-luvulla skotlantilainen Alexander MacDonald kehitti moderneja menetelmiä tämän kovan kivilajin työstämiseen.[30] MacDonald käytti vasta keksittyä höyrykonetta graniittiesineiden kiillottamiseen ja pyöreiden muotojen luomiseen. Hänen tuottamiaan kiiltäviä hautakiviä rahdattiin Aberdeenistä Lontooseen asti. Yksi MacDonaldin verstaan tunnetuimmista teoksista on kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin yhdeksän tonnia painava sarkofagi Frogmore Housessa.[31]

Pietarin keskustaan pystytettiin vuonna 1832 Aleksanterin pylvääksi kutsuttu 25 metriä korkea pylväs muistoksi Aleksanterin Napoleonista saamasta voitosta. Pylväs louhittiin Suomen Pyterlahden graniitista. Samaa materiaalia käytettiin Iisakinkirkon pylväisiin.

Vierailija kirjoitti:

Kohta meikäläisen padot taas räjähtää 😜😍 tulvii nesteitä

Joo ei kaipuulle patoja Wikipedian avulla rakenneta 😄

Skandinaavinen museoliitto perustettiin 1915 Kööpenhaminassa tanskalaisten aloitteesta. Suomi liittyi järjestön toimintaan vuonna 1923. Ensimmäisinä vuosina liitto piti kokouksia joka vuosi, mutta jo 1920-luvulla ne harvenivat joka kolmas vuosi pidettäväksi. Liiton kokoukset pidetään vuorotellen eri Pohjoismaissa. Puheenjohtajana toimii aina sen seuraavan kokouksen vastuulla olevan kansallisen osaston puheenjohtaja.[1]

Liiton jäseniksi pääsevät kaikki Pohjoismaissa museoissa työskentelevät tieteellisesti koulutetut henkilöt. Luonnontieteilijät hyväksyttiin jäseniksi vasta vuonna 1974. Toiminta on jaettu kansallisiin osastoihin, joilla jokaisella on oma hallinto. Liiton viralliset kielet ovat ruotsi, norja ja tanska.[1]

Liitto käsittelee kokouksissaan museoalan ajankohtaisia asioita ja tutustuu eri maiden museotoimintaan.[1] Kokoukset koostuvatkin luennoista ja museoihin suuntautuvista opintokäynneistä.[2] Kokousten avulla Pohjoismaiden museot pystyvät luomaan yhteyksiä toisiinsa ja vaihtamaan ajatuksia. Liitto julkaisee myös kolmen vuoden välein Nordens museer -kirjaa, joka esittelee Pohjoismaiden museoita ja niiden toimintaa sekä henkilökuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohta meikäläisen padot taas räjähtää 😜😍 tulvii nesteitä

Joo ei kaipuulle patoja Wikipedian avulla rakenneta 😄

Ohjeet nyt kuitenkin on annettu! 

Vierailija kirjoitti:

Mitä sinäkin luulet opettavasi muille?typerys olet et muuta.Jatka leikkejäsi ja häpeä.

Älä nyt. Hän on suorastaan nero.

Eniten hedelmämehua kulutetaan Uudessa-Seelannissa, keskimäärin noin kaksi desilitraa henkeä kohden päivässä, toiseksi eniten Kolumbiassa. Yleisesti ottaen mehua juodaan enemmän rikkaissa maissa kuin köyhissä ja enemmän läntisellä pallonpuoliskolla kuin itäisellä. Suurista maista mehua juodaan vähiten Kiinassa.[7]Yhdysvalloissa appelsiinimehun kulutus kasvoi voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen 1990-luvun lopulle saakka, minkä jälkeen se on ollut laskussa. Syitä kulutuksen laskuun ovat muiden muassa appelsiinien kallistuminen, aamiaisenmerkityksen heikkeneminen ja tietoisuus sokerin aiheuttamista terveyshaitoista.[8]

Mehuja voi nauttia myös mehubaareissa, joissa tarjoillaan tuorepuristettuja hedelmä- ja kasvismehuja sekä muita samantyyppisiä virvokkeita.[9]

Ravintoaineet

muokkaa

Mehut sisältävät sokeria sekä yleensä myös vitamiineja. Esimerkiksi hedelmämehut muodostavat 4–20 prosenttia eurooppalaisten lasten C-vitamiininpäiväsaannista[10]. Toisin kuin nektarissa tai kokonaisissa hedelmissä, hedelmämehussa ei ole kuitua, joka hidastaisi fruktoosin imeytymistä ja lisäisi kylläisyyttä[11][12].

Höyrymehustimella valmistetuissa mehuissa on jäljellä korkeintaan kymmenesosa kokonaisten marjojen sisältämästä C-vitamiinista. Lisäksi jääkaapisäilytys, toisin kuin pakastaminen, hävittää perinteisten marjamehujen vitamiineja entisestään. Myös osa flavonoidesta ja muista polyfenoleista jää mäskiin.[13] Mehussa ei ole jäljellä myöskään ravintokuitua

Viinirypälemehumainos vuodelta 1948

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee hedelmätäysmehujen ja sokeroitujen hedelmämehujen kulutuksen rajoittamista siten, että niiden sisältämä sokeri muodostaisi (muun) elintarvikkeisiin lisätyn sokerin/hunajan kanssa enintään viisi prosenttia energiansaannista ehdottoman ylärajan ollessa 10 prosenttia. Rajoitus koskee myös täysmehuista tehtyjä tiivisteitä.[15]Viiden energiaprosentin saanti vastaa kevyttä työtä tekevällä 70-kiloisella ihmisellä 25:tä grammaa sokeria päivässä.[16] Tämä vastaa esimerkiksi 2,5 desilitraa appelsiinitäysmehua[17].

Yhdistyneen kuningaskunnan virallisissa ravintosuosituksissa suositellaan rajoittamaan hedelmämehujen kulutuksen vain 1,5 desilitraan päivässä niiden korkean sokeripitoisuuden vuoksi[11][12].

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa kehotetaan rajoittamaan täysmehujen nauttiminen enintään yhteen aterian yhteydessä nautittuun lasilliseen[18].

Terveysvaikutukset

muokkaa

Hedelmätäysmehut, ja etenkin appelsiinitäysmehu, sisältävät sokerin lisäksi usein hammaskiillettävaurioittavaa sitruunahappoa. Sitruunahappoa myös lisätään moniin mehuihin. Myös omenoiden sisältämä omenahappo ja viinirypäleiden sisältämä viinihappo voivat aiheuttaa hampaiden kulumavaurioita. Suurin riski kiillevaurioille on silloin, jos hampaat harjaa ennen kuin mehun juomisesta on kulunut tunti.[19] Runsas mehujen nauttiminen saattaa liuottaa pois jopa yli puolet nuorten ihmisten takahampaiden korkeudesta[20].

Vuonna 2019 julkaistussa ranskalaisessa väestötutkimuksessa havaittiin positiivinen korrelaatio täysmehujen nauttimisen ja syöpäsairastavuuden välillä. Täysmehun tai muun sokeripitoisen juoman kulutuksen lisääntyminen desilitralla päivittäin näytti aiheuttavan 18 prosentin suuruisen syöpäriskin nousun, ja naisten rintasyöpäriski kasvoi jopa 22 prosenttia. Tutkimukseen osallistui 100 000 täysi-ikäistä naista ja miestä. Tutkijoiden mukaan tulos saattaa liittyä sokerijuomien aiheuttamaan ylipainoon.[21]

Vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että runsaasti hedelmätäysmehua nauttivat menestyivät muita huonommin muistin toimintaa mittaavissa testeissä[22].

Karpalomehua ja muita karpalotuotteita on käytetty pitkään virtsatietulehdusten hoidossa ja ehkäisyssä. Karpalon vaikutuksia käsittelevien tutkimusten meta-analyysin mukaan karpalotuotteilla ei kuitenkaan ole vaikutusta tulehduksiin. On mahdollista, että karpaloissa esiintyvän proantosyanidiinin pitoisuudet eivät olleet karpalotuotteissa riittävän korkeita

Spämmääjä oikeesti kiihottaa mua 😜😍 haluisin antaa sille p*rsettä 😜😍 Viedä sen huomion kokonaan muihin juttuihin 😜😍 kiihottavaa

J.P tää on sulle.  <3