Lue keskustelun säännöt.
Hyvä seksielämä kaikissa elämänvaiheissa?
10.11.2025 |
Elämään mahtuu monenlaisia vaiheita. Joskus on yksin, mutta haluaisi silti kokea paljonkin uutta seksuaalisesti. Ei ehkä edes halua parisuhdetta muttei yhdenillanjuttujakaan. Joskus on parisuhteessa, mutta haluaa enemmän seksiä kuin kumppani. Ei kuitenkaan tahtoisi erota vaan toivoisi, että tilanteen voisi korjata. Joskus haluaa seksuaalisesti eri asioita kuin kumppani, mutta silti tahtoisi pysyä yhdessä ja löytää tilanteeseen jonkin muun ratkaisun kuin eron.
Seksiin liittyviin ongelmiin on helppo heittää ulkopuolelta yksioikoisia ratkaisuja. Usein tilanteet ovat kuitenkin moniulotteisia. Yksiulotteiset ohjeet tai syyttelyt eivät auta mitään, ei myöskään se, että joku nostaa itsensä toisten yläpuolelle ja kehuu, kuinka kaikki toimii, koska hän vain tekee kaiken oikein. Asiallisesta keskustelusta voi sen sijaan olla monelle iloa tai jopa hyötyäkin.
Miten sinun halusi ja tarpeesi ovat muuttuneet elämän aikana ja miten olet ratkaissut eteen tulleita ongelmia? Mitä uutta tai muutosta toivoisit nyt seksielämääsi?
N52
Kommentit (4)
(2/2)
No, lienee sanomattakin selvää että asiasta on puhuttu yhteensä kymmeniä tunteja ja että en enää suostu tuollaiseen ! Eli meillä ei ole seksiä. Koska hän ei kertakaikkiaan suostu koskemaan minuun oikeastaan ollenkaan koska kokee olonsa kritisoiduksi. Mutta aluksi meillä oli viikkojen ajan seksiä jossa hänellä olisi milloin vain ollut mahdollista koskea minuun ilman kritiikkiä? Olen jopa kirjoittanut hänelle kirjeen aiheesta jonkun riidan jälkeen jossa hän väitti että hän ei tiedä mitä haluan. Siinä A-nelosella lukee yksityiskohtaisesti mitä haluan.. kirjoitin sen viime joulukuussa. Mies ei ole tehnyt mitään niistä asioista. Ei yhtäkään. Ei edes puhunut seksistä.
Minun on käytännön syistä vaikea irrottautua tästä liitosta ihan yhtäkkiä, mutta ensi vuonna sen pitäisi onnistua. Tällä hetkellä tuntuu että tämä seksiasia yksinään on tehnyt ikävän särön itsetuntooni. Ensimmäistä kertaa teini-iän jälkeen minulla on kaikkia kehonkuvanhäiriö juttuja, että tunnen itseni rumaksi ja ihan epämuodostuneeksi, vaikka en ilmeisestikään sitä ole. Tuntuu että tässä liitossa seksuaalisuuteni valuisi täysin hukkaan.
Ja mieheni ei todellakaan alussa, tietenkään, ollut tuollainen. Puheet oli kovat että kinky seksi kiinnostaa ja hän ottaa mielellään ohjat ja vie tilannetta ja on itsevarma herrasmies. Alussa näennäisesti vähän vaikuttikin siltä mutta se kinkyily olisi siis sitä että hän antaa täysillä piiskaa vailla mitään sanoja ja sitten seuraa se muutaman sekunnin munantyydytys joko minun käden, suun tai pillun avulla ja minuun ei ikinä kosketa edes pyydettäessä. 🥲
Ja vaikka eroan hänestä jossain kohtaa juurikin koska en kestä tätä seksuaalisesti, niin myönnän että en uskalla enää myöskään jatkossa etsiä seksiä. Selvästi olen ihan avuton ja vailla ihmistuntemusta enkä tämän kokemuksen jälkeen halua enää ketään lähelleni. Tuntuu että tämä kurja suhde on purkanut kaiken sen hyvän mitä ex sai aikaan seksuaalisen nautinnon ja itsevarmuuden osalta.
-onneton omaa syytään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
(2/2)
No, lienee sanomattakin selvää että asiasta on puhuttu yhteensä kymmeniä tunteja ja että en enää suostu tuollaiseen ! Eli meillä ei ole seksiä. Koska hän ei kertakaikkiaan suostu koskemaan minuun oikeastaan ollenkaan koska kokee olonsa kritisoiduksi. Mutta aluksi meillä oli viikkojen ajan seksiä jossa hänellä olisi milloin vain ollut mahdollista koskea minuun ilman kritiikkiä? Olen jopa kirjoittanut hänelle kirjeen aiheesta jonkun riidan jälkeen jossa hän väitti että hän ei tiedä mitä haluan. Siinä A-nelosella lukee yksityiskohtaisesti mitä haluan.. kirjoitin sen viime joulukuussa. Mies ei ole tehnyt mitään niistä asioista. Ei yhtäkään. Ei edes puhunut seksistä.
Minun on käytännön syistä vaikea irrottautua tästä liitosta ihan yhtäkkiä, mutta ensi vuonna sen pitäisi onnistua. Tällä hetkellä tuntuu että tämä seksiasia yksinään on tehnyt ikävän särön itsetuntooni. Ensimmäistä kertaa teini-iän jälk
Olipas siinä tarina..aika surullista..kunpa löytäisit vielä sopivan ja toiveesi toteuttavan miehen..jos noin selkeästi kerrotaan omista toiveista ja mieltymyksistä niin en ymmärrä miksi niitä ei voi täyttää ja kuinka helppoa kaikenlisäksi olisi kun ei tarvitse arvuutella mistä tykkäät
Veikkaan, että on myös aika yleistä, että ihmiset eri syistä peittelevät omia epävarmuuksiaan seksissä antamalla jollain tapaa väärän kuvan taidoistaan tai kiinnostuksenkohteistaan (juuri tuo, että puheet ovat kovat). Jos sanoo, että on epävarma eikä tunne osaavansa jotain juttua tai ole kokenut kovin paljon, se tulkitaan negatiivisesti eli siten, ettei toinen voisi olla hyvä kumppani. Jos taustalla on huonoja kokemuksia eikä seksuaalinen itsetunto ole kovin hyvä, se vaatisi ihan toista lähestymistapaa. Seksuaalinenkin itsetunto kasvaa, kun huomaa, että on hyväksytty ja osaa.
Itse suhtaudun suurella varauksella, jos joku kertoo osaavansa tyydyttää naisen (tai miehen yhtä lailla). Minusta on iso riski ajatella, että osaisi jotenkin automaattisesti tehdä näin. Siinä sivuutetaan se, että haluaisi aidosti tutustua toisen haluihin ja reaktioihin ja mieltymyksiin.
N52
(1/2)
Olen osittain traumojenkin takia aloittanut seksielämäni hieman myöhemmin eli 22-vuotiaana. Seurustelin kyllä teininä, mutta suhteen ainoa seksi oli että hyväilin käsin poikaystävän loppuun asti ja en antanut hänen koskea itseeni. En oikeastaan osaa selittää tarkalleen miksi en, hän ei vain lähestynyt oikein. Jätin hänet lopulta kun lähdin muualle opiskelemaan.
Tuolloin 22-vuotiaana tapasin silloisen poikaystäväni ja olimme yhdessä kolmikymppisiksi. Hän oli aivan uskomattoman hyvä sängyssä, seksielämämme oli upeaa. Hän lähestyi minua oikein, ei kiirehtinyt, eikä pitänyt minään mahdollisuutena että minun tehtävä olisi yksipuolisesti tyydyttää hänet tai "antaa" hänelle ja että minun nautintoa katsellaan sitten myöhemmin. Muuten olisimme ehkä päätyneet samaan tilanteeseen kuin ensimmäisen poikkiksen kanssa.
Jätin tuon eksäni täysin tietäen, etten tule löytämään samanlaista. Mutta eromme oli ikävä kyllä aivan pakollinen siksi mitä halusimme elämältä ja miten sitä ei voinut sovittaa yhteen. Mutta en tosiaan uskonut löytäväni mitään hyvää sinänsä, ajattelin että kunhan jotain kelvollista ja että molemmilla on ihan kivaa. Jo ihan siksikin tämä ajatus, että lähemmin tuntemistani naispuolisista ystävistä ja kavereista en tiedä yhtäkään joiden kukaan mies olisi ollut hyvä sängyssä ja seksielämä hyvää. Eli odotukset oli melko nollissa.
Ja silti nykyinen mieheni onnistui ne alittamaan. Tapasin hänet vähän vaikeassa elämäntilanteessa ja hän on oikeasti niin huono sängyssä että tilanne on välillä aivan absurdi. Hän pitää minua aivan outona kun "pilluun pitäisi koskea" tai seksistä puhua. 😅 Hänen mielestään parisuhteen seksielämä voisi olla että minä tyydytän hänet suulla tai käsin, sen mukaan mihin hän sanattomasti alkaa yhtäkkiä piliään hinkuttamaan.. tai että pannaan, niin että hän kömpii päälleni, taaskin, ilman mitään sanoja ja niin että olen kuiva tai korkeintaan vasta vähän kostunut, sitten panee, sitten joko nukkuu lähtee pihahommiin tai alkaa selittää jotain ihan seksiin tai rakkauteen liittymätöntä paskea tyyliin että pitäisi korjata se vanha ruohonleikkuri..