Korkeakouluopiskelu on liian rankkaa!

Kuulostaa pahalta tilanteelta, ja hyvä että itse ymmärrät sen ja olikin hyvä, että sait kirjoitettua tämän.

Koulutus on viety kyllä äärimmäisyyksiin nykyaikana, kaikki tsempit nuorille että selviätte tästä! Itse opiskelin 25 vuotta sitten kauppakorkeakoulussa ja se oli kyllä lastentarha-tasoista opiskelua nykyaikaan verrattuna. Muutama tunti viikossa kunnon opiskelua ja siitä suoraan hyväpalkkaisiin töihin. 

 

Itse menisin sieltä mistä aita matalin, eli kunhan vain pääsee kursseista ja tenteistä läpi, vaikka ykkösellä. Ainakaan minulta ei ole koskaan kysytty todistusta. Toki en tiedä sotealasta, vaikuttaako numerot siellä työpaikan saantiin. 

Kuullostat kovin kuormittuneelta.

Opintolainahyvityksen takia ei kannata polttaa itseään loppuun ja lopettaa elämistä.

Mulla jäi hyvitys saamatta sairastelujen takia, jotka pidensi opiskeluaikaa. Laina tuli kuitenkin maksettua takaisin ja ei jäänyt vaivaamaan. Opiskeluajoilta jäi paljon hyviä muistoja.

Ei jumalauta. Valmistuin yliopistosta vuosi sitten. Tein koko opiskeluajan täyttä työviikkoa ja hoidin koko ajan vakavasti sairasta vanhempaani. Voimavarani ei todellakaan ole samaa luokkaa kuin alle 30- vuotiailla. Yliopisto-opiskelu oli todella helppoa ja sain erinomaisia arvosanoja. Työ ja sairaan vanhemman hoitaminen oli paljon rankempaa.

En voi käsittää sitä miten heikkoa on nykyisten nuorten resilienssi. Ei jakseta edes opiskelua😳

T: 5- kymppinen

Vierailija kirjoitti:

Siis onko kyseessä ammattikorkea eikä yliopisto?

Mitä väliä? Laki korkeakouluista määrittää molemmat korkeakouluiksi. Psyk.sh.

Hmm. Minä opiskelen monimuotona, eli kuukaudessa noin 5 päivää täytyy olla koululla. Teen keikkatöitä lähinnä viikonloppuisin ja tienaan niistä about 700e kuussa nettona. Itse olen siis yllättynyt miten paljon vapaa-aikaa jää! Sote alaa opiskelen myös. Väliviikolle on aina muutama essee, joku ryhmätyö ja tietysti jos on koe niin siihen lukemista. Kuukaudessa jää aina yksi viikko kun ei oikeasti ole enää mitään koulutöitä ennen lähipäiviä. Arkisin teen aina 2-3 tuntia jotain koulutyötä, aina en niinkään paljon. Huonoin arvosanani on 3.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No voi. Itse olen tehnyt reilun vuoden tekniikan maisteriopintoja työn ohessa. 84 noppaa kasassa keskiarvolla 4.2. Normi päivätyön päälle vielä 156 ylityötuntia tälle vuodelle. Kyllä sitä ehtii kun priorisoi - minulla koulua varten nytkin ekalle periodille 32 kohtainen dead line -lista jota mennään eteenpäin etapilta toiselle. Mut juomaan ei ehdi, mutta onneksi ei ole tarvettakaan.

Tekniikan ala vaikuttaakin aika löysälle moneen humanistiseen alaan verrattuna. 

 

Juu, riittää kun osaa ja lanttu leikkaa. Tosi löysää... ehkä sinne tekniikan puolelle on vaan valikoitunut se parempi aines joilla ei pää pehmiä heti kun joutuu vähän miettimään ihan itse.

Yritä jaksaa. Sitten on kunnon koulutus ja mahdollisuus parempiin ansioihin ja elämä helpottuu. 

Pidä huoli, että nukut tarpeeksi. 

Käytä hyväksesi opiskelijaruokailu. Edullinen ja voit syödä niin paljon kuin jaksat. 

Itse en ole huomannut, että kurssien arvosanat olisi vaikuttanut mihinkään. Jos jossain pitää höllentää, rimaa voi hieman laskea. Kursseja voi varmaan uusia, jos ei ekalla mene läpi. 

Työtä voi vähentää, jos ei jaksa kaikkea. Sinulle on tärkeintä valmistua ajoissa, niin saat lainahyvityksen. Samoin alat saamaan tutkinnon mukaista palkkaa aikaisemmin, joten lainan maksu helpottuu ja voit myös elää sen lainan varassa. Opintolainalla on myös takaus, joten myös sitä kautta lainan käyttäminen tarpeeseen on turvattu. 

Kannattaa käydä koulu läpi, kun paikan on saanut.

Jos kurssin aikana käy asiat tunnollisesti läpi ja kuuntelee tunneilla, vaihda kokeeseenluku pitkiin yöuniin. Tee vaikka niin, että hyväksytystä kokeesta tai kurssista palkitset itsesi kaverien kanssa viettetyllä ajalla, jos se nostaa mielialaa. 

Hommaa ChatGPT:n maksullinen versio. Se on nykyopiskelijan paras kaveri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko kyseessä ammattikorkea eikä yliopisto?

Mitä väliä? Laki korkeakouluista määrittää molemmat korkeakouluiksi. Psyk.sh.

Juu, ei mitään väliä onko lääkäri vai hoitsu. Lääkärit on vaan hidasälyisempiä kun niillä menee pitempään koulussa.

Hei ap! Hyvä, että kirjoitit ja purit huoltasi. Se jo helpottaa osaltaan asiaa. Minä ymmärrän sinua erittäin hyvin,kun olen katsonut 28-vuotiaan poikamme elämää ja opiskelua sivusta. Hän opiskelee jo toista amk-tutkintoa tekniikan alalla ja on käynyt vuorotöissä tämän jälkimmäisen tutkinnon aikana koko ajan ja aiemmin kesät ja tutkintojen välissä töissä parisen vuotta. Hän on muuttanut töiden ja opiskelujen perässä kolmelle eri paikkakunnalle ympäri Suomea. Ystävät ovat eri paikkakunnilla nyt ja se aiheuttaa yksinäisyyttä. Työkavereita on, mutta heitä näkee vain töissä. Ongelmaksi on nyt alkanut muodostua väsymys ja tuo yksinäisyys. Tämä jälkimmäinen opiskelu on monimuotoa, aiempi oli päiväopintoja, jolloin ystäviä sai helposti ja heidän kanssaan vietti aikaa myös vapaalla. Opintolainaa on jo paljon ja hän yrittää työssä käymällä rahoittaa opintojaan. Nyt hän on alkanut avautua meille vanhemmille tästä väsymyksestä ja uupumuksesta. Olemme tukeneet ja on sovittu, että hän vähentää töissäkäyntiä ja /tai ottaa opintovapaata välillä. Hän on ollut syksyllä opintavapaalla pari kuukautta. Olemme tarjoutuneet auttamaan häntä taloudellisesti tarvittaessa. Opinnot kestävät vielä reilun 1,5 vuotta. Tämä suunnitelma on huojentanut hänen mieltään kovasti ja että ehtisi joskus myös ystäviä näkemään. He ovat kaikki vähintään 200 km päässä hänen nykyisestä asuinpaikastaan, jonne hän meni taas töiden perässä. Kukaan ei jaksa enempäänsä ja tässäkin tilanteessa pahinta tuntuu olevan yksinäisyys, joka saa olon tuntumaan pahemmalta kuin jos näkisi ystäviä säännöllisesti edes kerran kuussa. Rahaa ja aikaa tähän ei aina ole. Me asumme nyt alle 100 km päässä hänestä ja väillä hän käykin luonamme saunomassa, rentoutumassa ja mm kalastamassa. Hän ei juhli eikä baareile enää eikä ole kiinnostunut alkoholista. Jotenkin sinunkin pitäisi saada helpotettua elämääsi neuvoilla, joita tänne on annettukin jo. Sinun moittimisesi ei auta eikä ole asiallista. Oletko myös miettinyt, että hakisit jotain keskusteluapua opiskeluterveydenhuollosta, vaikkapa vain muutaman kerran? 

Meillä on myös tytär, joka opiskelee myös amkissa ensimmäistä tutkintoaan. Täyttä työtä se on. Itse olen opiskellut aiemmin sekä opistotason, nykyinen amk-tutkinnon terveydenhuoltoalalla, että yliopistotutkinnon kasvatustieteistä eikä silloin , 80- ja 90-luvulla opiskelu tosiaankaan ollut noin kuormittavaa! Jotain on pahasti vialla, kun nuoret poltetaan loppuun jo ennen työuran alkua. Tsemppiä sinulle ja yritä ottaa kaikki keinot käyttöön, että jaksat opiskella ja ehtisit myös rentoutua. Arvosanoilla ei ole väliä, sen voin sanoa kokemuksesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko kyseessä ammattikorkea eikä yliopisto?

Mitä väliä? Laki korkeakouluista määrittää molemmat korkeakouluiksi. Psyk.sh.

Myönnän, että yliopistossa oli tasaisempi laatu kuin ammattikorkeassa ja oli muutenkin haastavampi opiskeluympäristö. Laki kuitenkin määrittää molemmat korkeakouluiksi. Psyk.sh.

Ensin täytyy opetella ajankäyttö ja organisoida sen mukaan opiskelu.

Itse kirjoittelin tehtävät ja tutkielmat läppärillä alkuillan saippuasarjoja katsellen samalla. 

Tehkää projektit heti kun saatte ne tehtäviksi. Kasatkaa samalla tavalla toimivia ryhmätyöhönne, mikäli mahdollista.

Käytät liikaa aikaa kouluhommiin. Sinun pitää löytää parempia tapoja opiskella ja alentaa rimaa. 

Mulle opiskelemani ala oli liian vaikea, sain hyviä arvosanoja kun käytin kaiket ajat pänttäämiseen mutta ei sen kuulu olla niin vaikeaa. En sitten pärjännyt alan töissä. 

Numeroilla ei oikeasti ole hirveästi väliä, kolmonen riittää arvosanaksi. 

Yritä käyttää huomattavasti vähemmän aikaa opiskeluun jos koet että haluat kuitenkin alaa jatkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä alaa opiskelet?

Naistutkimusta.

Tässä tietysti persutrolli iski. Vanhus ei tiedä, ettei Suomessa ole "naistutkimusta" ollut yli 15 vuoteen, vaan se on sukupuolentutkimus.

Olisiko sulla mahdollisuutra vaihtaa monimuoto-opintoihin? Päiväopiskelijoilla on hurjasti enemmän noita aikaavieviä ryhmätöitä yms. Monimuoto-opiskelu vaatii toki itsekuria ja aikatauluttamista, mutta itse olen kokenut sen suhteellisen helpoksi. Paljon täysin itsenäisesti suoritettavia kursseja, joiden kanssa voi helposti priorisoida niin, että materiaalien läpikäyntiin ja mahdollisten tehtävien tekoon menee huomattavasti vähemmän aikaa kuin päiväopiskelijoilla saman kurssin luentoihin ja ryhmäkeskusteluihin. 

Nykyopiskelijoilla on myös huomattavasti heikommat valmiudet tullessaan opiskelemaan kuin vielä 10-20 vuotta sitten. Näen tämän päivittäin yliopistolla, rimaa on täytynyt kursseilla laskea. Helposti tulee nykyään kitinää, että on liikaa tekemistä kursseilla, vaikka tekemistä on vähemmän kuin aikaisemmin!

Ihan siitä joutuu aloittamaan, että kurssin tehtävät pitää tehdä ja palauttaa ajoissa...

Kyllä tuo helpottaa kun opit opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

On joko jätettävä työ ja keskityttävä opiskeluun tai jätettävä kursseja väliin ja tehtävä niitä myöhemmin valmistumalla hieman myöhemmin kuin muut. Olen teknisellä alalla samankaltaisessa tilanteessa, joskin päälle yritys ja 60 prosentin työaika sekä perhe. Haluaisin vapaamman opiskelutahdin, mutta se ei ole mahdollista koska jotkut idiootit rajoittivat yliopistojen opinto-oikeuden aikanaan.

Yliopistojen opinto-oikeuden rajoittamisessa voi olla puolensa ja puolensa. Aiemmin oli luultavasti helpompaa yhdistää työ ja opiskelu järkevällä tavalla. Toisaalta, kun opinnoista ei tarvitse maksaa, on opiskeluajan ja tutkintojen määrän rajoittaminen perusteltua. Moniko Suomessa pystyisi opiskelemaan, jos pitäisi maksaa jenkkiyliopistojen kymppitonnien opintomaksut!? Tunnen myös omilta opiskeluajoilta tapauksen, jossa henkilö vain vaihtoi tutkintoa ja jäi roikkumaan yliopistolle vuosiksi vielä sen jälkeen kun olin saanut tutkinnon valmiiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä alaa opiskelet?

Naistutkimusta.

Jassoo. Sori että sanon tämän mutta tuo nyt ei vaikuta ihan fiksuimmalta valinnalta opiskelualaksi. Toivottavasti sinusta olisi aikanaan avuksi naisten kunnioituksen ja kohtelun parantamiseksi ennemmin kuin lähtökohtaisesti valkoisen miehen vihaamisen soturiksi.