Kuuluuko surra kun huumekauppaa käyvä ja erityisesti peukkua ostava narkkari kuolee Kalasatamassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että kuoli. Miksi annetaa palstatilaa lehdissä kertomalla että ihan kuin se olisi joku uhri vaikka on rikollinen huumeiden käyttäjä.

Ei maailma ole noin mustavalkoinen.

Tällä palstalla kaikki on. Elämää kokemattomat uhoavat ja kannustavat toisiaan vastakkainasetteluihin.

Koko väittelyn idea perustuu siihen ettei olla samaa mieltä. Kuten myös demokratian. Tämä on hyvä muistaa täällä joka päivä.

Samanmieliset ketjut ovat äärettömän tylsiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mennyt ihmiskohtalo silloin oikein, ja kyllä se on automaattisesti surullista.

Mites tuollainen yleisinhimillisyys, ap? Vai uskotko olevasi aina voittajien ja susien joukossa, lampaaksi ei sinua orpoympäristö koskaan heitä?

Tai läheisiisi? Kuinka pitkälle kantaa kannattelusi, kun isku osuu sinun näköpiiriisi?

Inhimillisyys ei koske narkkareita, eikä varsinkaan huumekauppiaita. 

Aloituksessa sanottiin että ostamassa ei kauppias. Mihin vedät inhimillisyyden rajan? Ylettyykö se alkoholisteihin, tai itselleen sydärin syömällä hankkineisiin?

Omaiset usein surevat sitä hukkaan valunutta elämää. Näin tein minäkin alkoholisti-isäni kohdalla. Kuolema oli helpotus ainaisesta huolesta, mutta myös suru elämästä, joka meni lujaa alamäkeä ja päättyi ennenaikaisesti tapaturmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En sure sinuakaan AP, sinä inhottava empatiakyvytön ihminen.

Eli sinä saat olla empatiakyvytön muttei AP. Oikeaa kaksinaismoralismia.

AP sai mitä tilasi... Nytkö ei sitten oma lääke maistukaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen huumekäyppää käyvä ja erityisesti peukkua ostava narkkari on jonkun äidin ja isän poika tai tytär.

 

Nuorempi veli joi itsensä hautaan jo vuosia sitten. Ehti täyttää 38 vuotta kunnes elimistö petti. Ihan yhtä syvältä se on oli aine mikä tahansa. Sekin tässä mietityttää montako päihteistä johtuvaa kuolemaa vältettäisi jos kannabis olisi laillista? Siihen kun ei kuole millään annoksella minkä ihminen pystyy ottamaan. Tuo on niin typerää kun vähiten haitallinen päihde/huume on laitonta. 

Mun poikani alotti kannabiksellä yläasteella. Kuoli vahvempiin 29 vuotiaana.

En ole laillistamisen kannalla.

Kannabis on yleisin laittomista aineista. Monesti olen kysynyt millä perusteella se on laitonta? Siihen ei kuole eikä se aiheuta fyysistä riippuvuutta. Alkoholi ja kovat huumeet aiheuttavat tuollaisia haittoja. Psykoosiriskiä on tarjottu syyksi. Ei kelpaa kun pitkään kannabista käyttäneistä suurin osa ei ole nähnyt yhtäkään kannabispsykoosia. Alkoholipsykooseja on 4000 vuodessa ja ne ei huolestuta yhtään. Kaksinaismoraalilla voi kieltää mitä tahansa. Mitään oikeaa syytä kieltoon ei ole. Porttiteoria saa heittää voltin kun kannabiksen sallivassa hollannissa on pienempi huumeongelma kuin suomessa.

Suurella ilolla on saanut seurata ketjussa käytävää keskustelua. Tämän seurauksena tutkin itseäni, että mitä kyyneliä ne sitten olivat, jos ei surun.

Ne olivat ilon.

AP

Omaiset surevat, pyytävät ymmärrystä, näin aina tapahtuu narkomaanin kuollessa. Sitten taas ne, jotka ovat ehkä joutuneet elämään pelossa ja kärsineet sen samaisen narkomaanin vuoksi, huokaavat vihdoin helpotuksesta, ja heitä sitten siitä syyllistetään. Ehkä jatkossa ne omaiset, jotka eivät halua läheistensä kuolevan huumeisiin ja itkevät, kun naapurit ovat heidän sukulaisensa kuoleman vuoksi helpottuneita, majoittavat tällaisen kamalan tilanteen estääkseen jatkossa sen läheisen lnarkomaanirakkaansa  omaan kotiinsa ja siellä kaitsevat toista. Näin ei kukaan enää kärsi, paitsi toki ne vanhemmat, joiden lapsi on narkomaani, mutta se sitten uutisten mukaan kuuluukin heille, miksi pyydellä muilta ymmärrystä, jos itse ymmärtää. 

Onhan se surullista, että ympäröivää todellisuutta on paettava alkoholiin ja muihin päihteisiin. Turhia kuolemia, turhia itsemurhia. 

Sekin on jonkun lapsi. Joka on jostain syystä koukuttunut huumeisiin eikä sitä ole saatu autettua niistä eroon.

Kyllä se surullista on. Vaikkei sitä surekaan kun ei tunne ihmisiä. On ikävää että huumeet tuhoavat ihmisiä, aina jollakin tavalla. Tai vaikuttavat kolmanteen.