Miksi jotkut jaksaa valhdella, että sisäinen kauneus on parisuhdetta muodostettaessa tärkeämpi kuin ulkoinen?

Vierailija kirjoitti:

Nämäkö on ne vaihtoehdot? Eli otetaan vaan joku, että saadaan parisuhde tai puoliso jota pidetään näyttelyesineenä... Voi luoja. Olisiko mitään se aito välittäminen ja rakkaus se, että toisen kanssa on oikeasti hyvä olla. 

Aito välittäminen ja rakkaus ei perustu ulkonäköön. Sitäkin on sattunut , että netin kautta on löytynyt rakkaus ja parisuhde, jota ei olisi kumppanin ulkoisten ominaisuuden vuoksi koskaan syntynyt livenä.

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen aloittaja on? Nuorena on kyllä hyvinkin hehkeä ja voi luottaa ulkonäköön, mutta pitkäaikaisissa parisuhteissa väistämättä jossakin vaiheessa rupsahtaa.

Totta on, että kertakäyttösuhteissa ei mikään muu merkitse kuin ulkonäkö. Jos tavoitteena on yhteiset lapset, yhteinen koti ja yhteisiä lainoja, niin ei siinä paljon kauneus vaikuta vaan aivan muut ominaisuudet.

Tottakai ihmiset vanhenee ja rupsahtaa mutta miks ihmeessä ei vois olla ulkoisesti pätevä/ viehättävä myös vanhemmallakin iällä? Miksi tämä ulkonäkö/ ulkoinen viehättävyys halutaan sulkea enimmäkseen pois ? Ai, että jos ei haluta tätä perinnettä niin on kertakäyttösuhde.. 🤔 se että puhutaan yleisesti kauneudesta tai puhutaan mikä viehättää itseäsi myös ulkoisesti on kaks hieman eri asiaa. Eikö vanhentunut ihminen voi olla tyylikäs , ja hyvin säilynyt ? Kyllä uskon että aika monen mieltä lämmittää jos kumppani on myös ulkoisesti pätevä vuosienkien jälkeen. Ei se nyt mikään toissijainen asia ole. Se on sellanen kirsikka kakun päälle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämäkö on ne vaihtoehdot? Eli otetaan vaan joku, että saadaan parisuhde tai puoliso jota pidetään näyttelyesineenä... Voi luoja. Olisiko mitään se aito välittäminen ja rakkaus se, että toisen kanssa on oikeasti hyvä olla. 

Aito välittäminen ja rakkaus ei perustu ulkonäköön. Sitäkin on sattunut , että netin kautta on löytynyt rakkaus ja parisuhde, jota ei olisi kumppanin ulkoisten ominaisuuden vuoksi koskaan syntynyt livenä.

Nämä ovat poikkeuksia että oikeesti se rakkaus olis syttynyt vaikka ei ulkoista viehätystä ole pätkääkään. 

Koska se on. On valehtelua väittää muuta.

Vierailija kirjoitti:

Koska se on. On valehtelua väittää muuta.

Niin mahdollisesti mutta ei sitä aitoa yhteyttä pääse muodostamaan jos ei ole ulkoisesti viehättävä!!!!! Ymmärrä nyt !!!!!!!!!! 

En ole koskaan kaivannut mykkää sohvankoristetta. Joillekin se on riittänyt. Valinnoissani hakenut jotain muuta kuin koristeellisuutta. 

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan kaivannut mykkää sohvankoristetta. Joillekin se on riittänyt. Valinnoissani hakenut jotain muuta kuin koristeellisuutta. 

Niin että ulkonäkö ja sisäinen kauneus jotenkin kumoaa toisensa vai ? 

Kiinnostua saatan naisen ulkonäöstä mutta rakastun siihen mitä sisältä löytyy. Esimerkiksi miten kohtelee muita kanssa ihmisiä? Varsinkin niitä, jotka tekevät palveluksia hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Jaa, ni minä pidin miestäni ekassa tapaamisessa jopa "rumana". Kun opin tuntemaan hänet, hänestä tuli vain komeampi ja komeampi. Puoli vuotta tässä meni ja sen jälkeen oli myyty. Nykyisin 8 vuotta tutustumisesta, mies on edelleen minusta aivan jäätävän komea, enkä ymmärrä miksi en nähnyt tätä heti! Eli puhut palturia. 

Aivan sama. En todellakaan pitänyt mieheni ulkonäöstä hänet (tai hänestä kuvia) ensi kerran nähdessäni. Halusin katsoa sen sisäisen puolen ja sitten opin pitämään yhä enemmän siitä ulkoisesta puolestakin.

Tunnen parikin oikeasti ei-hyvännäköistä miestä (toinen vielä tosi pieni ja hintelä), joilla on yllättävän hyvännäköiset tyttöystävät. Tämä johtuu siitä, että he ovat oikeasti tosi hauskoja tyyppejä ja löytäneet puolisonsa kaveriporukoiden kautta, eikä baareista (joissa toki mennään pelkkä ulkonäkö edellä). Sosiaalisuus ja hauskuus vaikuttaa tosi paljon. Etenkin ikä alkaa jo kolmosella, eikä kakkosella.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen parikin oikeasti ei-hyvännäköistä miestä (toinen vielä tosi pieni ja hintelä), joilla on yllättävän hyvännäköiset tyttöystävät. Tämä johtuu siitä, että he ovat oikeasti tosi hauskoja tyyppejä ja löytäneet puolisonsa kaveriporukoiden kautta, eikä baareista (joissa toki mennään pelkkä ulkonäkö edellä). Sosiaalisuus ja hauskuus vaikuttaa tosi paljon. Etenkin ikä alkaa jo kolmosella, eikä kakkosella.

Eiköhän jokainen niitä poikkeuksia tiedä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, ni minä pidin miestäni ekassa tapaamisessa jopa "rumana". Kun opin tuntemaan hänet, hänestä tuli vain komeampi ja komeampi. Puoli vuotta tässä meni ja sen jälkeen oli myyty. Nykyisin 8 vuotta tutustumisesta, mies on edelleen minusta aivan jäätävän komea, enkä ymmärrä miksi en nähnyt tätä heti! Eli puhut palturia. 

Aivan sama. En todellakaan pitänyt mieheni ulkonäöstä hänet (tai hänestä kuvia) ensi kerran nähdessäni. Halusin katsoa sen sisäisen puolen ja sitten opin pitämään yhä enemmän siitä ulkoisesta puolestakin.

Miten sitä pystyy täysin ohittamaan että ei yhtään sun tyyppiä ja silti vaan avoimin mielin alkaa tutustumaan. Eikö missään vaiheessa tullu väkinäistä oloa ?  Ai niin nyt mä tajuan kun itse on hyvännäköinen kykenee mahdollisesti avoimemmin suhtautumaan kaiken näköisiin kun ei oo sitä oloa että tähän mulla on vaan mahiksia

Vierailija kirjoitti:

Missä minä olen sanonut olevani parempi ih.inen, ihan vain siksi, että rakastun luonteeseen. Minulla ei kyllä ole tapana pitää toisia parempana kuin toisia. Te projisoitte paljon omia tunteita nyt toisiin. 

Te saatte rakastua ensin ulkonäköön, mutta älkää väittäkö, ettei olisi meitä, jotka menee luonne edellä. 

Tämä. Ihmiset on erilaisia. Toiset menee luonne edellä, toiset ulkonäkö edellä. Rumaluonteiset eli aggressiiviset ja katkerat eivät ymmärrä, että eivät kelpaa kummallekaan porukalle ja sitten syyttävät siitä muiden pinnallisuutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä minä olen sanonut olevani parempi ih.inen, ihan vain siksi, että rakastun luonteeseen. Minulla ei kyllä ole tapana pitää toisia parempana kuin toisia. Te projisoitte paljon omia tunteita nyt toisiin. 

Te saatte rakastua ensin ulkonäköön, mutta älkää väittäkö, ettei olisi meitä, jotka menee luonne edellä. 

Tämä. Ihmiset on erilaisia. Toiset menee luonne edellä, toiset ulkonäkö edellä. Rumaluonteiset eli aggressiiviset ja katkerat eivät ymmärrä, että eivät kelpaa kummallekaan porukalle ja sitten syyttävät siitä muiden pinnallisuutta. 

En mä ole syyttänyt kenenkään pinnallisuutta. Katos kun olen huomannut että mua kohdeltiin paskasti ennen kuin musta tuli katkera ja vihainen. Mä olin ihan normipainoinen ja luulin että ihan nättikin mutta ei siitäkin mulle valehdeltiin ja säälistä pantiin

Vierailija kirjoitti:

Hyvä aloitus pointteineen. Vähän sama kuin naiset sanoo, että ei se munan koko ole niin tärkeää, miehet vain itse tekevät asiasta numeron. Mistäköhän sitten johtuu, että nuorten miesten peniksen keskikoko on kasvanut muutaman sentin kolmessa vuosikymmenessä, jos ei siitä, että naiset valitsevat lapsilleen isäksi entistä isompikaluisia miehiä.

Itse asiassa tutkimusten mukaan peniksen keskikoko ei ole kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Eroja löytyy tutkimusten välillä lähinnä mittaustavoissa ja otoksissa.

Lisäksi sukupuolivalinta ei toimi noin nopeasti, muutaman vuosikymmenen aikana ei synny geneettistä muutosta, joka kasvattaisi miesten sukupuolielinten kokoa.

Keskustelusta tulee kuva, että miesten luonteisiin kyllä aidosti rakastutaan, mutta mukavien ja ulkoisesti epäviehättävien tai tavisnaisten kanssa pariutuminen on järkivalinta.

Oon samaa mieltä, niin naisten kuin miesten puolesta. Naisena kokenut, että ulkonäkö ensin ja myös itse ihastun ulkonäköön, jonka ei kuitenkaan tarvitse olla mikään Brad Pitt, kunhan on vaikka ihanat silmät. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä aloitus pointteineen. Vähän sama kuin naiset sanoo, että ei se munan koko ole niin tärkeää, miehet vain itse tekevät asiasta numeron. Mistäköhän sitten johtuu, että nuorten miesten peniksen keskikoko on kasvanut muutaman sentin kolmessa vuosikymmenessä, jos ei siitä, että naiset valitsevat lapsilleen isäksi entistä isompikaluisia miehiä.

Itse asiassa tutkimusten mukaan peniksen keskikoko ei ole kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Eroja löytyy tutkimusten välillä lähinnä mittaustavoissa ja otoksissa.

Lisäksi sukupuolivalinta ei toimi noin nopeasti, muutaman vuosikymmenen aikana ei synny geneettistä muutosta, joka kasvattaisi miesten sukupuolielinten kokoa.

Jos jotain eroja vanhaan on, niin todennäköisimmin kyse on paremmasta ravinnonsaannista. Ihmiset ovat muutenkin kookkaampia kuin ennen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämäkö on ne vaihtoehdot? Eli otetaan vaan joku, että saadaan parisuhde tai puoliso jota pidetään näyttelyesineenä... Voi luoja. Olisiko mitään se aito välittäminen ja rakkaus se, että toisen kanssa on oikeasti hyvä olla. 

Aito välittäminen ja rakkaus ei perustu ulkonäköön. Sitäkin on sattunut , että netin kautta on löytynyt rakkaus ja parisuhde, jota ei olisi kumppanin ulkoisten ominaisuuden vuoksi koskaan syntynyt livenä.

Nämä ovat poikkeuksia että oikeesti se rakkaus olis syttynyt vaikka ei ulkoista viehätystä ole pätkääkään. 

Hyvin usein se ulkoinen viehätys herää sitten vasta kun on viehättynyt ihmiseen ensin sisäisesti. 

Hauska ja hyvä tyyppi saa aina seuraa vaikkei olisi mitenkään erityisen näköinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämäkö on ne vaihtoehdot? Eli otetaan vaan joku, että saadaan parisuhde tai puoliso jota pidetään näyttelyesineenä... Voi luoja. Olisiko mitään se aito välittäminen ja rakkaus se, että toisen kanssa on oikeasti hyvä olla. 

Aito välittäminen ja rakkaus ei perustu ulkonäköön. Sitäkin on sattunut , että netin kautta on löytynyt rakkaus ja parisuhde, jota ei olisi kumppanin ulkoisten ominaisuuden vuoksi koskaan syntynyt livenä.

Ei se olisi kestänyt livenä, jos ei ulkonäkö miellytä, menee silti edelle.