Mikä.asia elämässä on yllättänyt sinut eniten?

Vierailija kirjoitti:

Huumeet ei olekaan niin vaarallisia ja pahoja kuin propaganda huutaa suureen ääneen.

Olet vain koukussa ja sekoitat propagandankin termin sopimattomaan asiayhteyteen. 

Nro 60 jatkaa, olen 30-40v väliltä. Odotin olevani läheiseni suhteen tämäntyyppisten asioiden äärellä ehkä 20v päästä, mutta elämä päätti toisin. Eikä kukaan voi päättää, miten ja milloin oma elämä päättyy. En olisi voinut kuvitella, että todistaisin, kuinka rauhallisesti ja kauniisti hän kuolee. Ja kuinka helpottunut olen, vaikka asiaa suren. 

Omassa itsessä yllättää, kuinka samanlainen olen kuin vuosia sitten, vahvempi vain. Sama parisuhde, ja yhä näen ja koen puolison yhtä nuorena kuin silloin kun aloimme seurustella. Yhteinen taival tuntuu samalla tuoreelta ja ikiaikaiselta.

Se miten tylyjä, tunnekylmiä ja huonokäytöksisiä ihmiset ovat.

Vierailija kirjoitti:

Laihuus ei tuo onnea. 

No ei, mutta ainakin minä olen onnellisempi nyt hoikkana mitä olin lihavana. Oikeastaan sama juttu kuin siinä, että raha ei mukamas tuo onnea. No, rahaa ei mulla kyllä ylimääräistä ole ikinä yhtään mutta en usko, että olisi onnettomampi saati jotenkin epäonnisempi jos tuloni olisi kuukaudessa esim kaksinkertaiset nykyisiin nähden. Saati sitten jos voittaisin lotossa.

Ajattelin lapsena että koen olevani ulkopuolinen vain siksi että lapsuus ei sovi minulle. Että kun on vapaus valita ihmiset ympärilleen, ja voi kontrolloida omaa elintilaansa, homma alkaa sujua. Ei se ole koskaan alkanut, koen vain suurempaa halua pysytellä erossa ihmisistä.

Toinen yllätys oli se että jokaiselle ei olekaan tehty elämänkumppania. Olin ihan varma että oikea aisapari tulee ja kaappaa, ja sitten voi elellä onnellisena yhdessä hautaan asti.

Sen sijaan trauma-aivot valitsee pelkästään toisia sekopäitä, ne kaikkein julmimmat ihan kärjessä. Olen jättänyt koko homman sikseen, ja nieleskelen ymmärrystä siitä että olenkin pariton sukka.

Uppp

Joo, täälläkin yksi pariton sukka kuvitteli, että elämä helpottuu aikuisena. No eipä se niin mennyt. Ollut todella vaikea löytää itseni tyylisiä ihmisiä. Kaverini ovat sitten eri maista ja asuvat tuhansien kilometrien päässä. Pysyvää parisuhdettakaan ei ole löytynyt, kun en halunnut jatkaa alkoholistin kanssa. Sekin yllätti miten koulutus ja kielitaito ei takaa mitään. Ihan turhaa oli niitä kiitettäviä hinkuttaa koulussa. Myös se, että vaikka itse käyttäytyisi hyvin & olisi mukava, ei tosiaankaan takaa sitä, että muut ihmiset olisivat sulle mukavia. Kaikenlaisia hyväksikäyttäjiä vaan onnistut houkuttelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Se miten tylyjä, tunnekylmiä ja huonokäytöksisiä ihmiset ovat.

Jep

Miten epämukavaa valtaosa aika elämästä onkaan

Gang stalking Käynnissä 50 v. Tiennyt viim. 10 vuotta. 

Pelimiehet ja niiden määrä. Se miten huonosti lapsia ja nuoria kohdeltiin, kuin joku omistettava objekti ja määräily. Aikuisten mokat. Harhaanjohtaminen, jos ei ajattele itse ja vetäydy.

Se, kuinka synkkää elämä voikaan olla.

Se yllätti että elämäni on mennyt pääosin kuin siinä adam sandlerin elokuvassa missä sillä oli sellainen kaukosäädin jolla pystyi skipata eteenpäin jos ei kauheasti napostellut. Että mä olen elämäni suurin piirtein skipannut ja nyt ihmettelen että mihin ne kaikki vuodet oikein katosi sen jälkeen kun kotoa muutin, olen ollut kuin joku zombi koko aikuiselämäni.

Se, että minusta ei koskaan tullut aamuvirkkua aikuista, jonka mielestä palkkatöiden tekeminen 40 h/vko on tosi jees. Yhtä kärsimystä se on edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Luulin, että hyvyys voittaa: kiltti, kunnollinen ja sävyisä on joku voittava kombinaatio kuten lapsena opetettiin. Ei muuten ole.

Tajusin joskus noin 12-vuotiaana, että mielikuva on tärkeä. Pärstäkerroin. Kun vain antaa itsestään sellaisen kuvan, että on fiksu ja osaa, niin alkaa saamaan hyviä numeroita. Niin se sitten meni elämässä myöhemmin yliopistossa ja työelämässäkin. Välillä on kyllä tullut palautettakin, että luuletko itsestäsi liikaa, ja vihjailtu jopa narsismista. Oikeasti en luule, enkä todellakaan ole narsisti. Oikeasti olen kiltti ja haluan muillekin ihmisille hyvää. Mutta jos meinaa pärjätä, niin se pärstäkerroin vaan on tärkeä. 

Joskus näkee niin epäsuhtaisia aviopareja ettei uskoisi. 

Vierailija kirjoitti:

Joskus näkee niin epäsuhtaisia aviopareja ettei uskoisi. 

Joo ja useimmiten niin päin että aika vaatimattoman näköisellä naisella komea mies.

Vierailija kirjoitti:

Se, miten mielenkiinnottomia ihmiset on kehittämään itseään. Luulin nuorena, että se on kaikkien tavoite, tulla vanhana viisaaksi. En voi uskoa vieläkään todeksi sitä, että joillain ei ole tavoitteita, ei moraalia eikä omatuntoa. Että jotkut ei koe mitään vastuuta yhteiskunnasta tai vieraiden lapsista. 

Mielenkiinnoton kehittämään? Mene sinä takaisin äidinkielen oppitunnille. 

Vierailija kirjoitti:

Se miten tylyjä, tunnekylmiä ja huonokäytöksisiä ihmiset ovat.

*naiset

Ennen kuvittelin että aikuisena sitä alkaa tapahtua asioita. Mutta ei oikeasti paljoa tapahdu ellei laita tapahtumaan ja silloinkin se usein jää vähän laimeaksi. Paitsi joskus tulee sellasia rykäyksiä että tapahtuu ja paljon.