Psykoosilääkkeestä kieltäytyminen?
Hei!
Läheiselläni on takana useita osastojaksoja voimakkaiden pelkotilojen vuoksi. Nämä pelkotilat on diagnosoitu psykoottis-tasoisiksi, ja hänelle on määrätty psykoosilääkitys, jota valvotaan kuukausittaisilla verikokeilla. Läheiseni kokee lääkityksestä vakavia haittavaikutuksia. Hän on kokeillut muutamaa eri lääkettä, mutta kaikilla tuntuu olevan sama vaikutus. Hän kokee elämänlaatunsa heikentyneen lääkitysten takia huomattavasti, ja hänellä on tämän seurauksena jopa itsetuhoisia ajatuksia, joita hänellä ei ennen lääkkeitä koskaan ollut. Onko mahdollista, että mikäli hän lopettaisi lääkityksen, ja näin ollen verikokeissa käynnin, hänet määrättäisiin jälleen pakkohoitoon? Onko tämä Suomen lain mukaan mahdollista?
Kommentit (92)
Ei voi joutua pakkohoitoon pelkästään siksi, ettei syö lääkkeitään. Mutta jos menee taas psykoosiksi katsottuun tilaan, niin sitten voi joutua.
Vierailija kirjoitti:
Haitat eivät ole menneet ohi vaan pahentuneet ajan kanssa. Pelkään että hän tekee itsemurhan jos ei saa lopettaa lääkitystä
Psykoosilääkkeiden pääasiallinen toimintamekanismi on se, että ne vähentävät aivojen käytettävissä olevaa dopamiinia. Dopamiini on mielihyvähormoni. On täysin loogista, että lääkitys voi aiheuttaa depressiota ja siten myös halua tehdä itsemurha.
Jos lääke on klotsapiini niin sitä EI saa lopettaa ominpäin. Riskinä on psykoosi tai itsemurha.
Mitä nämä haitat siis ovat? Painonnousu? Onko parempi olla lihava ja hengissä vai kuolleena haudassa?
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveyslaki antaa tuossa tilanteessa mahdollisuuden aloittaa mielenterveyslain mukaisen tarkkailun joka on kestoltaan korkeintaan neljä vuorokautta. Tämän aikana potilasta tarkkaillaan ja haastatellaan. Jos lääkärille herää huoli potilaan psyykkisestä tilasta, kirjoittaa hän M2 lausunnon puoltamaan pidettävää hoitopäätöstä. Tuon jälkeen ylilääkäri tai joku muu valtuutettu lääkäri kirjoittaa M3 päätöksen joka on voimassa 3kk.
Olet väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko pyytää toisen lääkärin mielipidettä ja/tai psykologin tutkimuksia oireiden tarkemman selvittelyn takia? Oireet eivät välttämättä ole psykoottisia, vaan pelko voi esim. olla traumaperäistä (ns. tunnetakaumat). Onko mahdolliset fyysiset aiheuttajat suljettu pois (esim. kilpirauhasen liikatoiminta). Pelkkä lääkitys ei joka tapauksessa vaikuta riittävältä hoidolta. Pitäisi miettiä, että mistä oikeastaan tässä on kyse ja mitä muuta hoitoa/kuntoutusta tarvitaan.
Ja siellä taas joku sosionomi terapeutti suoltaa huuhaata. Kun ihminen sairastuu psykoosiin kaikki elimelliset tekijät suljetaan pois esim. Verikokein. Lääketieteessä kun ollaan diagnoosin kanssa vähän eri tasolla kuin teillä siellä äänimaljojen ja tunnekorttien äärellä.
Aloittaja tue häntä lääkityksen jatkamisessa. Jokainen psykoosi heikentää ennustetta, ja kuukausien hoito osastolla ja kuntoutuskodissa on meille veronmaksajille tavattoman kallista. Kuntoutustukikaan ei kelassa mene läpi jolleivät lääkkeet maistu, eli tuttavasi joutuu työttömyysetuuksille kieltäydyttyään lääkkeistä.
Kyseessä ei ole klotsapiini. Läheiseni kertoo lääkkeiden aiheuttavan vaikeuksia kokea iloa mistään. Hän on muuttunut lääkkeen takia apaattiseksi, eikä hän tunne kiinnostusta asioihin, joista hän ennen piti. Hänellä on vaikeuksia mm. lukemisessa ja kognitiivisissa toiminnoissa. Tämä aiheuttaa hänelle valtavaa ahdistusta ja itsetuhoisia ajatuksia, jotka omien sanojensa mukaan poistuisivat, jos saisi vain lopettaa lääkkeen. Pelkotilat, joiden takia lääkkeet määrättiin, olivat lyhytaikaisia, normaaleja pelkoja, joiden vuoksi ei mielestäni pitäisi joutua elinikäiseen psykoosilääkitykseen. Läheiseni pelkää muuttuvansa täysin työkyvyttömäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko pyytää toisen lääkärin mielipidettä ja/tai psykologin tutkimuksia oireiden tarkemman selvittelyn takia? Oireet eivät välttämättä ole psykoottisia, vaan pelko voi esim. olla traumaperäistä (ns. tunnetakaumat). Onko mahdolliset fyysiset aiheuttajat suljettu pois (esim. kilpirauhasen liikatoiminta). Pelkkä lääkitys ei joka tapauksessa vaikuta riittävältä hoidolta. Pitäisi miettiä, että mistä oikeastaan tässä on kyse ja mitä muuta hoitoa/kuntoutusta tarvitaan.
Ja siellä taas joku sosionomi terapeutti suoltaa huuhaata. Kun ihminen sairastuu psykoosiin kaikki elimelliset tekijät suljetaan pois esim. Verikokein. Lääketieteessä kun ollaan diagnoosin kanssa vähän eri tasolla kuin teillä siellä äänimaljojen ja tunnekorttien äärellä.
Hyvä, jos jossain toimitaan oikein. Niin ei valitettavasti aina tehdä. Olen nähnyt ja kuullut niin paljon kyseenalaista puoskarointia, että moni ei uskoisi mitä Suomessa voi tapahtua. Nykyisin tilanne vielä pahentunut säästöjen myötä. Dissosiaatiohäiriö esim. on sellainen, jonka diagnosoimiseen menee sellainen 10 vuotta hoitoon hakeutumisesta. Huomattavaa osaa kilpirauhaspotilaista on hoidettu ensin mielenterveyspotilaina, jopa vuosien ajan ennen oikeaa diagnoosia, osa saanut sähköhoitoakin (luonnollisesti siitä ei ole ollut hyötyä). Nämä vain esimerkkeinä, aloituksen tapauksesta en voi tietää, mistä kyse.
Psykoosisairaudet heikentävät kognitiivisia toimintoja. Lääkitys parantaa niitä. Onko olantsapiini ja klotsapiini jo kokeiltu - ne parantavat kognitiivista toimintaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko pyytää toisen lääkärin mielipidettä ja/tai psykologin tutkimuksia oireiden tarkemman selvittelyn takia? Oireet eivät välttämättä ole psykoottisia, vaan pelko voi esim. olla traumaperäistä (ns. tunnetakaumat). Onko mahdolliset fyysiset aiheuttajat suljettu pois (esim. kilpirauhasen liikatoiminta). Pelkkä lääkitys ei joka tapauksessa vaikuta riittävältä hoidolta. Pitäisi miettiä, että mistä oikeastaan tässä on kyse ja mitä muuta hoitoa/kuntoutusta tarvitaan.
Ja siellä taas joku sosionomi terapeutti suoltaa huuhaata. Kun ihminen sairastuu psykoosiin kaikki elimelliset tekijät suljetaan pois esim. Verikokein. Lääketieteessä kun ollaan diagnoosin kanssa vähän eri tasolla kuin teillä siellä äänimaljojen ja tunnekorttien äärellä.
Mistä revit äänimaljat ja tunnekortit? Lääkärinarviota, psykologintutkimuksia ja verikokeita ehdotin.
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä ei ole klotsapiini. Läheiseni kertoo lääkkeiden aiheuttavan vaikeuksia kokea iloa mistään. Hän on muuttunut lääkkeen takia apaattiseksi, eikä hän tunne kiinnostusta asioihin, joista hän ennen piti. Hänellä on vaikeuksia mm. lukemisessa ja kognitiivisissa toiminnoissa. Tämä aiheuttaa hänelle valtavaa ahdistusta ja itsetuhoisia ajatuksia, jotka omien sanojensa mukaan poistuisivat, jos saisi vain lopettaa lääkkeen. Pelkotilat, joiden takia lääkkeet määrättiin, olivat lyhytaikaisia, normaaleja pelkoja, joiden vuoksi ei mielestäni pitäisi joutua elinikäiseen psykoosilääkitykseen. Läheiseni pelkää muuttuvansa täysin työkyvyttömäksi.
Mulla aripipratsoli aiheutti tollasta. Nykyisin syön olantsapiinia, mikä on sopinut paremmin.
Olantsapiini on kokeiltu. Ei soveltunut ollenkaan. Läheiseni ei periaatteesta haluaisi syödä lääkkeitä, koska ne kaikki aiheuttavat tätä kyvyttömyyttä tuntea iloa asioista. Voin sanoa vierestä seuranneena että nuo lääkkeet heikentävät kognitiivista toimintaa, eivät paranna sitä. Itkettää kun ennen älykäs ja herkkä läheiseni on muuttunut apaattiseksi ja masentuneeksi.
Kannattaa rauhassa etsiä itselle sopiva lääke ja vaihtaa epäsopiva lääke toiseen. Minulla kokeiltiin kyllä yli viittä lääkettä ennen kuin sopiva löytyi.
Miksi tuttavallasi on kuukausittainen verikoeseuranta?
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä ei ole klotsapiini. Läheiseni kertoo lääkkeiden aiheuttavan vaikeuksia kokea iloa mistään. Hän on muuttunut lääkkeen takia apaattiseksi, eikä hän tunne kiinnostusta asioihin, joista hän ennen piti. Hänellä on vaikeuksia mm. lukemisessa ja kognitiivisissa toiminnoissa. Tämä aiheuttaa hänelle valtavaa ahdistusta ja itsetuhoisia ajatuksia, jotka omien sanojensa mukaan poistuisivat, jos saisi vain lopettaa lääkkeen. Pelkotilat, joiden takia lääkkeet määrättiin, olivat lyhytaikaisia, normaaleja pelkoja, joiden vuoksi ei mielestäni pitäisi joutua elinikäiseen psykoosilääkitykseen. Läheiseni pelkää muuttuvansa täysin työkyvyttömäksi.
Ehkä voisi keskustella lääkärin kanssa annoksen pienentämisestä? Tosiaan noita lääkkeitä ei saa lopettaa seinään, se voi olla hengenvaarallista.
Lääkäri ei suostu pienentämään annosta
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä ei ole klotsapiini. Läheiseni kertoo lääkkeiden aiheuttavan vaikeuksia kokea iloa mistään. Hän on muuttunut lääkkeen takia apaattiseksi, eikä hän tunne kiinnostusta asioihin, joista hän ennen piti. Hänellä on vaikeuksia mm. lukemisessa ja kognitiivisissa toiminnoissa. Tämä aiheuttaa hänelle valtavaa ahdistusta ja itsetuhoisia ajatuksia, jotka omien sanojensa mukaan poistuisivat, jos saisi vain lopettaa lääkkeen. Pelkotilat, joiden takia lääkkeet määrättiin, olivat lyhytaikaisia, normaaleja pelkoja, joiden vuoksi ei mielestäni pitäisi joutua elinikäiseen psykoosilääkitykseen. Läheiseni pelkää muuttuvansa täysin työkyvyttömäksi.
Mistä syystä pelkotilat tulkittiin psykoottisiksi? Liittyivätkö päihteet tilanteeseen?
Tilanteisiin liittyi joka kerta univaje ja sairauksien pelko (OCD). Läheiseni ei ole koskaan käyttänyt päihteitä.
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä ei ole klotsapiini. Läheiseni kertoo lääkkeiden aiheuttavan vaikeuksia kokea iloa mistään. Hän on muuttunut lääkkeen takia apaattiseksi, eikä hän tunne kiinnostusta asioihin, joista hän ennen piti. Hänellä on vaikeuksia mm. lukemisessa ja kognitiivisissa toiminnoissa. Tämä aiheuttaa hänelle valtavaa ahdistusta ja itsetuhoisia ajatuksia, jotka omien sanojensa mukaan poistuisivat, jos saisi vain lopettaa lääkkeen. Pelkotilat, joiden takia lääkkeet määrättiin, olivat lyhytaikaisia, normaaleja pelkoja, joiden vuoksi ei mielestäni pitäisi joutua elinikäiseen psykoosilääkitykseen. Läheiseni pelkää muuttuvansa täysin työkyvyttömäksi.
https://finfami.fi/mahdollisuuksia_palvelutarjotin/#Vertaistuki vertaistukea on olemassa myös läheisille. Kannattaa hankkia. Sun pitää oppia ajattelemaan realistisesti asioista. Sä voit olla ystävän tukena, mutta älä usko suoraan kaikkea mitä hän sanoo. Ystävälle voit vaikka sanoa että on ikävä kuulla että hän kokee lääkkeet huonona asiana, mutta ne ovat syystä hänelle määrätty ja niitä tulisi silloin syödä ja uskoa että asiat vielä muuttuvat paremmiksi.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko pyytää toisen lääkärin mielipidettä ja/tai psykologin tutkimuksia oireiden tarkemman selvittelyn takia? Oireet eivät välttämättä ole psykoottisia, vaan pelko voi esim. olla traumaperäistä (ns. tunnetakaumat). Onko mahdolliset fyysiset aiheuttajat suljettu pois (esim. kilpirauhasen liikatoiminta). Pelkkä lääkitys ei joka tapauksessa vaikuta riittävältä hoidolta. Pitäisi miettiä, että mistä oikeastaan tässä on kyse ja mitä muuta hoitoa/kuntoutusta tarvitaan.
Nuo tutkitaan aina ennen psykoosilääkityksen aloittamista. Psykoosilääkitystä ei todellakaan määrätä kevyin perustein.
Osa potilaista haluaisi uskoa, että harhaiset pelot johtuvat traumoista tms. koska sitä omaa sairautta on niin vaikea hyväksyä.
🇺🇦🇮🇱
Voisiko pyytää toisen lääkärin mielipidettä ja/tai psykologin tutkimuksia oireiden tarkemman selvittelyn takia? Oireet eivät välttämättä ole psykoottisia, vaan pelko voi esim. olla traumaperäistä (ns. tunnetakaumat). Onko mahdolliset fyysiset aiheuttajat suljettu pois (esim. kilpirauhasen liikatoiminta). Pelkkä lääkitys ei joka tapauksessa vaikuta riittävältä hoidolta. Pitäisi miettiä, että mistä oikeastaan tässä on kyse ja mitä muuta hoitoa/kuntoutusta tarvitaan.