Mitä tykkäät siitä, että sinua puhutellaan korostetun paljon nimelläsi? "Hyvää huomenta Anna", "Mitä kuuluu Anna?" tms

Jos en ole antanut lupaa edes sinutella, nimellä kutsumineni ei tietenkään käy.

Etunimellä on ollut tapana puhutella palkollisia tai sosiaaliselta statuksella alempiarvoisia ihmisiä. 'Maija voi nyt poistua', 'Stiina on hyvä ja ottaa kahvia'.

Suomeksi kuulostaa ylituttavalliselta myyntimieheltä. Joillain muilla kielillä asia erikseen.

Jenkkihapatus siirtyy arekeen kaikilla tavoilla!

Ei minua ainakaan häiritse -sekä omat lapset ja naapurin myös tervehtivät aina iloisesti nähdessään meitä pihalla: moi Päivi, Moi Jasmin, Moi Otto...miksei siis aikuisetkin

Tavatessa tervehtiessä on ihan kohteliasta ja huomioivaa tervehtiä nimellä. Ja joskus kiitettäessä. Mutta jatkuva nimen hokeminen on kyllä jotain muuta.

hi my name is debbie and i am your waiter tonight

En tykkää.

Minusta se on sekä alentavaa että itsensä (puhuttelijaa) ylentävää - käytännössä siis itsensä ylentämisen merkki. Se on myös manipulointiteniikkaa, mitä käytettän esim psykoterapiapuheessa ja myynnissä. 

Ei oo kiva kun kokoaika pyydetään anna anna, jos ei tahdo antaa. Eikös annattelu ole meille ulkomailta tuotu tapa? Samoin poskisuutelut ja ylenpalttiset halailut. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta se on sekä alentavaa että itsensä (puhuttelijaa) ylentävää - käytännössä siis itsensä ylentämisen merkki. Se on myös manipulointiteniikkaa, mitä käytettän esim psykoterapiapuheessa ja myynnissä. 

Johtamiskoulutuksissa tätä opetetaan juurikin manipulointiin ja huomaamattomaan toisen alentamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Minusta se on sekä alentavaa että itsensä (puhuttelijaa) ylentävää - käytännössä siis itsensä ylentämisen merkki. Se on myös manipulointiteniikkaa, mitä käytettän esim psykoterapiapuheessa ja myynnissä. 

Tämä!