Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle <3

Vierailija kirjoitti:

Kuse paskas

Kiitos muistutuksesta, ettei sinua kannata kaivata.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sydän on niin hemmetin tyhmä?

Sydän on just viisas💖

Linssi on lasista tai muusta läpinäkyvästä aineesta tehty kaarevapintainen optinen kappale, joka taittaavalonsäteitä tai muuta sähkömagneettista säteilyätietyllä tavalla, kooten tai hajottaen sitä. Esimerkiksi mikroaaltolinssejä voidaan tehdä parafiinivahasta tai asfaltista ja infrapunalinssejä germaniumista tai piistä.

Linssityyppejä

Linssin ominaisuuksia kuvaa polttoväli, joka on positiivinen kokoavalle (kuperalle) ja negatiivinen hajottavalle (koveralle) linssille. Linssin voimakkuutta eli optista taittokykyä kuvaamaan käytetään dioptria-yksikköä (1 dioptria = 1 m-1), joka on polttovälin käänteisluku. (Esimerkiksi +0,5 diopterin silmälasin polttoväli on 2 metriä).

Linssin optisia virheitä ovat pallopoikkeama ja väripoikkeama.

Sana "linssi" on peräisin kasvikunnasta. Monissa kielissä sama sana, esimerkiksi latinan lens, ranskan lentille, saksan Linse ja suomen linssi, tarkoittaa myös linssi-nimistä kasvia. Kun optisia linssejä alettiin valmistaa, niistä ryhdyttiin käyttämään samaa nimeä, koska kupera linssi muistuttaa muodoltaan linssikasvin siementä.[1] Englannissakuitenkin lens tarkoittaa vain optista linssiä, kun taas kasvin nimi on lentil.

Erilaiset linssit

muokkaa

Tavallisimmin linssi on valamalla, puristamalla tai hiomalla tehty lasi- tai muovilinssi, jonka kaksi pintaa ovat koveria tai kuperia, toinen pinta voi olla tasainen. Aineen taitekerroin ja pintojen muoto antaa linssin ominaisuudet. Linssin toiminta perustuu valon taittumiseen (Snellin laki), samaan tapaan kuin prismassa. Galaksit ja galaksijoukot voivat muodostaa "gravitaatiolinssin" taittamalla painovoimallaan sen takaa tulevia valonsäteitä. Näin on löydetty monia kohteita, joita ei muuten olisi voitu havaita. Tähdet ja muut pienemmät kappaleet muodostavat mikrogravitaatiolinssin samalla tavalla.

Olet ihana mies, terkut. 

Vierailija kirjoitti:

Nopeempaa spämmääjä, nopeempaa! Ehdit hyvin käydä vessassa klo 23:n jälkeen!!

Hei, vähä armoo! Mä vasta harjoittelen. Tiedän että sä oot tässä tosi pro, oon nähny sun taidonnäytteitä ketjussa jo monta vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.vauva.fi/keskustelu/6505634/laheta-terveisesi-kaipaamallesi…

 

Tossa kaipuuketju!

Ja poistettu just kun laiton viestin.

Spämmäri poistaa muut ketjut, ettei jää ilman huomiota, reppana tapaus hän. Säälittävä suorastaan.

Olisko luulosairautta "ilmassa".

Niin, että mode poistaa muut ikävä ketjut ja jättää tämän pask..n.Siinä sulle luulosairautta. kiäh kiäh

Kupera linssimuokkaa

Kupera linssi on keskeltä paksumpi kuin reunoilta. Kupera linssi kokoaa optisen tason (suorassa kulmassa linssin pitkittäissuuntaan) suuntaiset valonsäteet polttopisteeseen esineen ollessa polttopistettä kauempana (käytännössä melkein aina). Siinä harvinaisessa tapauksessa, jossa esine on polttopistettä lähempänä, linssi hajottaa optisen tason suuntaiset valonsäteet (siten, että niiden jatkeet leikkaavat toisessa polttopisteessä). Kuperan linssin muodostaman kuvan saa esiin varjostimella, mikäli esine on polttopistettä kauempana linssistä, sillä tällöin muodostuva kuva on todellinen).

Kovera linssimuokkaa

Kovera linssi on linssi, joka on keskeltä ohuempi kuin reunoilta. Kovera linssi taittaa valoa poispäin linssin taakse muodostuvasta valepolttopisteestä. Niinpä valo hajoaa ja kuva suurenee. Koveran linssin muodostamaa kuvaa ei saa näkyviin varjostimella, joten sitä kutsutaan valekuvaksi. Valekuvan voi kuitenkin nähdä jos linssiin katsoo paljaalla silmällä.

Fresnel-linssimuokkaa

Fresnel-linssit ovat profiililtaan sahalaitaisia, erityisen ohuita linssejä, jotka on saatu pallomaisesta linssistä ikään kuin katkaisemalla pinta vyöhykkeittäin. Näin jää paljon materiaa pois ja linssit ovat erityisen keveitä. Käytetään majakoissa, piirtoheittimissä, halvoissa suurennuslaseissa ja valotekniikassa.

Vierailija kirjoitti:

Kuse paskas

Tämä on joku neuro.

Kupera linssi kokoaa valoa, kovera hajottaa. Kuperan linssin läpi sen pääakselin suuntaisesti kulkevat valonsäteet leikkaavat kaikki toisensa likipitäen samassa pisteessä, linssin polttopisteessä. Sen etäisyyttä linssistä sanotaan linssin polttoväliksi, josta kaavoissa käytetään merkintää f. Kääntäen jos valonlähde sijaitsee linssin polttopisteessä, linssin läpi kulkeneet valonsäteet jatkavat matkaansa yhdensuuntaisesti. Näitä voidaan pitää ääriesimerkkeinä linssin muodostamista kuvista: äärettömän kaukana olevasta kohteesta syntyy kuva linssin polttopisteeseen, polttopisteessä olevasta kohteesta taas äärettömän kauas.

Kuvan muodostuminen linssissä.

Linssi muodostaa kuvan myös muualla sen pääakselin läheisyydessä olevista esineistä. Jos merkitään esineen etäisyyttä linssistä S1:llä, riittävän ohut kupera linssi muodostaa esineestä kuvan etäisyydelle S2, joka voidaan laskea linssiyhtälön eli Gaussin kuvauslain avulla:

 .

Tämä merkitsee, että jos esine asetetaan etäisyydelle S1 linssistä ja linssin toiselle puolelle etäisyydelle S2 asetaan sopiva kuvapinta, pinnalle muodostuu selvä kuva. Jos kuvapinnan etäisyys poikkeaa S'2:sta jonkin verran, kuva on epäselvempi. Tällaisessa tapauksessa linssin sanotaan muodostavan todellisen kuvan. Tähän perustuu esimerkiksi valokuvaus.

Valekuvan muodostuminen.

Jos kuitenkin esineen etäisyys linssistä on pienempi kuin sen polttoväli eli jos S1 < f, edellä olevasta yhtälöstä laskettava S2 on negatiivinen. Tämä merkitsee sitä, että kuva muodostuu samalle puolelle linssiä kuin kuvattava esinekin. Sitä ei silloin voi muodostaa kuvapinnalle, mutta linssin toiselta puolelta katsottaessa esine näyttää olevan siinä kohdassa, jossa tämä ns. valekuva on. Valekuva ei ole todellisten valonsäteiden vaan niiden jatkeiden muodostama. Esimerkiksi suurennuslasi muodostaa kuvan tällä tavalla. Kuvan suurennus voidaan laskea yhtälöstä

 ,

missä M on suurennussuhde; jos |M|>1, kuva on esinettä suurempi. Jos M on negatiivinen, kuva on ylösalaisin; näin onkin laita silloin, kun linssi muodostaa todellisen kuvan. Valekuvan tapauksessa M on positiivinen ja kuva on oikein päin.

Rajatapauksessa jos S1 = , niin S2 = f ja M = f / = 0. Tämä vastaa tilannetta, jossa äärettömän kaukaisesta kohteesta syntyy kuva polttopisteeseen. Valon diffraktion vuoksi kuva ei todellisuudessa silloinkaan ole aivan pistemäinen.

Valekuvan muodostuminen koverassa linssissä

Edellä esitetyt kaavat pätevät myös koverille (hajottaville) linsseille. Niillä kuitenkin polttoväli f on katsottava negatiiviseksi, minkä vuoksi koveran muodostama kuva on aina valekuva.

Jos linssi ei ole aivan ohut, edellä olevia kaavoja on sovellettava niin, että etäisyydet S1 ja S2 lasketaan linssin ns. päätasoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nopeempaa spämmääjä, nopeempaa! Ehdit hyvin käydä vessassa klo 23:n jälkeen!!

Hei, vähä armoo! Mä vasta harjoittelen. Tiedän että sä oot tässä tosi pro, oon nähny sun taidonnäytteitä ketjussa jo monta vuotta.

Hopi hopi nyt äläkä siellä märise

Linssin polttoväli riippuu sen kaarevuussäteestä, paksuudesta ja käytetyn materiaalin taitekertoimesta ns. linssintekijän yhtälönosoittamalla tavalla:[2]

missä

 on linssin polttoväli,

 on käytetyn materiaalin taitekerroin,

 on linssin kaarevuussäde valonlähteen puolella

 on linssin kaarevuussäde päinvastaisella puolella kuin missä valonlähde on ja

 on linssin paksuus.

Valonlähteen puolella kuperan linssin kaarevuussäde lasketaan positiivisena, koveran negatiivisena. Vastakkaisella puolella ne lasketaan päinvastoin.

Käytännössä useimpien linssien paksuus on kuitenkin hyvin pieni verrattuna kaarevuussäteisiin. Näin ollen yhtälön viimeinen termi voidaan yleensä jättää pois laskuista.

Jos linssi lisäksi on symmetrinen keskiakselinsa suhteen eli , yhtälö yksinkertaistuu muotoon

.

Käyttö

muokkaa

Linssejä käytetään näkövirheiden korjaamiseen silmälaseissa ja piilolaseissa, jolloin kuvan heijastumispaikkaa verkkokalvolle muutetaan. Myös kameroissa, kiikareissa, kaukoputkissa, okulaareissa, mikroskoopeissa, teodoliiteissä, piirtoheittimissä ja suurennuslaseissa käytetään linssejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Spämmääjällä hirtti taas hihna. Huomaa, että on ruuhkaa terveydenhuollossa.

Huomaa että sinäkin ohistat!

On vissii hieman eri tahti.Huomaatko eron? huomaatko mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sydän on niin hemmetin tyhmä?

Sydän on just viisas💖

Tyhmä se on, kun nälkäpalkalla rakastaa.

Mukavaa iltaa kaivatulleni !

Vierailija kirjoitti:

Olet ihana mies, terkut. 

Omisin ja kyllä, mutta nuo tunnisteet ei oikein riitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.vauva.fi/keskustelu/6505634/laheta-terveisesi-kaipaamallesi…

 

Tossa kaipuuketju!

Ja poistettu just kun laiton viestin.

Spämmäri poistaa muut ketjut, ettei jää ilman huomiota, reppana tapaus hän. Säälittävä suorastaan.

Olisko luulosairautta "ilmassa".

Niin, että mode poistaa muut ikävä ketjut ja jättää tämän pask..n.Siinä sulle luulosairautta. kiäh kiäh

Aivan, näin se varmaan on.

Yleensä ketjussa peukutetaan ohiksia ylös enemmän kuin alas. Tänään on toisin.

Huoneistokohtaisen vedenmittauksentarkoituksena on mitata rivi- ja kerrostaloissa käyttöveden kulutusta huoneistokohtaisesti. Mittareina käytetään joko huoneistokohtaisia mekaanisia mittareita tai kaukoluettavia vedenmittausjärjestelmiä erotuksena yleisluentaan, jossa vesimaksut jaetaan tasan asukkaiden kesken taloyhtiön yhteisen mittarin ilmoittavan kulutusluvun mukaisesti.

Huoneistokohtaisen vedenmittauksen piiriin kuuluu arviolta 700 000 suomalaista ja vedenkulutuksen on mitattu laskevan henkilöä kohden vuorokaudessa 170 litrasta 115 litraan pidemmän aikavälin seurannoissa. lähde?

Ympäristöministeriön vuonna 2009 asettaman huoneistokohtaisten vesimittarien käyttöä selvittäneen työryhmän mukaan asuinrakennuksen vedenkulutus väheneekin jopa 30 prosenttia, kun vedenkäytöstä laskutetaan huoneistokohtaisesti ja kun huoneistokohtainen laskutus yhdistetään muihin vettä säästäviin toimenpiteisiin.[1]Suomalaisissa taloyhtiöissä vedenkulutus on jakautunut hyvin epätasaisesti.[1]

Kehittyneet vedenmittausjärjestelmät

muokkaa

Kehittyneimmät mittarit siirtävät tietoa yleistä kenttäväylää tai rakennuksen omaa sähköverkkoa hyödyntäen ja kulutuslukemat on nähtävillä internetin välityksellä. Kehittyneimmät vedenmittausjärjestelmät sisältävät myös omat laskutusohjelmat sekä automaattiset vuotohälytysjärjestelmät. Vedenmittausjärjestelmät asennetaan taloyhtiöihin joko jo rakennusvaiheessa tai putkistoremontin yhteydessä.

Puupelletti on puusta valmistettua polttoainetta, jota voidaan käyttää alue- ja kaukolämpölaitoksissa, talo- ja kiinteistöyhtiöissä sekä pien- ja vapaa-ajan talojen lämmityksessä. Pellettiä voidaan käyttää myös lämmön ja sähkön tuotantolaitoksissa. Tonni pellettejä vastaa lämpöarvoltaan noin 1,5 tonnia puuta, tai noin 500 litraa öljyä. Pelletillä voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn tai kivihiilen käyttöä. Vaalean puupelletin lisäksi on olemassa myös mustaa pellettiä, jossa puumassa lämpökäsitellään ennen pelletöintiä. Mustan pelletin valmistuksessa on kaksi tuotantotapaa: höyryräjäytys (steam explosion) ja paahtaminen eli torrefiointi.

Kourallinen vaaleaa puupellettiä.

Pellettijärjestelmän toiminta

muokkaa

Pellettilämmityksessä pellettejä syötetään ruuvikuljettimen avulla lämmityskattilan polttimeen. Syöttöä ohjataan termostaatilla, eli syöttö ja poltin käynnistyvät veden lämpötilan laskiessa. Kattilat ovat niinkutsuttuja jälkipolttokattiloita. Pelletin itsensä palaessa syntyvät palokaasut poltetaan vielä uudestaan toisiopaloksi kutsutussa prosessissa. Toisiopalossa lämpötila on tavallista puun polttoa korkeampi, mikä vähentää päästöjä ja parantaa hyötysuhdetta.[1] Pellettilämmityksessä lämmönjakojärjestelmä on yleensä vesikeskuslämmitys, jossa on myös lämpövaraaja. Markkinoilla on saatavissa myös yhdistettyjä kombikattiloita, joita poltinta vaihtamalla voidaan käyttää pellettien tai öljyn polttoon. Pellettilämmitysjärjestelmä vaatii kattilan lisäksi tilaa pellettien varastoinnille. lähde?

Pellettejä on mahdollista polttaa myös tavanomaisissa takoissa, kamiinoissa tai leivinuuneissa. Markkinoille on tullut tulisijoihin sopivia, teräspellistä valmistettuja pellettiarinoita. Niiden käyttö tapahtuu siten, että pellettejä asetetaan valmistajan suosittama määrä arinalle ja ne sytytetään esimerkiksi sytytyspalan tai -nesteen avulla. Lämpöä saadaan yhtä paljon kuin samasta painosta kuivaa puuta

Mitä sinäkin luulet opettavasi muille?typerys olet et muuta.Jatka leikkejäsi ja häpeä.