Lue keskustelun säännöt.
Onko sun ketään lapsuuden/nuoruuden tuttua kuollut?
Kommentit (50)
On, esimerkiksi Janne Niska.
Ihme ettei J.Karalahti ole kuollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tuttuja on enemmänkin, mutta jos omia luokkalaisia ajatellaan, niin kolmen tiedän kuolleen, luultavasti kaikki oman käden kautta.
Todella moni jos puhutaan esim vanhoista koulukavereista. Syöpään, hukkumalla, auto-onnettomuudessa, rikoksen uhrina, itsemurhaan, verenmyrkytykseen. Tässä joitain tietämiäni tapauksia.
En oo oikein tekemissä entisten koulukaverien kanssa, niin en tiedä onko joku kuollut.
On, yksi lapsuudenaikaisista kavereistani kuoli oman käden kautta vuosia sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä useita. Jo ala-asteella eräs luokkalaisemme kuoli henkirikoksen seurauksena :(
On. Yksi luokkakaveri kuoli 16-vuotiaana autokolarissa (18-vuotias kaveri kuskina, kuoli myös, surkea juttu). Opiskelukaveri teki itsemurhan vähän valmistumisen jälkeen. Yksi vanha koulukaveri kuoli vähän aika sitten sairauteen.
Mutta olen vasta 33-vuotias. 50-kymppisenä niitä kuolleita luokkakavereita vasta alkaa kunnolla ollakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On. Yksi luokkakaveri kuoli 16-vuotiaana autokolarissa (18-vuotias kaveri kuskina, kuoli myös, surkea juttu). Opiskelukaveri teki itsemurhan vähän valmistumisen jälkeen. Yksi vanha koulukaveri kuoli vähän aika sitten sairauteen.
Mutta olen vasta 33-vuotias. 50-kymppisenä niitä kuolleita luokkakavereita vasta alkaa kunnolla ollakin.
Saatatpa olla itsekin yksi niistä, who knows. Ja varsinkin 50-kymppisenä.
omituista kun just tulin palstalle kurkkaamaan ja näin tämän aloituksen.
Mun miehelle just soitettiin että hänen lapsuudenystävä on kuollut.
Omista ystävistä en tiedä kun en ole ollut missään yhteydessä heihin vuosikymmeniin.
Mutta juuri ennen joulua kuoli syöpään ystävä, "aikuisajan" ystävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On. Lapsuuden leikkikaverini kuoli vain muutama päivä oman lapsensa syntymän jälkeen sairaskohtaukseen. Todennäköisesti liittyi osin synnytyksen aiheuttamaan lisärasitukseen. Sekin on pelottava ajatus.
Vierailija kirjoitti:
omituista kun just tulin palstalle kurkkaamaan ja näin tämän aloituksen.
Mun miehelle just soitettiin että hänen lapsuudenystävä on kuollut.
Omista ystävistä en tiedä kun en ole ollut missään yhteydessä heihin vuosikymmeniin.
Mutta juuri ennen joulua kuoli syöpään ystävä, "aikuisajan" ystävä.
Olen pahoillani puolestanne ( en nyt tässä osaa paremminkaan sanoa, toivottavasti et loukkaannut kommentista).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä. Melkein kenenkään peruskoulu- tai lukioikaisen luokkakaverini kanssa en ole ollut missään tekemisissä 30 vuoteen.
Opettajia on paljon kuollut. Isäni oli opettaja, joten häneltä olen kuullut näistä hänen ex-kollegoidensa kuolemista. Vanhin opettaja, joka minulla oli koko peruskouluaikanani, elää edelleen, liki satavuotiaana.
Lapsuudenkaverini kuoli anoreksiaan kolmekymppisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todella moni jos puhutaan esim vanhoista koulukavereista. Syöpään, hukkumalla, auto-onnettomuudessa, rikoksen uhrina, itsemurhaan, verenmyrkytykseen. Tässä joitain tietämiäni tapauksia.
Mikä noista on mukavin tapa, jos saan kysyä mielipidettä?
Yksi rinnakkaisluokkalainen kuoli auto-onnettomuudessa 16-vuotiaana.
Toinen rinnakkaisluokkalainen kuoli oman käden kautta, ja oli kadoksissa kuukauden ennen kuin löydettiin metsän keskeltä. Ilta-Sanomia myöten hänen katoamisesta uutisoitiin, ja kyllä tuntuu oudolta nähdä tutut kasvot kuvissa. Tätä tyttöä mietin aina joskus, että miten hänen elämänsä meni niin.
Ja yksi alakoulun luokkakaveri kuoli sairauteen 33-vuotiaana. Hän oli ihana ihminen, aina jotenkin läsnä ja positiivinen.
Varmasti muitakin on, en vain tiedä heistä. Nämä kaikki kolme olivat tyttöjä kuten minäkin.
Vaikka kuinka monta, eri syistä.
Ensimmäinen (opiskelukaveri) meni syöpään kun oltiin 19v molemmat.
Nyt olen 60v ja nuorempiakin menee koko ajan.
On kuollut syöpään ( oli vielä ihan pienten lasten äiti), henkirikoksen uhrina, vanhempansa tappamana, puolisonsa puukottamana, hukkumalla .
On todella raskasta vanhemmille, jotka menettävät lapsensa :( Toki muillekin läheisille, mutta vanhemman suru on todella repivää.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Melkein kenenkään peruskoulu- tai lukioikaisen luokkakaverini kanssa en ole ollut missään tekemisissä 30 vuoteen.
Opettajia on paljon kuollut. Isäni oli opettaja, joten häneltä olen kuullut näistä hänen ex-kollegoidensa kuolemista. Vanhin opettaja, joka minulla oli koko peruskouluaikanani, elää edelleen, liki satavuotiaana.
Mikäs heille on tullut, jos saan udella?
On montakin.