Mikä ohjelmointikieli on paras?

Vierailija kirjoitti: Onko Javasta enää hyötyä?

Java on ollut Suomessa todella suosittu. Ennen tekoälyaikaa olisin sanonut että työpaikka on varma. 

Vierailija kirjoitti:

"Miten tuossa mahdollista mitenkään tarkistaa vastaako lopputulos alkuperäistä toiminnallisuutta kaikilta osin? "

Testiautomaation ja ihmistestaajien avulla, kuten yleensäkin. Vaatimusmäärittelyt oli olemassa, vanha ohjelmisto oli vielä ajossa, pystyi hyvin testaamaan.

"Meillä on ollut valmiit pohjat ja koodiesimerkkikirjastot tavanomaisiin juttuihin käytössä vaikka kuinka pitkään, ja ylipäätään tekemisessä varsinaisen ohjelmoinnin osuus on murto-osa."

Jos varsinaisen ohjelmoinnin osuus on murto-osa, se työ on luultavasti hyvin erilaista kuin mitä itse olen tehnyt suurimman osan uraani. Suurin osa on ollut erilaisia webbipalveluita, johon tulee erilaisia käyttäjän käytössä olevia lomakkeita, toimintopainikkeita yms. Esim. iso joku lomakepohjainen asiointijärjestelmä sisältää valtavan määrän äärimmäisen rutiininomaista koodia, liiketoimintalogiikka on varsin kevyt, mutta saavutettavuusvaatimukset korkeat.

Miksi ihmeessä teidän lomakepohjainen järjestemä on sisältänyt valtavan määrän rutiininomaista koodia?

Ehkä alan ymmärtämään miten tekoäly on tuollaisessa paikassa voinut tuottaa moninkertaisen tehokkuuden..

Mahdollisesti olen joskus törmännyt tuollaisiin tekeisiin, olen onnistuneesti heittänyt jopa kolme neljäosaa vanhasta koodista pois vaikka on tullut uusiakin ominaisuuksia. Ohjelmiston tehokkuus, ymmärrettävyys ja ylläpidetttävyys ovat parantuneet moninkertaisiksi.

PASKAL! Suunniteltu nykymaailman tarpeisiin.

Vierailija kirjoitti:

Java on laajasti käytössä yrityksissä ja varmasti tulevaisuudessakin kunnes tekoäly ryhtyy hoitamaan koodausta.

Ohjelmoijan työ on muuttumassa rajusti tekoälyn myötä lähivuosina ja vielä enemmän pitkällä tähtäimellä. Täsmällinen englanti saattaa olla jatkossa ohjelmointikieli.

Harmi juttu. Täsmällisen englannin taitajia on vielä harvemmassa kuin hyviä koodaajia.

Parasta ohjelmoinikieltä ei voi yksiselitteisesti määritellä. Sovellusalue määrittää, millaiset kielet ovat soveliaimpia ja joskus ainoita soveltuvia tai käytännössä pakollisia. 

Jos itse haluat vain itseäsi kehittää eikä ole tiedossa sovellusaluetta jolle pyrit, niin on ehkä kaksi hyvää vaihtoehtoa. Python ja C.

Python silloin, jos haluat tehdä nopeasti vähällä vaivalla käyttökelpoisia ohjelmia ja oppia ohjelmointia turvallisella pehmustettureunaisella hiekkalaatikolla kakkuja taputellen, ymmärtämättä juurikaan sitä, mitä ohjelmassa oikeasti tapahtuu. 

Pythonin jälkeen sun on vaikea oppia niitä muita ohjelmointikieliä, joilla sitten oikea työ tehdään. Kun olet oppinut polkuautolla leikkipuistossa seikkailemaan, niin sun taidot ja valmiudet on hengenvaarallisia päästessäsi ralliauton rattiin pikataipaleelle. 

Jos taas haluat oikeasti oppia ohjelmoinnin, opettele C. Sen jälkeen pystyt oppimaan minkä tahansa kielen ja ymmärrät kaiken nopeasti. C:llä itsellään sulla on valmiudet vaativimpiin mahdollisiin ohjelmointitehtäviin, mutta myös muilla yleisillä eri alueilla käytetyillä kielillä C-taustasi ansiosta käsität paljon paremmin niiden muiden kielten edut ja hyödyt sekä myös haitat ja sudenkuopat ja osaat niitä välttää. 

Aloittelija Python

Web-kehitys JavaScript

Mobiilisovellukset Kotlin / Swift / Dart

Tekoäly / Data Python

Pelikehitys C# / C++

Yrityssovellukset Java / C#

C

Parhaasta en tiedä, hyvin tuntuu kaikilla kielillä bugeja tulevan.

Ensimmäisenä lähtisin miettimään sitä, mitä sinun pitäisi sillä ohjelmointikielellä tehdä.

Ja sen jälkeen vasta aletaan valitsemaan sopivinta ohjelmointikieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

C, sit C++, ja tämän jälkeen muita höpöhöpö kieliä.

Jos näillä alottaa, ei varmaan kovin kauan jatka.

30 vuotta olen tehnyt C/C++ -hommia, eikä loppua näy. Laiteläheisessä tekemisessä jossa pitää tietää jokaisen nippelin ja nappelin asetukset ja tarkoitukset, ei hirveästi ole ollut vaihtoehtoja. Tässä hommassa ei tosin riitä että osaa ohjelmoida, vaan pitää ymmärtää myös miten reaaliaikainen käyttöjärjestelmä ja HW toimii. 

Vierailija kirjoitti:

Javascript on suosituin ja myös paskoin.

JavaScript ei ole ohjelmointikieli, vaikka silläkin voi ohjelmoida. 

Vierailija kirjoitti:

Basic

Ehdottomasti Basic.

terv. Commodore64

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisenä lähtisin miettimään sitä, mitä sinun pitäisi sillä ohjelmointikielellä tehdä.

Ja sen jälkeen vasta aletaan valitsemaan sopivinta ohjelmointikieltä.

Datan analyysiin paras kieli. 

Noh, mun mielestä tärkeintä on opetella ohjelmoinnin perusteet. Loppujen lopuksi aika sama, millä ohjelmointikielellä sen opettelet. Kun osaat yhdellä ohjelmointikielellä, on loppujen lopuksi aika helppoa opetella muita ohjelmointikieliä. Kun yhdellä osaat, niin sitten on hyvä alkaa opetella myös tietokantojen ohjelmointia, koska harva softa toimii ihan vaan ilman mitään tallennettua dataa. Käyttöliittymien elin frontendin tekemiseen on monenlaisia keinoja ja osa niistä sellaisia, ettei oikeastaan tarvitse juurikaan edes osata ohjelmoida. Mutta se, mikä on nk konepellin alla eli backendissä, riippuu tietenkin ympäristöstä, mihin sen teet. Sitten on toki niitäkin ohjelmointikieliä, joista jopa koodarigurut saa kauhunväristyksiä. Kuten Mumps. Siis "jeesuksenaikainen" ohjelmointikieli. Jostain kumman syystä Apotissa eli siis sen Epic-järjestelmän backendissä käytetään edelleen Mumpsia. 2 kuukautta sitten poistui taas yksi Mumps-osaaja (eli minä ) tämän osaajaporukan joukosta. Työelämässä niitä taitaa Suomessa olla tällä hetkellä enää alle 10. Silti tälläkin hetkellä - Apotin lisäksi - Suomessa on tietojärjestelmiä, joiden taustalla on Mumps. 

Mutta siis...opettele ohjelmoinnin perusteet ihan millä kielellä tahansa. Sitten opettelet muita kieliä. Tämän lisäksi perehdy myös tekoälyn käyttöön ohjelmoinnissa. Tulevaisuudessa kun tekoäly on se varsinainen koodari ja ihminen se, joka kertoo tekoälylle, mikä pitää olla lopputulos. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

C, sit C++, ja tämän jälkeen muita höpöhöpö kieliä.

Jos näillä alottaa, ei varmaan kovin kauan jatka.

Yksi vanhempi tuttu opiskeli ysärillä Cobolia jota kukaan ei halunnut käyttää edes silloin ja jonka osajat olivat jo varttuneempaa väkeä.

On sitten pysynyt työelämässä siitä lähtien ja varsin mukavalla ansiotasolla koska varsinkin pankkipuolella legacy-softat ovat edelleen Cobolia ja tulevat varmaan olemaankin tuomiopäivään saakka.

Yksikään tekoäly ei ota enää selvää siitä rotanpesästä joka niihin on syntynyt 50v aikana.

Jep. Aloitin cobol-koodarina kasarilla ja ysärillä siirryin javaan ja c++:aan. Tällä vuosituhannella ei ole enää työkseni koodannut millään kielellä jotain satunnaisia pätkiä lukuun ottamatta. Mutta siellä se cobol-osaaminen selkäytimessä on. Ajattelin että pitäisköhän vielä viimeiset vuodet ennen eläkkeelle siirtymistä rahastaa vielä cobol-osaamisella. laskuttaen vaikka 300€ per tunti.

fortran ja tietysti 77

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tarkoittaa vain että olet ollut 0.05x kehittäjä ennen 'tekoälyä'."

Mielenkiintoista, että isot ohjelmistoyritykset on minua halunneet kuitenkin jo yli 20 vuotta pitää palkkalistoillaan, ja koodaavaksi arkkitehdiksikin päädyin jo ennen tekoälyn aikaa. En siis kyllä millään usko, että olisin ollut ilman tekoälyä erityisen huono.

Eipä yllätä. Moni koodari on niin paska ettei niitten pitäisi edes olla koko alalla. Siitähän kertoo ne lukuisat projektit jotka jouduttiin heittämään roskiin koska niistä ei tullut mitään.

Ei kyllä tuu niitä ikävä nyt kun tekoäly korvaa ne.

 

Sellasta sattuu. On sattunut ihan maailman huipuillekin. Mutta ihan pikkufirmalla ei tietenkään ole tuollaisiin epäonnistumisiin varaa.

Parempi vaan vibe kodata joku mvp, ja siitä sitten alkaa parantelemaan sitä.

Varmaan jo se vibe koodattu versio on parempi kuin monet suomikoodareitten töherrykset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

C, sit C++, ja tämän jälkeen muita höpöhöpö kieliä.

Jos näillä alottaa, ei varmaan kovin kauan jatka.

30 vuotta olen tehnyt C/C++ -hommia, eikä loppua näy. Laiteläheisessä tekemisessä jossa pitää tietää jokaisen nippelin ja nappelin asetukset ja tarkoitukset, ei hirveästi ole ollut vaihtoehtoja. Tässä hommassa ei tosin riitä että osaa ohjelmoida, vaan pitää ymmärtää myös miten reaaliaikainen käyttöjärjestelmä ja HW toimii. 

Missä duunissa pitää tietää noi nykyisin? Jonkun laitteen softakehitys??

Ei kannata enää opetella mitään ohjelmointikieltä. Opettele tekemään hyviä tekoälyprompteja ja opettele tekoälymallien eroja.

Simons BASIC