Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle <3

Möhömahainen karvanaama🤮🤮🤮

Puupellettien lämpöarvo on 3 000–3 300 kWh/m, joka vastaa 300–330 litraa polttoöljyä ja on puuhun verrattuna noin puolitoistakertainen. Painon mukaan laskettuna lämpöarvo on 4,7–5,0 kWh/kg, jolloin 1 000 kg vastaa 450–500 litraa polttoöljyä. Polttoaineen varastotilan tarve on 1,5 m / 1 000 kg. Pellettien kosteusprosentti on 6–12 % ja tuhkapitoisuus 0,5 %.[14][15]

Edut ja haitat

muokkaa

Pelletit ovat uusiutuvaa energiaa. Pellettien käytön hiilidioksidipäästöt muodostuvat kokonaan tuotannon ja kuljetuksen aikana. Vapautuvien pienhiukkasten vähenee yli 90 % pelleteillä puuhun verrattuna.[16] Pellettiä voidaan tuottaa Suomessa, ja niitä valmistetaan yleensä puujätteestä, mikä vähentää jätekustannuksia. Polttoaineen syöttö on automaattista ja tuhkamäärä vähenee puun polttoon verrattuna.

Haittana on pelletin valmistukseen kuluva energia ja siitä johtuva puuta korkeampi hinta. Hinta on kuitenkin öljy- ja sähkölämmitystä halvempi. Lämmittimen ylläpitoon tarvitaan jonkin verran tarkkailua ja säännöllinen tuhkan poisto. Kaukolämpö-, öljy- ja sähkölämmitykseen verrattuna pellettilämmitysjärjestelmä vaatii enemmän tilaa.[16]

Päästöt

muokkaa

CO2-päästöjä vertailtaessa pelletti on kokonaisuudessaan ilmastoystävällinen ratkaisu. Sen hiilidioksidipäästöt ovat Suomen ympäristökeskus Syken [17] sekä Swedish Environmental Research Institute IVL:n tutkimuksen [18] mukaan yli 13 kertaa sähkölämmitystä pienempiä.

Pellettikattiloiden valmistajien mukaan pelletistä saatava palamishyötysuhde on usein yli 90 prosenttia, uudenlaisilla kondensoivilla kattiloilla jopa yli 100 prosenttia eli savukaasusta otetaan talteen lämpöä enemmän kuin pelletin lämpöarvo on. Tällöin savun lämpötila laskee jopa 30–40 C:seen. [19] Korkeaan hyötysuhteeseen vaikuttavat pelletin tekniset ominaisuudet, kuten matala kosteusprosentti ja tuotteen tasalaatuisuus. Tehokkaan palamisen ansiosta pienhiukkaspäästöjen ja syntyvän tuhkan määrä jää hyvin alhaiseksi. Sekä yksityiskäytössä että laitoksissa syntynyt tuhka voidaan käyttää lannoitteena.

Antti olis tulossa yöks. En oikeen jaksais tänään. On vähän veltto olo. Ja sit seksi rentouttas vielä lisää. Ähh ei jaksais. Voiko seksiin kyllästyä 😜😍

Kuuluisia pellettilämmittäjiä

muokkaa

Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa on yksi kuuluisimmista pellettilämmittäjistä. Suomessa tunnettuja pellettilämmittäjiä ovat muun muassa tamperelaiset Syrjän muusikkoveljekset. Myös Valamon luostari ja Sukevan vankila lämpiävät puupelletillä.

Tänään on kyllä sellanen päivä 😜😍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi sua ressukkaa. Et tule vaikuttamaan tällä mitenkään meidän muiden toimintaan. Sinä siellä pisket punaisilla laikuilla nakkisormillasi tykitöt ja me jatketaan kuten aina ennenkin. Meillä muilla on ollut kiva sunnuntai-päivä tässä ohessa. Mites sulla spämmääjä? 😆

Sinulla ei ainakaan ole, kun selvästi v*ttuuntuneena roikut heittelemässä herjaa. Minusta on mielenkiintoista, että yrität saada spämmääjää lopettamaan ohiksen, mutta samalla kerrot, ettet tule itse muuttamaan toimintaasi eli ohistelua. Sinua siis tulkitakseni riepoo muiden ohis, mutta omaasi et aio lakata. 

Tsemppiä spämmääjälle, edelleen täysi tuki sinulle!

Jep jep, ei se oma ohis mutta kun muiden! ;)

Tänään ohistelua iiiihan ka. määrä muihin päiviin verrattuna. Ohistelilija vaan joku muu!

Kyllä, tällä kertaa ohiksessa on paikoin ihan kiinnostavaa luettavaa, mitä yleensä ei ole. Ja ennen kaikkea järkevää.

Vakkariohistelijat täällä nyt mukacoolina selittää mukavasta päivästä ja paremmasta tekemisestä, mutta totuus on, että ketju on heidän elämässään erittäin merkityksellinen kanava sosiaalisesti, eivätkä nyt pääse elämään arkeansa ja sekös kiukuttaa. Kun mihinkään muuhun ketjuun tai chattiin ei voi mennä, ja muiden harmistus ei heitä kiinnosta.

Spämmääjä pitää puolustuspuhetta itsellensä, melko säälittävää 🤦🤦🤦🤦🤦

( Ja on muuten sitä sun inhoamaan ohista oma kirjoituksesi myös.)

Terkkuja!

Eipä ollu spämmääjä tuo. En valitettavasti kerkee vastata ihan joka ihailijalle/kaipaajalle, ymmärrätte varmaan! Isompi kutsumus meneillään tässä.

Ei E. Minulta ei Wikejä 

eikä välihuomioita.

Mun vimbba oli vastaus 

((( 🐤tipuklippiin ))) +

ja tyypille, joka based on

his former mges,

koskettelee itseään

mua ajatellen. 😆 x

Miksi häiriköit kaipausketjussa päivittäin?

Vierailija kirjoitti:

Mitä sinäkin luulet opettavasi muille?typerys olet et muuta.Jatka leikkejäsi ja häpeä.

Rupeat sinäkin pikkuhiljaa tajuamaan, että sun omasta mielestäs toki niin kiinnostava oma ohikses on muille sama kuin puupelletin lämpöarvosta lukeminen. Tasan yhtä kiinnostava.

Spämmääjälle tekis hyvää saada multa vähän t*ssua 😜😍 rentoutuisit vähän. Saisit ajatuksia muualle.

Minkähän kokoinen kalu spämmääjällä on 😜😍 

Vierailija kirjoitti:

Kiitollisuus on tunne, joka syntyy, kun ihminen tunnistaa itselleen tapahtuneen jotain hyvää ja oivaltaa sen olevan jonkun toisen ansiota. Kiitollisuus voi syntyä myös siitä, että henkilölle ei tapahtunut odotuksista huolimatta mitään pahaa. Kiitollisuus voi kohdistua toisen ihmisen ohella johonkin muuhunkin kohteeseen.[1]

Kiitollisuuden tunnetta vahvistaa se, jos teko on tehty hyvässä tarkoituksessa, tai jos hyötyjä pitää auttajastaan, tai jos apu ylittää saajan odotukset, minkä vuoksi ihmiset ovat usein kiitollisempia tuntemattoman antamasta avusta kuin ystävänsä antamasta avusta. Kiitollisuutta ei aina synny, jos auttava teko on tehty itsekkäistä syistä.[1]

Kiitollisuus edistää ihmisten välistä myönteistä vuorovaikutusta. Kiitollisuus onkin yksi merkittävimmistä sosiaalisista tunteista ja luonteenpiirteenä hyvin arvostettu – kiitollisuutta osoittavista ihmisistä pidetään, ja kiittämättömiä halveksutaan.[1]

Kiitollisuus toimii moraalisena barometrina, joka tuo näkyville sen, että joku on ollut hyödyksi toiselle ihmiselle. Se on myös moraalinen motivaattori, joka rohkaisee ihmisiä käyttäytymään myönteisesti toisia kohtaan. Lisäksi kiitollisuus on moraalinen vahvistaja, joka rohkaisee ihmistä osoittamaan kiitollisuutta jatkossakin.[1]

Kiitollisuutta usein osoittavat ihmiset ovat tutkimusten mukaan tavallista miellyttävämpiä, sosiaalisempia, toiveikkaampia ja tunneälykkäämpiä. Heillä on tavallista korkeampi itsetunto, ja he ovat keskimääräistä uskonnollisempia ja hengellisempiä. He ovat tavallista harvemmin masentuneita, vihamielisiä, itsekkäitä ja neuroottisia. Erityisen vahvasti kiitollisuus korreloi onnellisuuden kanssa, ja kiitollisuuden ja onnellisuuden on arveltu ruokkivan toisiaan eri tavoin.[1]

Kiitollisuus on elämäni voimavara. Kunpa kaikki ymmärtäisivät sen todellisen voiman.

Voisit tulla hitaaaaasti työntyy mun sisään 😜😍

Muukko on Lappeenrannan kaupungissa sijaitseva kylä. Muukko sijaitsee haja-asutusalueella noin 10 kilometriä Lappeenrannan keskustasta Joutsenonsuuntaan valtatie 6:n molemmilla puolilla.[1] Muukon ja lähikylien muodostamalla Muukon–Ilottulantilastoalueella on 232 asukasta (2015),[2] joista Muukossa noin 70.[3]

Muukon motocross-rata ja kaksi tuuliturbiinia taustalla.

Muukossa sijaitsevat tiet ovat nimeltään Muukontie, Muukonkankaantie, Muukonkuja, Muukkolanrinne, Ilottulantie, Kumpulantie, Nurmentie, Terhomäentie ja Kimintie.[3] Muukossa on Lappeenrannan kaupungin omistama moottori- ja ampumaurheilukeskus, joka sijaitsee Muukonkankaantien päässä.[4] Muukossa sijaitsee myös Kimi Räikkösen mukaan nimetty kartingrataKimi Circuit. Kimi Circuitin vieressä on uimamonttu.[5] Muukossa on myös Muukon rautatieasema.

Kylän tuntumassa Muukonkankaalla on Etelä-Karjalan ensimmäinen tuulipuisto TuuliMuukko. Kesällä 2013 valmistuneen puiston seitsemän turbiinin yhteisteho on 21 megawattia.[6]

Muukossa on myös Lepoharjun hautausmaa, joka on Lappeenrannan Lauritsalan seurakunnan hautausmaa.[7] Lisäksi Muukossa on vuonna 1976 perustettu lemmikkieläinten hautausmaa, jossa on arviolta 1300 hautapaikkaa

Vierailija kirjoitti:

Kiitollisuutta usein osoittavat ihmiset ovat tutkimusten mukaan tavallista miellyttävämpiä, sosiaalisempia, toiveikkaampia ja tunneälykkäämpiä. Heillä on tavallista korkeampi itsetunto, ja he ovat keskimääräistä uskonnollisempia ja hengellisempiä. He ovat tavallista harvemmin masentuneita, vihamielisiä, itsekkäitä ja neuroottisia. Erityisen vahvasti kiitollisuus korreloi onnellisuuden kanssa, ja kiitollisuuden ja onnellisuuden on arveltu ruokkivan toisiaan eri tavoin.[1]

Kiitos, kyllä! 

..tulisin kyllä

Ääääähh. Nyt sorruin siihen 😜😍 Oliks tuo pettämistä

He ovat tavallista harvemmin masentuneita, vihamielisiä, itsekkäitä ja neuroottisia

Tähän sanon kuitenkin että neurotismi ei ole itsessään negatiivinen asia eikä masennuskaan. 

Patoja on rakennettu monenlaisia ja niiden luokitteluun on olemassa useita tapoja. Yksi tapa luokitella padot niiden staattisen toiminnan mukaan: gravitaatiopato [6] ja holvipato. Padot, jotka on rakennettu maa-aineksesta tai kivistä, kutsutaan usein maapadoksi, ja ne ovat luonteeltaan gravitaatiopatoja. Gravitaatiopatoja rakennetaan myös betonista ja asvaltista. Holvipadot rakennetaan nykyään yksinomaan betonista. Holvipadot tehdään kallioiseen maastoon, jossa pato voi tukeutua kallioperustaan ja sivuilla kallioseinämiin. Padot luokitellaan valmistusmateriaalin lisäksi myös käyttötarkoituksensa mukaan: varastoaltaan pato tai reunavalli, säännöstelypato[7], voimalaitospato tai tulvasuojelussa toimiva väliaikainen tulvavalli eli yleisemmin työpato.[8][9]

Padolla on yleensä useita tehtäviä. Esimerkiksi kuivuudesta kärsivillä alueilla patoaltaan vettä tarvitaan yleisesti yhtä aikaa tulvasuojelussa, vesivoiman tuotannossa, viljelymaiden kastelussa ja yhteiskunnan vesihuollon järjetelyissä.[3][4]

Gravitaatiopatomuokkaa

Gravitaatiopato vastustaa varastoaltaan veden hydrostaattisen painetta lähinnä oman massansaaiheuttaman painon avulla. Kun maaperään kohdistuu valtava voima, vastustaa padon ja maaperän välinen kitka hydrostaattisen paineen aihettamaa voimaa. Tällaisia patoja ovat esimerkiksi maapadot sekä lamellipadot, joiden raskaat rakenteet ottavat myös tukea maaperästä.[9]

Holvipatomuokkaa

Holvipato poikkeaa gravitaatiopadosta siinä, että se on massaltaan varsin kevyt. Sen kyky vastustaa varastoaltaan hydrostaattista painetta perustuu kahteen asiaan. Patorakenne on holvin muotoinen ja kaareva muoto ottaa vastaan sitä painavaa veden voimaa painumalla hieman eteenpäin. Holvipadon toinen periaate on tukea padon juuri ja sivustat ympäröivään kallioperään. Kun veden paine työntää kaarevaa seinämää eteenpäin, vastustavat kallioiset seinämät ja alusta padon suoristumista ja samalla ankkuroivat sen kiinteästi paikalleen.[9][10]

Jaottelu tarkoituksen tai rakenteen perusteellamuokkaa

Maapato [11] on gravitaatiopato, joka on rakennettu erilaisista pystysuuntaisista maakerroksista. Maapadot luokitellaan homogeenisiin ja vyöhykemaapatoihin. Homogeenisessä padossa käytetään rakennusmateriaalina lähes kokonaan yhtä rakennusmateriaalia. Se voi olla moreenia, hiekkaa, sekamaata tai kalliomursketta. Vyöhykemaapato sisältää monia rakenteita, joista osan tehtävänä on vesitiiviys ja osan tehtävänä massavaikutus. Tiivisteaineeksi on valittu esimerkiksi savea, betonia, puuta, muovia tai asvalttia. Maapadon pinta on eroosiolle altis ja se päällystetäänkin esimerkiksi kivimurskeella, betonilevyillä, asvaltilla tai teräslevyllä. Suomessa yleiset pengerpadot [12] ovat maapatoja.[13]

Ripapato on gravitaatiopato, joka vastustaa veden hydrostaattista painetta oman jäykän sisärakenteensa ja alapuoliseen kallioperään rakennettujen kiinnitysmekanismien ansiosta. Tämä vähentää tarvittavan betonin määrää puhtaaseen gravitaatiopatoon verrattuna 30–40 %.[14]

Eräs ripapato on pilaripato eli laattapato, jonka etuosan muodostavat perustukseen kiinnitetyt veden virtauksen suuntaiset laatat. Lamellipadoksikutsutaan pilaripatoa, jonka pilarit tai laatat ovat näitä paljon paksummat. Mitä vankemmat ovat padon rakenteet, sen suurempi on padon gravitaatiovaikutus.[14]

Neulapato koostuu ohuista puisista tai teräksisistä palkeista, jotka pystyasentoon asennettuina nojaavat alapäästään padon kynnyksessä olevaan uraan ja yläpäästään joko kiinteiden tai liikuteltavien tukien varassa olevaan vaakasuuntaiseen palkkiin. Padon tilapäiseen sulkemiseen käytetään lisäksi laudasta tai lankuista tehtyjä levyjä ja myös puusta tai teräksestä tehtyjä pato- eli settipalkkeja. Ne asetetaan patopilareihin vaaka-asentoon niitä varten tehtyihin ns. settiuriin, ja päällekkäisinä ne muodostavat yhtenäisen seinän. Neulapatoja on käytetty vedenkulun säännöstelyn ohella myös vesihierontaan. Suomessa tästä käytöstä tunnetaan edelleen ainakin Runnin Neulatammi.[15]

Pohjapadot [16] ovat kokonaan veden alle rakennettuja patoja, joilla voidaan esimerkiksi nostaa veden korkeutta tai rajoittaa suolaveden virtausta joen suulle

Padon läpi virtaavan veden määrää voidaan säädellä aukkojen ja luukkujen avulla. Vaadittu vesimäärän läpäisevyys määritellään pitkään ajanjaksoon perustuvalla tulvahuippujen tarkastelulla. Patoaukot mahdollistavat myös vesivaraston tyhjentämisen padon tarkastamista ja korjaamista varten. Luukkujen liikuttelemiseen käytetään pääasiassa konevoimaa ketjujen, hammastankojen tai öljynpaineella toimivien hydraulisien sylintereiden välityksellä. Padon aukkojen sulkemislaitetta nimitetään tavallisesti liikuteltaviksi tai avattaviksi padoiksi.[13]

Varsinaisia patoluukkuja on nykyisin käytössä pääasiassa kahta perustyyppiä: tasoluukut sulkevat ja avaavat padon liikkuen niitä varten tehdyissä luukku-urissa pystysuunnassa edestakaisin, kiertyvät luukut on aisojensa välityksellä laakeroitu padon sivupilareihin. Edelliseen ryhmään kuuluvat liukuluukut liukuvat luukku-urassa olevia johteitaan myöten. Jos vedenpaine nostaa pintakitkan liian suureksi, asetetaan luukkuun pyörät (kiinteäpyöräinen luukku) tai luukun ja johteen väliin ns. Stoney-palkki, jossa olevat pyörät helpottavat luukun liikuttelemista. Jälkimmäiseen pääryhmään kuuluvat segmenttiluukut, joissa luukun etulevy on ympyrälieriön muotoinen ja luukku nousee ylös kiertyen etulevyä tukeviin kannatinrakenteisiin kiinnitettyjen aisojen päissä olevien tukilaakereiden ympäri, sekä samantapaiset sektoriluukut, jotka lasketaan kynnyksen sisään varattuun tilaan.lähde?

Perustyypeistä poikkeavat muun muassa kynnykseltä alas kaatuva läppäluukku, johon voidaan joskus asettaa myös vastapaino, ja esimerkiksi Imatrankosken padossa käytetty valssiluukku, jonka on rumpu joka sulkee aukon tiivisteiden kanssa ja joka kulkee hammastankojen tukemana ja ohjaamana patomuureja pitkin ja joka avataan ketjun avulla.lähde?

Tulva-aukot ja ylijuoksutuskanavatmuokkaa

Padon tulee kestää turvallisesti oletetun suurimman mahdollisen vesimäärän lisäksi myös tulvaveden paine. Yleensä padoissa on tulva-aukkoja, joista vesimäärää voidaan vähentää ohijuoksuttamallasitä. Veden noustessa tasolle, jonka yläpuolella on ainoastaan koko padon pituinen niin kutsuttu varalaita, vesi virtaa vapaasti säädettävistä luukuista tai patoaukoista. Ylisyöksypadoissa tulva-aukon kynnys on niin korkealla, ettei alavesi vaikuta veden juoksuttamiseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sinäkin luulet opettavasi muille?typerys olet et muuta.Jatka leikkejäsi ja häpeä.

Rupeat sinäkin pikkuhiljaa tajuamaan, että sun omasta mielestäs toki niin kiinnostava oma ohikses on muille sama kuin puupelletin lämpöarvosta lukeminen. Tasan yhtä kiinnostava.

Älä sinä opeta ,kun et osaa.Sun mielipide yhtä ala-arvoinen kuin kaikki muutkin.Kirjoitat kenelle sattuu luullen heitä ties keneksi.Typerys kuten sanoin.