Lue keskustelun säännöt.
Miksi itsemurhien kohdalla keskustelu menee aina siihen kuinka estää ihmisiä tekemästä sitä
10.11.2025 |
Esim. uusin jätkäsaaren tapaus kuin että puhutttaisiin syistä jotka johtavat näihin tekoihin esim. mt-ongelmat, huono työilmapiiri, liikaa työkuormaa, työttömyys, elinkustannusten nousu jne. ja miten näihin syihin voitaisiin puuttua ja niitä poistaa.
Ei itsemurhat vähene sillä että estetään ihmisiä tekemästä niitä, johtaa vain ongelmien kasvuun jos juurisyihin ei puututa.
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhoan niitä ihmisiä, jotka sanovat itsemurhan tekijöitä itsekäiksi. He haluavat, että itsetuhoinen kärsisi psyykkisistä ja fyysisistä kivuista, vain jotta itse ei joutuisi kokemaan epämukavia tunteita, kun toinen päättää tehdä itsemurhan. He tässä ovat itsekäitä. Pelkkiä ankeuttajia.
Sen kun inhoat. Me sidotaan teidät tuoliin ja sanotaan, että ulos et pääse ennen kuin PUHUT. Mikä vttu sinua vaivaa? Kaikki sitoutuu auttamaan sinua, mutta sinun pitää tehdä se uhraus, että NÖYRRYT hakemaan apua. Itsemurha on narsistinen ratkaisu.
Nöyryyttäminen ei varmasti auta itsemurhaa ajattelevaa. Olet aika sairas tyyppi kun haluat nöyryyttää ihmisiä joilla on jo valmiiksi vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän vain kovista ja jatkuvista fyysistä kivuista, joihin ei hoito tehoa, johtuvat itsemurhat. Eli hyvin harvat kivut. Jopa syöpään on tehokasta kipulääkitystä, joka voi toki lyhentää elämää, joka muutenkin päättyisi pian.
Mielenterveydellsistä syistä johtuvia en ymmärrä, koska niillä vaikutetaan myös jälkeen jäävien mieliin epäreilulla tavalla. Voi olla raskas tausta kuten raiskauksia, pahoinpitelyjä, kidutuksia, neurologisia poikkevuuksia johtuen edellisten sukupolvien käyttämistä aineista yms mutta sitten vain lääkitään, hoidetaan ja etsitään hyviä asioita elämään, joita siinä olisi kuulunut olla aikaisemminkin. Taloudelliset tunaroinnit syynä itsemurhaan ovat todella typeriä ja itsekkäitä. Saisi ihminen vähän nöyrtyä läheistensä edessä ja välittää heistä eikä paeta tekojaan itsemurhaan. Itse esim. voisin jopa tappaa raskaajani mieluummin kuin itseni. Minulla on sekä oikeus että velvollisuu
Huh! Taas yks itsekäs kusipää huutamassa omaa paremmuuttaan.
mikäli itsemurhan teko on joku rekan alle ajo, ei sitä raatoa pitäisi edes haudata. Niin halveksittava tempaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vahvimmat hoitomuodot koululääkeytieteen ulkopuolelta? Osallistukaa selviytyjiin? Käykää viidakossa perinteisessä rituaalissa? Kokekaan rituaalissa kuolemanrajakokemus, jossa kelautuu kaikki nopeasti läpi, olette tuskissanne, hikoilette mutta selviätte? Lukekaa vaikka Sampo Kaulasen kokemuksista? Tai miten olisi sähköshokkihoito?
Älkää murhatko jälkeenjääneitä tappamalla itsenne! Kerrankin oikeus jollekin muullekin olla itsekäs kuin itsemurhakanditaatille! Tiedätkö miltä tuntuu kun läheinen riistää henkensä? Olit tyhmä ja ajattelematon sinä joka teit itsarin! Näetkö tänne?
Tein nuo kaikki. Ei auttanut.
Eikö edes se, että luit Sampo Kaulasen tilityksen Seiska-lehdestä?
Valtava määrä ihmisiä sinnittelee päivästä toiseen ilman pienintäkään syytä elää. Minä en katso itsensä murhaajia pahalla, vaan täydellä ymmärryksellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska monet päätyvät itsemurhaan väliaikaisessa tilanteessa, jopa mielenhäiriössä. Minulla on ystävä joka oli joskus hyvin vakaassa kuolemisaikomuksessa. Noh, nykyään hänellä pyyhkii oikein hyvin. Surullista jos elämä olisi päättynyt aikoinaan aivan turhaan.
Kyllä se on vihonviimeinen naula tämän yhteiskunnan arkkuun jos aletaan ajatella että on normaalia jos joku halua kuolla eikä sitä pidä tai ennen kaikkea sitä ole mitään hyötyä estää. Vaikka on toki niitäkin ihmisiä, jotka ovat kaiken avun ulottumattomissa.
Minä katson itsemurhasta kieltäyviä hyvällä silmällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elinkustannusten nousu? Voi myydä liian kalliin asunnon ja auton pois. Vähentää päivittäistä kulutustaan. Haalia lisää töitä. Muuttaa toisaalle missä on edullisempaa ja elämä parempaa. Aina on muita ratkaisuja niin kauan kuin on elämää..
Sinähän sen tiedät. Oletko koskaan ollut kliinisesti masentunut? Jos et ole, pidä turpasi kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Se kärsimyksen määrä kun ihmistä pakotetaan elää. Ne jotka eivät tiedä miltä tuntuu ei kannata sanoa mitään.
Tai se että on lapsesta asti ollut syvä masennus on hyvin invalidisoivaa sairaus. Se työn määrä mitä oot tehnyt päästäksesi elävien kirjoihin haihtuu aina kuin tuhka.
Sen jälkeen tulee viha kun tuntuu että ole maailman ainut joka kärsii näidtä etkä saa puhua siitä kuinka haluat vain lähteä pois. Mä en ymmärrä miksi näitä ajatuksia jopa kielletään.
Tai se ettei vaa löydä paikkasi ja mätänet yksinäisyydessä. Pahempi kärsimys saa keksiä ihmiselle.
Terveiden ihmisten ei kannata sanoa yhtään mitään!
Minä en ymmärrä. Mun elämä on ollut jatkuvaa kärsimystä ja ahdistusta lapsesta saakka, olen monisairas. En minä halua kuolemaa, haluan elää ja etsin joka päivä pienintäkin keinoa millä jaksan eteenpäin. Olen kiitollinen siitä mitä minulla on enkä märehdi niitä asioita mitä minulla ei ole.
En ole löytänyt paikkaani enkä puolisoa tai hyviä ystäviä. Ei ole työtä eikä enää työkykyä, tulot ihan kaikkein minimi mitä valtio anteliaasti lahjoittaa. Luojan kiitos on oma koti vielä toistaiseksi.
Käytän päivästä valtaosan siihen että etsin hyvää, teen mitä tahansa että mieli pysyy hyvänä, en suostu masentumaan ja märehtimään omaa surkeuttani.
Harrastuksia on niin paljon että päivät loppuu kesken. Ajattelen positiivisia asioita, luen ja opin uutta joka päivä, syön terveellisesti, yritän liikkua, vältän lääkkeitä ja epäterveellistä ruokaa sekä päihteitä, nukun kun nukuttaa ihan sama mikä vuorokaudenaika.
Kuuntelen itseäni enkä anna valtaa negatiivisuudelle tai masennukselle. Toiset ihmiset jatkuvasti yrittävät ajaa minua masennukseen mutta en suostu. Saan jatkuvasti pilkkaa ja ivanaurua, huutoa ja kettuilua, tiuskimista. Hyvin harvoin saan asiallista kohtelua ja vielä harvemmin ystävällisyyttä. Suurin osa ystävällisistäkin ihmisistä paljastuu lopulta juoruämmiksi jotka haluaa pahaa.
En suostu masentumaan, kaivan ilon vaikka siitä että tänään pääsen kuumaan suihkuun ja saan syödä lämmintä hernerokkaa. Pysähdyn nauttimaan molemmista. Minä en luovuta! En ymmärrä miksi joku toinen ei taistele sitä masennusta vastaan kaikin voimin. Miksi ei pidä itseään arvokkaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eutanasia saataville niin ihmiset eivät joudu hyppimään katoilta alas.
Eutanasialakiehdotus makaa eduskunnassa eikä etene niin kauan kuin persut ja kristilliset ovat hallituksessa. Näin on Sari Essayah sanonut.
Ja vaikka Suomeen saataisiinkin laillinen eutanasia, se koskisi vain niitä ihmisiä joiden somaattinen sairaus on terminaalivaiheessa ja elinaikaa jäljellä muutama kuukausi.
Miksi yksikään ihminen ei tajua että masennus näkyy ihan fyysisenä hermoradoissa ja aivoissa?? Niitä pitää korjata!
Ihmiskunta ei oo tehnyt mitään edistyksiä joten pitäisi suoda eutanasiaa.
Itellä adhd ja vakava masennus pienestä asti eikä ulospääsyä ole. En sovi mihinkään en löydä itteni mistään. Syvää kärsimystä ollut vas koko elämä.
Oon älykäs mutta pihalla kuin lumiukko enkä vaa pärjää elämässä. ymmärtäkää jo! Ikä mulla 38
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kielletään nämä ajatukset, koska on viddumaista ajatella, että mitä eräskin ihminen olisi tällä hetkellä voinut olla, jos ei olisi nirhannut itseään raaasti ja jättänyt sukulaisilleen ja ystävilleen tuhrattuja muistoja ja paikkoja joissa oltiin je elettiin yhdessä.
Hankkikaa vahva hoito siihen masennukseenne! On joitain kokeellisiakin hoitoja, joista voitte kysyä psykologian ammattilaisilta!
Mitä vtun kokeellisia hoitoja? Masennukseen ei saa muuta hoitoa kuin masennuslääkkeitä, joilla tehdä itsemurha.
Aina on syy elää. Nautin siitä, että uloste tuli, nukuin ja sain syödäkseni. Nautin siitä, että osaan elää myös niukkuudessa aina kun elämäntilanne sitä vaatii. Olen selvinnyt yksinäisyydestä ja köyhyydestä. Onneksi en silloin menettänyt terveyttäni. Yllättäin sain maksusitoumuksen myös hammashoitoon, mikä pelasti paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän vain kovista ja jatkuvista fyysistä kivuista, joihin ei hoito tehoa, johtuvat itsemurhat. Eli hyvin harvat kivut. Jopa syöpään on tehokasta kipulääkitystä, joka voi toki lyhentää elämää, joka muutenkin päättyisi pian.
Mielenterveydellsistä syistä johtuvia en ymmärrä, koska niillä vaikutetaan myös jälkeen jäävien mieliin epäreilulla tavalla. Voi olla raskas tausta kuten raiskauksia, pahoinpitelyjä, kidutuksia, neurologisia poikkevuuksia johtuen edellisten sukupolvien käyttämistä aineista yms mutta sitten vain lääkitään, hoidetaan ja etsitään hyviä asioita elämään, joita siinä olisi kuulunut olla aikaisemminkin. Taloudelliset tunaroinnit syynä itsemurhaan ovat todella typeriä ja itsekkäitä. Saisi ihminen vähän nöyrtyä läheistensä edessä ja välittää heistä eikä paeta tekojaan itsemurhaan. Itse esim. voisin jopa tappaa raskaajani mieluummin ku
Hän on itsekäs oikealla tavalla. Puolustaisi itseään, etsisi apua. Masennut jos et uskalla näitä tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Valtava määrä ihmisiä sinnittelee päivästä toiseen ilman pienintäkään syytä elää. Minä en katso itsensä murhaajia pahalla, vaan täydellä ymmärryksellä.
kiitos kun sanot. Kerrankin inhimillinen, vilpitön, epäitsekäs ja ymmärtäväinen kommentti!
Vierailija kirjoitti:
Itsemurha on lopullinen ratkaisu väliaikaisiin ongelmiin. Siksi puhutaan itsemurhien ehkäisystä, eikä pelkästään kaikkien ihmisten olojen parantamisesta. Punaista viivaa lainaten: "Elettävä se on kun on tänne elämään pantu."
Mutta toki on myös mielenterveyden haasteita ja fyysisiä tuskia, jolloin mennään eutanasian alueelle.
Mitä sinä tiedät toisten ihmisten väliaikaisista ongelmista???
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi estää mielenterveysongelmat. Hyvä ja turvallinen, rakastava, mutta rajat asettava lapsuus, tavoitteellinen opiskelu ja työ. Ihmisen pitää tulla toimeen yksinkin, ei aina muiden "siivellä".
Vau! Estetään mielenterveysongelmat! Kas kun kukaan ei ole keksinyt sitä ennen sinua.
Vierailija kirjoitti:
Valtava määrä ihmisiä sinnittelee päivästä toiseen ilman pienintäkään syytä elää. Minä en katso itsensä murhaajia pahalla, vaan täydellä ymmärryksellä.
On oma valinta olla näkemättä niitä syitä elää. Ne jotka väkisellä löytävät syitä elää joka päivä, eivät masennu eivätkä ole itsetuhoisia. Onneksi valtaosa osaa nähdä ja hakea syitä.
Ap. Vaikea asia. Uskon että aina jää niitä jotka ikävöivät, surevat ja ehkä syyttävät itseään🥺Miettien olisinko voinut tehdä jotain, auttaa jotenkin.
Joo masentunut on todella kykeneväinen lähtemään jollekin maailmanmatkalle. Toisekseen jos jo Suomessa alkaa olla vaarallista kävellä yömyöhään ja kukaan ei todellakaan anna tuntemattomalle ruokaa ja yösijaa kun ei voi olla varma kuka hullu on liikkeellä ja Suomen ulkopuolella irtolaisena joudut helposti ryöstetyksi ja pahimmillaan koet väkivaltaisen kuoleman.