Oletko työpaikassa, jossa toimenkuvaasi koko ajan pikku hiljaa paisutetaan?
Alkaa tämä kyseinen toiminta omalla työpaikalla jo pikku hiljaa ketuttamaan. Säännöllisesti tulee uusia juttuja ja koulutetaan muidenkin työtehtäviin. Esimiehet muotoilee tämän moniosaamisena ja tsemppaa, että kiva kun on monipuolista työtä. Itse koen tämän lähinnä stresaavana, kuluttavana ja kuormittavana. Ne työt ei kuitenkaan ole sellaisia, että ne opitaan sormia napsauttamalla, vaan on oikeasti opittavaa ja vaatii päättelykykyä sekä aivokapasiteetista tiettyä ulosmittaamista, eli toisin sanoen kuormittaa.
Onko työelämä mennyt tähän laajemminkin?
Kommentit (65)
Mitä sinä luulit työelämän sitten olevan?
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä luulit työelämän sitten olevan?
Mielekästä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä luulit työelämän sitten olevan?
Sitä, että voi seistä piiska kourassa vaatimassa paljon tekemättä itse mitään.
Muut työntantajan määräämät tehtäävät...
Eikä palkka tietenkään kasva. Lopetin aikanaan kaupan alalla tuon vuoksi, kun vastuut olivat samat kuin apulaismyymäläpäälliköllä, mutta palkka sama kuin harjoittelijatytöillä.
Jos vastuut oleellisesti lisääntyy ja/tai kasvaa, niin sitten neuvottelemaan työehtoja ja palkkausta uusiksi. Ei työpaikalla tarvitse suostua kaikkeen mahdolliseen, vaan uusia tehtäviä tarjottaessa voi kysyä, että mitä minä tästä saan.
Kyllä, toimeenkuvaani on tehty muutoksia ja samalla neuvoteltu myös palkasta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä luulit työelämän sitten olevan?
Minä olen ollu työelämässä jo yli 20 vuotta, että en enää ihan tuore tapaus työmarkkinoilla. Työelämä tuntuu vaan muuttuneen, että ennen ihminen palkattiin tekemään jotain toimenkuvaa ja jokaisella oli oma ruutunsa tietyissä kehyksissä. Nyt tuntuu, että pitää tehdä kaikkea sellaistakin, joka menee oman osaamisen, valmiuksien ja ymmärtämisen äärirajoille.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä luulit työelämän sitten olevan?
Minä olen ollu työelämässä jo yli 20 vuotta, että en enää ihan tuore tapaus työmarkkinoilla. Työelämä tuntuu vaan muuttuneen, että ennen ihminen palkattiin tekemään jotain toimenkuvaa ja jokaisella oli oma ruutunsa tietyissä kehyksissä. Nyt tuntuu, että pitää tehdä kaikkea sellaistakin, joka menee oman osaamisen, valmiuksien ja ymmärtämisen äärirajoille.
Ap
Mitä siellä työpaikkalla on sanottu, kun olet kertonut tunteistasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä luulit työelämän sitten olevan?
Minä olen ollu työelämässä jo yli 20 vuotta, että en enää ihan tuore tapaus työmarkkinoilla. Työelämä tuntuu vaan muuttuneen, että ennen ihminen palkattiin tekemään jotain toimenkuvaa ja jokaisella oli oma ruutunsa tietyissä kehyksissä. Nyt tuntuu, että pitää tehdä kaikkea sellaistakin, joka menee oman osaamisen, valmiuksien ja ymmärtämisen äärirajoille.
Ap
Tai sitten se olet vaan sitä joka on polkenut paikallaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos vastuut oleellisesti lisääntyy ja/tai kasvaa, niin sitten neuvottelemaan työehtoja ja palkkausta uusiksi. Ei työpaikalla tarvitse suostua kaikkeen mahdolliseen, vaan uusia tehtäviä tarjottaessa voi kysyä, että mitä minä tästä saan.
Työnantaja sanoo, että ovi on tuolla jos ei työt kelpaa. Tulijoita riittää.
Osu ja upposi. Olen ollut samassa työpaikassa vajaa 10 vuotta eli ihan liian kauan. Työnkuvani on tänä aikana paisunut jos jonkinlaisen sälätehtävän vuoksi, suurimmalta osin ns. digitalisaation ansiosta, ja varsinaisen työnkuvatehtävien hoitoon ei tahdo enää riittää aikaa vaan menee kotona ylitöiksi. Ylitöistä ei makseta mitään. Kannattaisi vaihtaa työpaikkaa viimeistään 5 vuoden välein, mutta ei ole enää helppoa tässä iässä (lähes 60).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä luulit työelämän sitten olevan?
Minä olen ollu työelämässä jo yli 20 vuotta, että en enää ihan tuore tapaus työmarkkinoilla. Työelämä tuntuu vaan muuttuneen, että ennen ihminen palkattiin tekemään jotain toimenkuvaa ja jokaisella oli oma ruutunsa tietyissä kehyksissä. Nyt tuntuu, että pitää tehdä kaikkea sellaistakin, joka menee oman osaamisen, valmiuksien ja ymmärtämisen äärirajoille.
Ap
Et itse tajua kuinka totalitaristinen koko ajatus on, mitä kapeamman sektorin ihminen osaa ja ymmärtää sitä riippuvaisempi on valtakoneistosta.
Vaikka täällä trollit kirjoittelee mitä, niin ainoastaan yksilön ongelma tämä ei ole. Kyllähän tuon voi jo katsoa olevan yleinen trendi että enemmän töitä samalla palkalla ja ihminen siellä rattaassa on unohdettu jo aikaa sitten. Kvartaalitalouden tapa katsoa asioita aina kolme kuukautta kerrallaan johtaa helposti lyhytjänteisiin säästöihin, vaikka oikeasti tekijät lienevät paikalla enemmän kuin aina kolme kuukautta kerrallaan...
Nopeuden pitää kasvaa mutta kaasupoljinta ei paineta. Auton on kiihdyttävä ohuemmilla huuruilla kiivaampaan vauhtiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä luulit työelämän sitten olevan?
Minä olen ollu työelämässä jo yli 20 vuotta, että en enää ihan tuore tapaus työmarkkinoilla. Työelämä tuntuu vaan muuttuneen, että ennen ihminen palkattiin tekemään jotain toimenkuvaa ja jokaisella oli oma ruutunsa tietyissä kehyksissä. Nyt tuntuu, että pitää tehdä kaikkea sellaistakin, joka menee oman osaamisen, valmiuksien ja ymmärtämisen äärirajoille.
Ap
Jaa-a, olen myöskin ollut työelämässä yli 20 vuotta ja olen istunut koko työurani ajan useissakin palaverissa kuuntelemassa konsultin horinoita pöhinästä, epämukavuusalueesta, oppimisesta, uralla etemisestä, yms...työnantajani ovat aina kannustaneet tarttumaan haasteisiin, jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä luulit työelämän sitten olevan?
Minä olen ollu työelämässä jo yli 20 vuotta, että en enää ihan tuore tapaus työmarkkinoilla. Työelämä tuntuu vaan muuttuneen, että ennen ihminen palkattiin tekemään jotain toimenkuvaa ja jokaisella oli oma ruutunsa tietyissä kehyksissä. Nyt tuntuu, että pitää tehdä kaikkea sellaistakin, joka menee oman osaamisen, valmiuksien ja ymmärtämisen äärirajoille.
Ap
Mitä siellä työpaikkalla on sanottu, kun olet kertonut tunteistasi?
En ole ihan suoraan sanonut, koska tiedän ettei se mitään auta. Se asia toteutetaan niin joka tapauksessa ota tai jätä periaatteella. Olen kyllä yrittänyt tuoda ilmi, että epäilen olenko oikea henkilö johonkin toimenkuvaan, mutta se on aina ohitettu yleismaailmallisella jauhannalla ja rivien välistä todettu, että päätetty mikä päätetty.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vastuut oleellisesti lisääntyy ja/tai kasvaa, niin sitten neuvottelemaan työehtoja ja palkkausta uusiksi. Ei työpaikalla tarvitse suostua kaikkeen mahdolliseen, vaan uusia tehtäviä tarjottaessa voi kysyä, että mitä minä tästä saan.
Työnantaja sanoo, että ovi on tuolla jos ei työt kelpaa. Tulijoita riittää.
Mukavuudenhaluinen ihminen on valellut hiekkakakun betoniin ja rukoilee, ettei sen perusta murenee. Se minkä piti tuoda riittävää turvaa muuttuukin vankilaksi.
Juu kyllä meillä ainakin, nyt lisäksi yt:t menossa eli eihän se työn määrä itsessään vähene vaan työntekijöiden määrä eli sen jo tietää että teemme taas jatkossa enemmän pienemmällä porukalla.