Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ekaluokkalaisen kouluaamut
Mitä tehdä, kun ekaluokkalainen lapsi ei tee aamuisin itsenäisesti lähes mitään ja koko ajan täytyy käskeä ja hoputtaa? Tämä on aivan hirveää ja olemme joka aamu myöhässä. Koulu alkaa yleensä 8:15.
Lapsi käy herättyään vessassa ja pesen hänen hampaansa (hammaslääkärin ohje, että aikuinen pesee). No sitten alkaa tämä joka-aamuinen hauskuus. Vaatteet on toki valittu edellisenä iltana. Sanon lapselle, että menehän pukemaan ja jätän hänet vaatteiden kanssa, hetken päästä kun menen katsomaan, niin hän vain istuskelee tai on alkanut puuhailla omiaan. Sama toistuu vaikka pukisi vaatteet silmieni alla esim. olohuoneessa. Jotta jotain tapahtuu, minun täytyy _koko ajan_ käskeä häntä "Noniin nyt pikkarit, sitten t-paita, Hei nyt housut, laita jo housut, huhuu housut päälle, sitten pitkähihainen, sukat"... olen ihan loppu ja pinna kiireellä aamuisin. Ja vanhemmat lapset jää ilman huomiota, kun täytyy koko ajan ohjata yhtä. Ja kyse ei ole siitä, ettei tämä ekaluokkalainen osaisi tehdä näitä juttuja. Vaan jostain syystä ei vain tee. Ei varmaan tarvii mainita, että sama toistuu eteisessä ulkovaatteiden kanssa. Aamupalalla saa myös hoputtaa, kun lapsi jää istuskelemaan ja katselemaan, eikä syöminen meinaa edetä millään. Sama vessassa, pöntölle voisi hyvin jäädä istumaan vaikka 15 minuutiksi.
Nyt oikeasti jotain toimivia keinoja?? Lopetanko kaiken ohjaamisen ja myöhästytään pari kertaa oikein kunnolla? Ehkä lapsi oppii, jos saa opettajan suunnalta palautteen?
Kommentit (228)
Nukkumaan vähän aikaisemmin, että jaksaa nousta aamulla ylös vähän aikaisemmin. Jää enempi aikaa aamuihin ennen lähtöä.
Ja mikä pakko niitä vaatteita on heti herätessä laittaa päälle? Koita löysätä. Anna tenavan olla ilman pukemista jonkun aikaa, vaikka syödä aamupalansa niissä yöpukineissa. Sama aika siihen pukemiseen menee ennen ja jälkeen aamupalan. Ja anna ottaa jotain kiinnostavaa ajankulua siihen aamupalalle mukaan, jos hän tuppaa jäätymään paikalleen.
Ja valaistus on myös tärkeä asia heräämisessä ja starttaamisessa. Kunnon kattovalo herättää aivot paremmin kuin joku puolivalaistus esim. keittiön työpisteellä tai pöytälamppu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki saman perheen jäsenet eivät välttämättä ole aamuihmisiä. Vaikka ne vanhemmat lapset ovat sopeutuneet sinun aikatauluusi, niin se pienin voi olla eri maata.
Joillekin sopii shokkilähtö pika-aikataululla, toisille taas hidas lähtö, jossa aikaa on myös omille asioille ennen lähtöä.
Sen nyt ainakin huomaa ettei se sinun nuorimmaisesi näe koulua sellaisena paikkana, jonne menemistä hän odottaisi. Koulu ei siis ole kovinkaan kiinnostava paikka hänelle. Voisit ehkä sitä asiaa tsempata ja vaikka kysellä aamuisin, että mitäs hienoa siellä koulussa tänään tehdään, onko sitä tai tätä yms., joka saisi hänet suuntaamaan ajatukset sinne koulupäivään ja odottamaan sinne menoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita lapsi piirtämään omat aamutoimensa "sarjakuvamaiseen" ruudukkoon siinä järjestyksessä missä ne tehdään ja sitten seuraatte sitä joka aamu.
Tuo annettiin kaikille tehtäväksi erityisluokalla ja se selkeyttää, mitä kaikkea pitää tehdä ja missä järjestyksessä. Meillä se alkoi heräämiskuvasta, sitten vessassa käynti jne aina koulutaksille menoon saakka. Eli siinä oli aamun kaikki hommat ennen kouluun lähtöä.
Entä jos lapsi onkin sen verran älykäs ettei tommoseen pilipalitestiin suostu? Jollekkin tyhmälle lapselle erityisen hyvä harhautus, ei vaan harhauta fiksua.
Miten tuo älykkyyteen liittyy? Ennemminkin ehkä siihen, kiinnostaako lasta piirtäminen vai ei.....
Idea on se, että lapsi itse joutuu miettimään mitä pitää aamulla tehdä ja missä järjestyksessä, sitä kuvasarjaa voi täydentääkin, jos huomaa jonkin jutun puuttuvan. Eikä sitä ole pakko piirtää, siihen voi vaikka liimailla kuvia, luku- ja kirjoitustaitoinen voi vaikka kirjoittaa, tosin monen ekaluokkalaisen taidot eivät siihen vielä riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden vinkin annan, pukekaa päivävaatteet päälle jo illalla. Tämä oli meidän aamujen pelastus. Nykyään ei enää tarvitse. Jäi automaattisesti pois kun 2.luokka alkoi.
Aivan sairas neuvo.
Tarkoitit varmaan, että sairaan hyvä neuvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitat puoli tuntia aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Kokeilepa toisin päin, meillä teini, add, on ihan itse keksinyt tän. Herätä viime tipassa, niin että kaikki pitää tehdä suit sait sukkelasti, eikä ehdi haaveilla. Hän on todennut, että jos aamulla (tai muutenkin ennen mitä hyvänsä lähtöaikaa) on ylimääräistä aikaa, niin ryhtyy/unohtuu puuhailemaan jotain mielenkiintoisempaa, ja havahtuu vasta kun jo melkein on myöhässä. Mutta kun aamulla on vain vartti aikaa ehtiä ovesta ulos, niin kummasti sitä aina ehtii ajoissa lähtemään, kun ei ole aikaa jäädä ihmettelemään.
Minä olen aina aamu-unisena tehnyt noin, koska olen aina halunnut nukkua viime tippaan saakka, koska päivä sujuu silloin paljon paremmin.
Jos aikoinaan olisi jotain diagnooseja tehty, en yhtään ihmettelisi, vaikka olisin add tai asperger diagnoosin saanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita opelle wilma-viesti, että lapsi harjoittelee kotoa lähtöä itsenäisesti. Koululla saattaa olla esim ulko-ovet lukossa jne.
Eiköhän tuo ala sujua. Luokkakaverit turhautuvat parissa aamussa, jos yks on joka aamu myöhässä.
Laita aikaisemmin nukkumaan ja herätä aikaisemmin ja sitten kun aamuhommat alkaa sujua niin liu'uta nukkumaanmeno- ja heräämisaikaa pikkuhiljaa eteenpäin.
Ei ole vaikeaa, vaikka 7-vuotias onkin oikeasti vielä aika pieni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko samaa hitautta/toimettomuutta myös viikonloppuisin?
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa heikkolahjaiselta
Älykkyys ei estä olemasta vaikkapa ADHD. Tietoa löydät helposti vaikka googletramalla, niin vältyt vaikuttamasta heikkolahjaiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo 16.23 youtubevideo tabletilta voisi toimia.On selkeä koneelta tuleva aikataulutus.
Vierailija kirjoitti:
En usko että kyseessä olisi adhd, hitaus tai se ettei toiminnanohjaus toimi on merkki enemmänkin päinvastaisesta.
Nuo voivat aivan hyvin olla merkki ADHD:sta, jonka pääpiirteenä ei ole ulkoinen ylivilkkaus. Itse, ADHD-diagnoosin aikuisena saaneena, olen tästä erinomainen esimerkki. Myöhästely ja aamu-unisuus voivat myös olla helposti ohi meneviä piirteitä.
Ja teille, jotka puhutte muotidiagnooseista ja lääkkeillä "huumaamisesta": ADHD voi vaikuttaa muoti-ilmiöltä, mutta tosiasiassa se on ollut vuosikymmeniä alidiagnosoitu ja -hoidettu neuroepätyypillisyys. ADHD ihmisiä on sitten vain kutsuttu tyhmiksi ja saamattomiksi, kuten moni tässäkin langassa. Kuitenkin, vaikka ADHD-lääkitys voi kuulostaa hullulta, se on yksi tehokkaimpia lääkityksiä mitä tulee mielen "sairauksiin". Tietyllä lailla se on siis lottovoitto esimerkiksi verrattuna
Ajatelkaa kuitenkin tätä: Jos käytte testeissä ja tuloksena on neurotyypillinen lapsi, hienoa! Nyt tiedätte, että mahdollisesti ongelma ei ole ADHD. Kuitenkin, jos se taustalla olisi ja jäisi hoitamatta, esim lääkityksen kautta, tuloksena on todennäköisesti ihmiskohtalo, jossa monet asiat ovat paljon haastavampia ja uuvuttampia, mitä ne voisivat asiallisen avun kanssa olla. Miksi siis vaikeuttaa erityisesti lapsen elämää, jos ongelmat olisi mahdollisesti poistaa esim. toimintaterapian tai lääkkeen avulla?
Jotkut ADHD-ihmiset ovat onnekkaita ja lääkityksen puutteesta huolimatta pystyvät opiskelemaan ja työllistymään, mutta isolle osalle asia ei ole näin. Minulla itselläni oli paljon toiminnanohjauksen ongelmia, "aamu-unisuutta" ja raivareita lapsena, mutta yläaste ja lukio menivät numeroiden suhteen erinomaisesti. Kuitenkin, ilman diagnoosia ja lääkkeitä sain 18-vuotiaana burnoutin ja siitä kärsin edelleen ja 30 lähestyy mittarissa. Nyt vasta oikeiden lääkkeiden kanssa toimintakyky on alkanut tulemaan takaisin, mutta siinä kestää kauan, kun ongelmat ovat kroonistuneet. Eli, haluatteko ottaa riskin, että mututuntuman perusteella oletatte, että lapsella ei ole ADHD:ta, mutta mahdollisesti tuomitsette hänet vuosiksi kärsimään vaikeuksista joka elämän osa-alueilla, jotka voivat yllättää burnoutin muodossa ihan aikuisiälläkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edellisestä jäi pois, että verrattuna vaikka masennukseen ADHD on erittäin helposti lääkittävissä ja lääkkeitä kestetään keskimäärin paremmin. Siksi koko iän kestävä lääkitys ADHD:seen ei ole yhtä vakava asia kuin vaikka SSRI-lääkitysten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna myöhästyä kunnolla. Sovi opettajan kanssa etukäteen, että hän reagoi jotenkin tähän.
Olen samaa mieltä. Jos lapsi on normaali, häntä tulee hävettämään paljon.
Jep. Kunnolla myöhästyminen ja sitten korvat luimussa koputtelemaan luokan ovelle ja selitys opelle miksi myöhässä! Kaikki tuijottaa tulijaa ja ekaluokkalaiset eivät salaa tuntojaan.
t ope
Sarkasmi ei aina avaudu kaikille! Mutta onneksi pikkuhiljaa on päästy kasvatuksessa pois siitä, että nolataan ja häpäistään virheistä ja epäonnistumisista. Yrittänyttä ei laiteta eikä ole tyhmiä kysymyksiä, sanottiin ennen. Sitten kuitenkin nolattiin ja pahoinpideltiin virheistä ja hitaammin oppivia. Omalta isoisältäni opettaja oli murtanut sormen lyötyään karttakepillä, kun ei ollut osannut jotakin. Nykyisin on kehitetty erilaisia tapoja opettaa ja monet, jotka ennen olisivat jääneet koulutusta vaille, pystyvät opiskelemaan vaikka kuinka pitkälle. Tiedän lääkärin, jolla on ADHD.
Kuulostaa siltä, että lapsi ei nuku riittävästi! Joka ilta nukkumaan samaan aikaan ja riittävästi yöunta. Jos sitten aamut sujuisivat helpommin? Univaje nyt kuitenkin on se todennäköisempi vaihtoehto kuin vaikka ADHD. ADHD:n osalta on myös huomattavaa ylidiagnosointia nykyään. Diagnoosin saa todella helposti tietyilla paikkakunnilla, toisilla paikkakunnilla taas ei niin helposti. Ihmisten tulisi ymmärtää, että jokaisella meistä on ADHD-piirteitä, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Silloin kuin piirteitä on sen verran paljon, että ne aiheuttavat merkittävää haittaa elämässä, puhutaan ADHD:sta.
Vierailija kirjoitti:
Adhd-diagnoosi tulee sitten lapsille helposti. Meidän lapsi sai diagnoosin pelkästään siitä syystä ettei matikka suju. Muista aineista tulee kokeissa 8, mutta matikassa 6... ja tosiaan mitään muuta syytä ei ollut.
Tai sitten olet kasvattanut lapsesi huonosti. Meidän "adhd" sentään on aina ollut erittäin itsenäinen.
Adhd ei vaikuta millään tavalla lapsen älyyn tai koulumenestykseen, vaan se on aivojen toimintahäiriö, jos vertaa keskim. muiden lapsien aivotoiminta. Voivat olla yhtälailla kympintyttöjä ja poikia.
Vierailija kirjoitti:
Kokeilepa toisin päin, meillä teini, add, on ihan itse keksinyt tän. Herätä viime tipassa, niin että kaikki pitää tehdä suit sait sukkelasti, eikä ehdi haaveilla. Hän on todennut, että jos aamulla (tai muutenkin ennen mitä hyvänsä lähtöaikaa) on ylimääräistä aikaa, niin ryhtyy/unohtuu puuhailemaan jotain mielenkiintoisempaa, ja havahtuu vasta kun jo melkein on myöhässä. Mutta kun aamulla on vain vartti aikaa ehtiä ovesta ulos, niin kummasti sitä aina ehtii ajoissa lähtemään, kun ei ole aikaa jäädä ihmettelemään.
Meillä on tämä myös teini-ikäisellä käytössä. Ei ole tilaisuutta jäädä haaveilemaan.
Voi tulla aika ankea elämä jos tätä pikkujäbää ei saada ruotuun. Miten hän koskaan pärjää työelämässä? Siellä pitäisi olla ajoissa.
Seuraat sitä kakaraa ja sanot mitä pitää tehdä joka kerta kun jää haaveilemaan. Miten et saa aikuisena kahdeksanvuotiasta kouluun kun suurin osa suomalaisista pääsi kouluun ITSE YKSIN ILMAN ÄIDIN AVUSTUSTA ihan jo kymmenen vuotta sitten.
Jos on noin vaikea autismi/ADHD/nepsy/kukkanen kuuluu laitokseen jos ei normaalielämään sopeudu.
Alue: Aihe vapaa
Kokeilepa toisin päin, meillä teini, add, on ihan itse keksinyt tän. Herätä viime tipassa, niin että kaikki pitää tehdä suit sait sukkelasti, eikä ehdi haaveilla. Hän on todennut, että jos aamulla (tai muutenkin ennen mitä hyvänsä lähtöaikaa) on ylimääräistä aikaa, niin ryhtyy/unohtuu puuhailemaan jotain mielenkiintoisempaa, ja havahtuu vasta kun jo melkein on myöhässä. Mutta kun aamulla on vain vartti aikaa ehtiä ovesta ulos, niin kummasti sitä aina ehtii ajoissa lähtemään, kun ei ole aikaa jäädä ihmettelemään.