Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut jaksaa valhdella, että sisäinen kauneus on parisuhdetta muodostettaessa tärkeämpi kuin ulkoinen?
10.11.2025 |
Jos sinä et täytä ulkoisesti riittäviä kriteereitä, et pääse myöskään osoittamaan sisäistä kauneuttasi. Näin se vain menee, jos oikeasti nostetaan rehellisesti kissa pöydälle. Jos olet ulkoisesti riittävän hyvännäköinen, voit päästä "jatkoon", vaikka olisit sisäisesti täysi kusipää, mutta toisinpäin se ei onnistu. Eihän se juttu hyvännäköisen kusipään kanssa tule kestämään, mutta hän saa silti mahdollisuuden, sisäisesti kaunis vähemmän viehättävä tai komea taasen ei.
Eli summasummaarum. Jotta juttu onnistuu, täytyy olla sisäisesti kaunis, mutta tärkeämpää on olla ulkoisesti riittävän kaunis, jotta pääset näyttämään sitä mahdollista sisäistä kauneuttasi. Eli ulkoinen on ykkönen ja sitä seuraa hyvänä kakkosena se sisäinen.
Kommentit (199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se menee niin, että valitaan eka se porukka, jonka ulkonäkö riittää, ja sen jälkeen niiden joukosta se, joka täyttää muut kriteerit (mukavuus, äly, persoona, status, kaverit kadehtii, edustaa elämäntapaa josta haaveilee yms).
Joillekin eka kynnys on korkea, joillekin matalampi.
Kaverit kadehtii? Oispa ahdistavaa olla se, jota kaverit kadehtii.
Nämä tyypit on juuri niitä mistä sanoin tuolla. Pitävät naistaan näyttelyesineenä, jota ylpeästi esitellään muille. Aivan järkyttävää toimintaa ja samalla siinä tulee alentaneeksi sen kumppanin. Totta kai puolisostaan saa ja pitääkin olla ylpeä, mutta tuo "muut kadehtii" on niin oksettavaa pinnallista, ettei toista. Mitä jää jäljelle, jos toinen sairastuu vakavasti ja ulkonäkö muuttuu rajusti?
Olen itse kokenut tuon esineenä olen ja se ei ollut kivaa. Onneksi tajusin sen aika nopeasti ja jätin sen miehen. (Ja ne monet muut, joista tuon piirteen tajusi heti.) Mulla juuri vähän aikaa sitten yksi työkaveri (mies) kysyi siitä, että onko kukaan mies nähnyt minussa mitään muuta kuin ulkonäön? Pakko oli vastata, että aika harva, mutta onneksi tämä nykyinen arvostaa enemmän minun luonnetta kuin sitä ulkonäköä.
T: se, jonka mies on tehnyt mallin töitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se menee niin, että valitaan eka se porukka, jonka ulkonäkö riittää, ja sen jälkeen niiden joukosta se, joka täyttää muut kriteerit (mukavuus, äly, persoona, status, kaverit kadehtii, edustaa elämäntapaa josta haaveilee yms).
Joillekin eka kynnys on korkea, joillekin matalampi.
Kaverit kadehtii? Oispa ahdistavaa olla se, jota kaverit kadehtii.
Nämä tyypit on juuri niitä mistä sanoin tuolla. Pitävät naistaan näyttelyesineenä, jota ylpeästi esitellään muille. Aivan järkyttävää toimintaa ja samalla siinä tulee alentaneeksi sen kumppanin. Totta kai puolisostaan saa ja pitääkin olla ylpeä, mutta tuo "muut kadehtii" on niin oksettavaa pinnallista, ettei toista. Mitä jää jäljelle, jos toinen sairastuu vakavasti ja ulkonäkö muuttuu rajusti?
Olen
Joo eihän mikään ulkonäkö pitkälle kanna mutta ei sekään nyt ole kovin tervettä että otetaan joku vaan roikkumaan koska halutaan se parisuhde
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä aikanaan ihastuin mieheen ajatusmaailman perusteella. Korkea moraali ja hyvä sydän olivat ja ovat edelleen ihailtava yhdistelmä. On ollut ilo olla hänen vaimonsa nyt 20 vuoden ajan. Epäilen, ettei pelkkä ulkonäkö olisi kantanut näin pitkälle, hauska ajatuskin. Puolin ja toisin ollaan ehditty kokea läheisten menetyksiä, työttömyyttä, vakavaa sairautta, lapsiperheen kriisit. Ne tulivat ja menivät, rakkaus pysyy.
Missä kohdin AP tarkoitti että pelkällä ulkonäöllä rakennetaan tai ylläpidetään? Ei varmaan keidenkään pitkään jatkunut suhde jos on oikeesti hyvä suhde niin perustu pelkästään mihinkään ulkonäköön 😅
Kunhan jorisen aamun ratoksi, vapaapäivä. Meillä on ap:n kanssa sukupolven ero. Meillä livenä tutustuneilla se mahdollin
Olen eri, mutta kyllähän ihmiset edelleen tapaa ja ihastuu myös livenä. Aika moni on kyllästynyt koko nettideittailuun ja siirtynyt takaisin perinteiseen malliin.
Toki. Se kestikin oudon kauan ollakseen niin suppea metodi. Vrt some, tuli ja nyt on jo menossa.
Ei tietenkään voi päätellä, mutta se mitä siinä kuvassa on jonkun verran kuitenkin se vedenjakaja.. vai väitätkö ettei sillä niin väliä millaiselta ihminen kuvassa näyttää, että annat käytännössä kaikille yhtään mukaillen mahiksen ..
Toisinpäin. Mun on tosi vaikea kuvitella, että antaisin kenellekään mahdollisuutta kuvan perusteella. Tuntuu ihan vieraalta ajatus, että pitäisi lähteä treffeille käytännössä nollainformaatiolla. En ole myöskään koskaan lähtenyt baarista kenenkään matkaan. Me romantikot, tai kuten nykyään lokeroidaan, demiseksuaalit, oltaisiin varmaan aika pitkälti sinkkuja :D nykyään kumppania etsivien vastaavien kokemuksia olisi hauska lukea.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään voi päätellä, mutta se mitä siinä kuvassa on jonkun verran kuitenkin se vedenjakaja.. vai väitätkö ettei sillä niin väliä millaiselta ihminen kuvassa näyttää, että annat käytännössä kaikille yhtään mukaillen mahiksen ..
Toisinpäin. Mun on tosi vaikea kuvitella, että antaisin kenellekään mahdollisuutta kuvan perusteella. Tuntuu ihan vieraalta ajatus, että pitäisi lähteä treffeille käytännössä nollainformaatiolla. En ole myöskään koskaan lähtenyt baarista kenenkään matkaan. Me romantikot, tai kuten nykyään lokeroidaan, demiseksuaalit, oltaisiin varmaan aika pitkälti sinkkuja :D nykyään kumppania etsivien vastaavien kokemuksia olisi hauska lukea.
Niin no eihän se että kuva hieman vaikuttaisi poista sitä ettei viestittelisi ensin ennen tapaamista ja keräis ns infoa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämäkö on ne vaihtoehdot? Eli otetaan vaan joku, että saadaan parisuhde tai puoliso jota pidetään näyttelyesineenä... Voi luoja. Olisiko mitään se aito välittäminen ja rakkaus se, että toisen kanssa on oikeasti hyvä olla.
Vierailija kirjoitti:
Nämäkö on ne vaihtoehdot? Eli otetaan vaan joku, että saadaan parisuhde tai puoliso jota pidetään näyttelyesineenä... Voi luoja. Olisiko mitään se aito välittäminen ja rakkaus se, että toisen kanssa on oikeasti hyvä olla.
Ei tietenkään ole 😊 senhän pitäisi ratkaista kyllä , mutta miten se että ulkoisesti myös viehättää jotenkin pois sulkis sitä aitoa välittämistä ja rakkautta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa, ni minä pidin miestäni ekassa tapaamisessa jopa "rumana". Kun opin tuntemaan hänet, hänestä tuli vain komeampi ja komeampi. Puoli vuotta tässä meni ja sen jälkeen oli myyty. Nykyisin 8 vuotta tutustumisesta, mies on edelleen minusta aivan jäätävän komea, enkä ymmärrä miksi en nähnyt tätä heti! Eli puhut palturia.
Tämä on sinulle sattunut poikkeustapaus. Yleensä ei-niin-komeaan mieheen ei edes ihastuta.
Yleensä ihminen paroutuu parikymppisenä tai ei ollenkaan. Parikymppisenä lähes jokainen näyttää vielä hyvältä, eikä edes itse sitä tajua. Nämä nuorena pariutuneet rupsahtavat yhdessä, eikä se näy heitä haittaavan.
Jos ihminen ei ole pariutunut kolmekymppiseen mennessä, harvoin se enää tulee kumppania saamaankaan. Ei ne tinderit sun muut ole luonnollisia, ja mitä enemmän ikää tulee sen enemmän ihmisillä on omia pinttyneitä tapoja ja menneisyyttä, ei sitä enää voi kasvaa yhdessä toisen kanssa, kuten ne luontaisesti nuorena pariutuneet.
Minä hyväksyin jo alta 40 että tulen elämään loppuelämäni ilman parisuhdetta, koska en huolinut silloin parikymppisenä ketään. Olisi säälittävää keski-iässä hakemalla hakea seurustelukumppania, se juna meni jo, tuut tuut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt joku on katkera, kun ei löydä kumppania 😂
Se parisuhde ei ole mikään ihmeellinen saavutus 😂😂😂.. että hv. Ei mua kiinnosta mikään kompromissi komposti
Voi sua, pitää ihan haistatella, kun osui niin omaan nilkkaan. Luulen, että nimenomaa sinulle se olisi saavutus, tuolla asenteella nimittäin.
No miksi pitäisi ihmisten haluta mihinkään parisuhteeseen?
No ei tarvitsekaan haluta. Mutta kyllähän tuossa katkeruus paistaa läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään voi päätellä, mutta se mitä siinä kuvassa on jonkun verran kuitenkin se vedenjakaja.. vai väitätkö ettei sillä niin väliä millaiselta ihminen kuvassa näyttää, että annat käytännössä kaikille yhtään mukaillen mahiksen ..
Toisinpäin. Mun on tosi vaikea kuvitella, että antaisin kenellekään mahdollisuutta kuvan perusteella. Tuntuu ihan vieraalta ajatus, että pitäisi lähteä treffeille käytännössä nollainformaatiolla. En ole myöskään koskaan lähtenyt baarista kenenkään matkaan. Me romantikot, tai kuten nykyään lokeroidaan, demiseksuaalit, oltaisiin varmaan aika pitkälti sinkkuja :D nykyään kumppania etsivien vastaavien kokemuksia olisi hauska lukea.
Niin no eihän se että kuva hieman vaikuttaisi poista sitä ettei viestittelisi ensin ennen tapaamista ja keräis ns infoa..
Me taidetaan nyt puhua vähän aidasta ja aidanseipäästä? Tekstikin on tosi suppea ja täysin kontrolloitavissa oleva keino antaa itsestään vain juuri se ja juuri sen verran kuin itse haluaa. Tätä kritisoin kotitreffimiesketjussakin. Naisnäkökulmasta haluaa jo ihan turvallisuussyistäkin tietää toisesta enemmän. Kuinkas iso prosentti viestinnästä olikaan sanatonta, 90? Se on se osa, mistä tehdään johtopäätöksiä luonteesta, ja siksi täälläkin niin usein toistetaan sitä, että pitää katsoa, miten esim tarjoilijoita kohdellaan. Ne ovat ne ratkaisevat jutut parisuhdetta ajatellen, kuinka toimii muiden ihmisten kanssa, vastavuoroisuus, empatia, käytöstavat jne. Ainahan se on jonkin verran pimeässä hapuilua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämäkö on ne vaihtoehdot? Eli otetaan vaan joku, että saadaan parisuhde tai puoliso jota pidetään näyttelyesineenä... Voi luoja. Olisiko mitään se aito välittäminen ja rakkaus se, että toisen kanssa on oikeasti hyvä olla.
Ei tietenkään ole 😊 senhän pitäisi ratkaista kyllä , mutta miten se että ulkoisesti myös viehättää jotenkin pois sulkis sitä aitoa välittämistä ja rakkautta..
Ei tietenkään sulje, mutta kyse on siitä, että alkaako toista pitää hyvännäköisenä tutustumisen myötä, vaan pitääkö toisen olla heti hyvännäköinen? Tämän ketjun perusteella on meitä, jotka luonteen kautta vasta kunnolla näkee toisen ulkonäön ja niitä, jotka ensin katsoo ulkonäköä.
Minusta kummaa on se, ettei tätä voida hyväksyä ja sitä väitetään tyytymiseksi, jos alkaa pitää toista viehättävänä tutustumisen myötä, joka ei pidä paikkansa. Meistä ihmisistä muutenkaan kaikki ole sellaista, että niillä olisi pakko olla joku. Itselläni ei kyllä koskaan ole tällaista tarvetta ollut.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ihminen paroutuu parikymppisenä tai ei ollenkaan. Parikymppisenä lähes jokainen näyttää vielä hyvältä, eikä edes itse sitä tajua. Nämä nuorena pariutuneet rupsahtavat yhdessä, eikä se näy heitä haittaavan.
Jos ihminen ei ole pariutunut kolmekymppiseen mennessä, harvoin se enää tulee kumppania saamaankaan. Ei ne tinderit sun muut ole luonnollisia, ja mitä enemmän ikää tulee sen enemmän ihmisillä on omia pinttyneitä tapoja ja menneisyyttä, ei sitä enää voi kasvaa yhdessä toisen kanssa, kuten ne luontaisesti nuorena pariutuneet.
Minä hyväksyin jo alta 40 että tulen elämään loppuelämäni ilman parisuhdetta, koska en huolinut silloin parikymppisenä ketään. Olisi säälittävää keski-iässä hakemalla hakea seurustelukumppania, se juna meni jo, tuut tuut.
Aivan , itsekin olen jo 35 , tajuan realiteetit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt joku on katkera, kun ei löydä kumppania 😂
Se parisuhde ei ole mikään ihmeellinen saavutus 😂😂😂.. että hv. Ei mua kiinnosta mikään kompromissi komposti
Voi sua, pitää ihan haistatella, kun osui niin omaan nilkkaan. Luulen, että nimenomaa sinulle se olisi saavutus, tuolla asenteella nimittäin.
No miksi pitäisi ihmisten haluta mihinkään parisuhteeseen?
No ei tarvitsekaan haluta. Mutta kyllähän tuossa katkeruus paistaa läpi.
No miksi sun pitäis olla kiinnostunut ulkoisesti ruman naisen katkeruudesta? Ja myönnän olevani todella katkera hyvännäköisille. Ei sitä pestä pois millään valheilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämäkö on ne vaihtoehdot? Eli otetaan vaan joku, että saadaan parisuhde tai puoliso jota pidetään näyttelyesineenä... Voi luoja. Olisiko mitään se aito välittäminen ja rakkaus se, että toisen kanssa on oikeasti hyvä olla.
Ei tietenkään ole 😊 senhän pitäisi ratkaista kyllä , mutta miten se että ulkoisesti myös viehättää jotenkin pois sulkis sitä aitoa välittämistä ja rakkautta..
Ei tietenkään sulje, mutta kyse on siitä, että alkaako toista pitää hyvännäköisenä tutustumisen myötä, vaan pitääkö toisen olla heti hyvännäköinen? Tämän ketjun perusteella on meitä, jotka luonteen kautta vasta kunnolla näkee toisen ulkonäön ja niitä, jotka ensin katsoo ulkonäköä.
Minusta kummaa on se, ettei tätä voida hyväksyä ja sitä väitetään tyytymiseksi,
No hienoa että olet se NS parempi ihminen, kun ne jotka on NS pinnallisia ovat sitten niitä huonoja.
Mä en taas käsitä sitä, että miehet innostuu ensin mun ulkonäöstä, sitten henkisistä ominaisuuksista, ja sitten dumppaavat kun "Ei ole ihastusta/vetovoimaa/intohimoa" tms. Mitä ihmettä se kiinnostuksesta ja vaikuttuneisuudesta möliseminen on ne ekat pari kuukautta/puoli vuotta? No nyt alan olla jo sen ikäinenkin että vaikka vielä olis pari hyvää käyttelyvuotta, aion käytellä ne vaikka kirjoneulonnan opetteluun.
Missä minä olen sanonut olevani parempi ih.inen, ihan vain siksi, että rakastun luonteeseen. Minulla ei kyllä ole tapana pitää toisia parempana kuin toisia. Te projisoitte paljon omia tunteita nyt toisiin.
Te saatte rakastua ensin ulkonäköön, mutta älkää väittäkö, ettei olisi meitä, jotka menee luonne edellä.
Vierailija kirjoitti:
Missä minä olen sanonut olevani parempi ih.inen, ihan vain siksi, että rakastun luonteeseen. Minulla ei kyllä ole tapana pitää toisia parempana kuin toisia. Te projisoitte paljon omia tunteita nyt toisiin.
Te saatte rakastua ensin ulkonäköön, mutta älkää väittäkö, ettei olisi meitä, jotka menee luonne edellä.
Kuka täällä väitti että rakastuu ulkonäköön.. ei sitä oikein voi vaikuttaa keneen rakastuu mutta voi preferoida ketä lähestyy. Se että sä oot näitä ei niin ulkonäkö merkkaa on näitä hyvännäköisiä jotka saa sen sen hyvännäköisen ilman että pitäis pitää sitä minkäänlaisena kriteerinä!!!!!!!!!!
Olen eri, mutta kyllähän ihmiset edelleen tapaa ja ihastuu myös livenä. Aika moni on kyllästynyt koko nettideittailuun ja siirtynyt takaisin perinteiseen malliin.