Lue keskustelun säännöt.
Mikä ohjelmointikieli on paras?
Kommentit (69)
Java on laajasti käytössä yrityksissä ja varmasti tulevaisuudessakin kunnes tekoäly ryhtyy hoitamaan koodausta.
Ohjelmoijan työ on muuttumassa rajusti tekoälyn myötä lähivuosina ja vielä enemmän pitkällä tähtäimellä. Täsmällinen englanti saattaa olla jatkossa ohjelmointikieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseäni jäi vähän harmittamaan etten opetellut heti lapsena C:tä. Usein ensimmäinen opeteltu kieli on ohjelmoijalle mieluisin ja kuvittelisin että jos olisin heti 90 luvulla hallinnut C:n hyvin niin elämä olisi voinut olla hyvin erilainen. Toisaalta melkein kaikki C ohjelmoijat ovat jotenkin omituisia tyyppejä eikä välttämättä kovin mielenkiintoisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni jäi vähän harmittamaan etten opetellut heti lapsena C:tä. Usein ensimmäinen opeteltu kieli on ohjelmoijalle mieluisin ja kuvittelisin että jos olisin heti 90 luvulla hallinnut C:n hyvin niin elämä olisi voinut olla hyvin erilainen. Toisaalta melkein kaikki C ohjelmoijat ovat jotenkin omituisia tyyppejä eikä välttämättä kovin mielenkiintoisia ihmisiä.
Onneksi et opiskellut c:tä, niin pysyit mielenkiintoisena etkä lainkaan omituisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni jäi vähän harmittamaan etten opetellut heti lapsena C:tä. Usein ensimmäinen opeteltu kieli on ohjelmoijalle mieluisin ja kuvittelisin että jos olisin heti 90 luvulla hallinnut C:n hyvin niin elämä olisi voinut olla hyvin erilainen. Toisaalta melkein kaikki C ohjelmoijat ovat jotenkin omituisia tyyppejä eikä välttämättä kovin mielenkiintoisia ihmisiä.
Onneksi et opiskellut c:tä, niin pysyit mielenkiintoisena etkä lainkaan omituisena.
Olen pyrkinyt korvaamaan sitä muilla kielillä.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni jäi vähän harmittamaan etten opetellut heti lapsena C:tä. Usein ensimmäinen opeteltu kieli on ohjelmoijalle mieluisin ja kuvittelisin että jos olisin heti 90 luvulla hallinnut C:n hyvin niin elämä olisi voinut olla hyvin erilainen. Toisaalta melkein kaikki C ohjelmoijat ovat jotenkin omituisia tyyppejä eikä välttämättä kovin mielenkiintoisia ihmisiä.
c++, niin lähtee hiukset päälaelta, sivuilla olevat kasvaa pitkiksi harmaiksi, ja katse lasittuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tarkoittaa vain että olet ollut 0.05x kehittäjä ennen 'tekoälyä'."
Mielenkiintoista, että isot ohjelmistoyritykset on minua halunneet kuitenkin jo yli 20 vuotta pitää palkkalistoillaan, ja koodaavaksi arkkitehdiksikin päädyin jo ennen tekoälyn aikaa. En siis kyllä millään usko, että olisin ollut ilman tekoälyä erityisen huono.
"Tarkoittaa vain että olet ollut 0.05x kehittäjä ennen 'tekoälyä'."
Jep, kyllä se on huolestuttavaa jos joku saa 20x nopeammin projektin tehtyä tekoälyn avulla. Monesti olen joutunut heittämään pois sen tekemän koodin ja kirjoittamaan kaiken alusta itse, kun edes kertomalla sille mitä se tekee pieleen se ei saa sitä korjattua. Eli ei se aina edes nopeuta koodin kirjoittamista, vaan välillä hidastaa sitä.
Ja vaikka itse koodin kirjoittaminen nopeutuu, niin sitten se kostautuu debuggauksessa. Sen koodi kun on tapana olla aika pitkävetistä eikä se kompaktein ja tehokkain tapa ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmiiden loppuunasti kehitettyjän laadukasta skaalautuvaa koodia tuottavien tekoälysoftien käyttökustannukset tulevat hyyppäämään pilviin lähitulevaisuudessa, ja ehkä lopulta konsultoivat ohjelmistoyritykset katoavat.
En pidättele hengitystä että 'ennakoiva tekstinsyöttö' koodaa laadukkaasti jatkossakaan.
Ennakoiva tekstinsyöttö LLM-tekoälyistä on kyllä melkoista yksinkertaistusta ja vähättelyä. Samalla tavalla ihmisen aivoista voitaisiin valita joku melko alhainen abstraktiotaso, sen toimintamekanismi, ja naureskella että eipä voi odottaa paljon tuommoisen otuksen ajattelulta.
Vierailija kirjoitti:
"Tarkoittaa vain että olet ollut 0.05x kehittäjä ennen 'tekoälyä'."
Jep, kyllä se on huolestuttavaa jos joku saa 20x nopeammin projektin tehtyä tekoälyn avulla. Monesti olen joutunut heittämään pois sen tekemän koodin ja kirjoittamaan kaiken alusta itse, kun edes kertomalla sille mitä se tekee pieleen se ei saa sitä korjattua. Eli ei se aina edes nopeuta koodin kirjoittamista, vaan välillä hidastaa sitä.
Ja vaikka itse koodin kirjoittaminen nopeutuu, niin sitten se kostautuu debuggauksessa. Sen koodi kun on tapana olla aika pitkävetistä eikä se kompaktein ja tehokkain tapa ratkaisu.
Sen tekoälyn voi myös pyytää laatimaan yksikkötestejä, integraatiotestejä, saavutettavuustestejä, suorituskykytestejä... Itselläni se olikin eka mihin aloin sitä soveltaa, kirjoitin koodit itse, mutta kun asiakas vaati korkeaa testikattavuusprosenttia, aloin pyytää tekoälyltä testejä luokille tai ui-komponenteille, tarkistamaan käyttöliittymien saavutettavuusvaatimusten täyttö jne. Nykyään käytän tekoälyä koodaukseenkin, mutta eka käyttö oli tosiaan erilaiset testit, joiden kirjoittamiseen oli ennen mennyt lähes puolet työajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekoäly hoitaa - ei välttämättä hyvin, mutta sillä ei ole väliä, kunhan kassa kilisee ohjelmafirmoilla.
"Hoitaa" jos joku on korjaamassa sen virheet, eli sama olisi tehdä alusta asti itse. Jokainen uusi lisäys vain rikkoo jotain.
Teen päivittäin tekoälyn avustama kehitystä. Ei pidä paikkaansa tuo. Kyllä on oma ja tiimin tehokkuus 5-10-kertaistunut tekoälyn täysimittaisen hyödyntämisen myötä. Kyllä, ihmisiä tarvitaan vielä, lähinnä kokeneita senioreita, jotka osaa suunnitella ja arvioida mm. arkkitehtuuriin liittyviä ratkaisuja, tietoturvaa yms. Mutta tekoäly poistaa jo paljon rutiinikoodausta, joita on useissa tavallisissa projekteissa hyvin paljon.
Olenpa myös ollu tekemässä projektin, jossa Cobol-ohjelmisto portattiin nykyajan kielille, ilman että osaan yhtään Cobolia.
Jos tehokkuus on kymmenkertaistunut tekoälyn myötä, niin joko teillä on tekemiset olleet ihan uskomattomana tehottomia aikaisemmin, tai sitten tällä hetkellä kukaan ei esim tee koodikatselmuksia tekoälyn tuotoksiin, joka taas tulee jollain tähtäimellä kostautumaan pahasti, sen verran käsittämättömiä virheitä generaattorit tuottaa edelleen.
Meillä on ollut valmiit pohjat ja koodiesimerkkikirjastot tavanomaisiin juttuihin käytössä vaikka kuinka pitkään, ja ylipäätään tekemisessä varsinaisen ohjelmoinnin osuus on murto-osa.
En nyt viitsi edes kommentoita millaisia vaaroja tulee kun täysin cobol-taidoton tekoälykääntää ohjelmiston toiselle kielelle. Miten tuossa mahdollista mitenkään tarkistaa vastaako lopputulos alkuperäistä toiminnallisuutta kaikilta osin?
En välttämättä haluaisi olla tuollaisessa paikassa töissä tai olla tuollaisen firman asiakkaana.
Ihmiskielen konekäännöksiä on ollut jo ties kuinka pitkään, ja niistäkin on apua mutta jos ei osaa kohtuullisesti molempia kieliä voi viesti mennä todella käsittämättömästi pieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Tarkoittaa vain että olet ollut 0.05x kehittäjä ennen 'tekoälyä'."
Mielenkiintoista, että isot ohjelmistoyritykset on minua halunneet kuitenkin jo yli 20 vuotta pitää palkkalistoillaan, ja koodaavaksi arkkitehdiksikin päädyin jo ennen tekoälyn aikaa. En siis kyllä millään usko, että olisin ollut ilman tekoälyä erityisen huono.
Eipä yllätä. Moni koodari on niin paska ettei niitten pitäisi edes olla koko alalla. Siitähän kertoo ne lukuisat projektit jotka jouduttiin heittämään roskiin koska niistä ei tullut mitään.
Ei kyllä tuu niitä ikävä nyt kun tekoäly korvaa ne.
Vierailija kirjoitti:
Python, Java, ja C/C++, ja Javascript ovat käytetyimmät kielet. Fortran on ikivanha laskentaan ja fysiikkaan suunnattu kieli, jota on kuitenkin modernisoitu paljon (esim. F90, F95, F2003, jne). Javascript on webohjelmointiin , bäkkäri/frontti. SQL on tietokantaohjelmointiin. Prolog on logiikkaohjelmointikieli, mutta en itse suosittele sitä mihinkään/kenellekään Sitten on microsoftin kieliä C#, ja Delphi, jotka ovat kopioita eräistä muista kielistä. Data science kielet ovat R/Python tai Matlab.
T. Lidl-mies
Matlabin voi korvata Octavella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tarkoittaa vain että olet ollut 0.05x kehittäjä ennen 'tekoälyä'."
Mielenkiintoista, että isot ohjelmistoyritykset on minua halunneet kuitenkin jo yli 20 vuotta pitää palkkalistoillaan, ja koodaavaksi arkkitehdiksikin päädyin jo ennen tekoälyn aikaa. En siis kyllä millään usko, että olisin ollut ilman tekoälyä erityisen huono.
Eipä yllätä. Moni koodari on niin paska ettei niitten pitäisi edes olla koko alalla. Siitähän kertoo ne lukuisat projektit jotka jouduttiin heittämään roskiin koska niistä ei tullut mitään.
Ei kyllä tuu niitä ikävä nyt kun tekoäly korvaa ne.
Sellasta sattuu. On sattunut ihan maailman huipuillekin. Mutta ihan pikkufirmalla ei tietenkään ole tuollaisiin epäonnistumisiin varaa.
"Miten tuossa mahdollista mitenkään tarkistaa vastaako lopputulos alkuperäistä toiminnallisuutta kaikilta osin? "
Testiautomaation ja ihmistestaajien avulla, kuten yleensäkin. Vaatimusmäärittelyt oli olemassa, vanha ohjelmisto oli vielä ajossa, pystyi hyvin testaamaan.
"Meillä on ollut valmiit pohjat ja koodiesimerkkikirjastot tavanomaisiin juttuihin käytössä vaikka kuinka pitkään, ja ylipäätään tekemisessä varsinaisen ohjelmoinnin osuus on murto-osa."
Jos varsinaisen ohjelmoinnin osuus on murto-osa, se työ on luultavasti hyvin erilaista kuin mitä itse olen tehnyt suurimman osan uraani. Suurin osa on ollut erilaisia webbipalveluita, johon tulee erilaisia käyttäjän käytössä olevia lomakkeita, toimintopainikkeita yms. Esim. iso joku lomakepohjainen asiointijärjestelmä sisältää valtavan määrän äärimmäisen rutiininomaista koodia, liiketoimintalogiikka on varsin kevyt, mutta saavutettavuusvaatimukset korkeat.
Greenspunin kymmenes sääntö vastaa ap:n kysymykseen. (Oikeasti, kieltä tärkeämpi on taito ajatella loogisesti ja varmistaa, että koodi toimii oikein ja tehokkaasti.)
Kaikilla kielillä tehdyssä koodissa on virheitä ja ongelmia. Ei välttämättä samoja mutta on kuitenkin. Samoin tietoturvaongelmia on jokseenkin kaikissa.
Enemmän ongelmia tulee kun nää jotka ei osaa hommasta edes perusteita päästetään hoseltamaan koodia tuotantoon ilman valvontaa. Kuten nyt vaikka tekoälyn avulla saattaisi jossain tyhmemmässä firmassa tapahtua. Eikä tarvita kuin yksi lipsaus ja sitten ollaan jossain vastaamossa. Vastaamossa ongelmia taisi olla enemmänkin mutta yksikin olisi riittänyt.