Lue keskustelun säännöt.
Miksi hankkia lapsia, jos ei ole varaa edes lapsen harrastuksiin?
25.10.2025 |
Miten voi olla varaa lapsiin, jos ei ole varaa perusasioihin?
Selittäkää järjellä.
Onko se niin, että kun vauvakuume on niin kova (tai ei osata ehkäisyä), niin ei yksinkertaisesti välitä lapsen tulevaisuudesta, vaan halutaan päästä äidiksi/isäksi keinolla millä hyvänsä?
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa ilmaisia ja edullisia harrastuksia. Ei harrastus tarvitse tapahtua maksullisissa seuroissa tms. Vanhempien laiskuutta kun muuta ei keksitä.
Joo, tavallaan näin. Mutta jos lapsi on lajissaan erittäin taitava ja hänellä on sisäinen palo oppia lisää, lapsen ystävät harrastavat lajia, lapsi pärjää lajissa ja saa huomattavia onnistumisen kokemuksia ja ns. elää ja hengittää sitä lajia niin silloin on aika karua sanoa, eikö riitä että äiti potkii sun kanssa palloa tossa pihatiellä.
Itselleni kävi näin, kyseessä hyvin kallis laji. Olin yrittänyt saada lasta innostumaan halvoista harrastuksista, mutta lapsi valitsi toisin.
Tähän voin todeta tietäväni parikymmentä nuorta aikuista, jotka lopettivat lätkän, jalkapallon, hiihdon sun muun urheilun 17-19 vuotiaana. Jos on sisäinen palo oppia uutta. Asun urheilukentän vieressä ja siellä käy jengiä iltakymmenen ja aamukuudelta harjoittelemassa. Jos lajissa on hyvä, siihen voi anoa harrastusmaksuihin tietyiltä tahoilta avustusta. Eri järjestöt tukevat lasten harrastamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi aina sitä lätkää? Itse en haluaisi, että lapseni alkaisi pelata jääkiekkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaapa mulle, että mikä on se minimi summa mielestänne harrastuksiin mikä kuuluu lapsen perusoikeuksiin?
En ole koskaan ymmärtänyt, että pitäisi saada harrastaa mitä tahansa hinnasta ei väliä. Sellaista se elämä on ettei kaikkea voi saada ja tämä koskee myös niitä elämyksiä. Myöskään ulkomaan matkat ei ole välttämättömyys.
Mun lasten harrastukset. Toisella jumppa 30€/syksy. Tokaluokkalaisella askartelu- ja käsityökerho 68€+68€ syksystä kevääseen ja ilmainen liikuntakerho. Ei tulis mieleenkään pistää tuhansia euroja palamaan.
No, sun lapsi innostuu tosta jumpasta ja haluaa jatkaa sitä joukkuevoimistelussa. Muutama vuosi halpaa, kunnes sitten hinta nousee. Lapsi on varhaisteini, kaverit joukkueesta, silmät loistaa kun puhuu lajista, treenaa liikkeitä vapaa-ajalla, katsoo alan videoita
Meillä mieheni sanoi jo heti alussa vielä tapaillessamme, että ei ikinä antaisi tyttärensä harrastaa voimistelua. Harrasti itse sitä aikuisikään asti ja sanoi tehneensä tämän päätöksen jo teininä, kun sai tottua siihen, että salin laidalla aina joku tyttö lajiin liittyvän henkisen rääkkäyksen takia. Hänellä itsellään on useita Suomen mestaruuksia, eli ei ole mikään harrastelija ja luotan hänen näkemykseensä asiasta.
Mitamitamita sina kysya. Kela maksa mina lapsi harastus ja anta kaiki mita pyyta. Siksi paina aina uusi pula uuni kun vanha pois uuni.
Äkillinen työttömyys. Ja kuka osaa ennustaa, että haluaako se lapsi harrastaa voimistelua vai ratsastusta tms..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun sukupolveni ihmisillä on vielä varmaankin ollut se ajatus, että eihän harrastaminen maksa juuri mitään. Omassa lapsuudessani harrastettiin metsissä juoksentelua, majojen rakemista, pihapelejä. Koulu tarjosi erilaisia kerhoja ilmaiseksi. Itse olin kuorossa, teatterikerhossa ja sellaisessa kerhossa, joka kävi vierailemassa esim. poliisilaitoksella, kaupunginvaltuustossa ja käräjäoikeudessa. (Urheilukerhojakin oli, mutta en ollut niistä kiinnostunut.)
Vierailija kirjoitti:
Mitamitamita sina kysya. Kela maksa mina lapsi harastus ja anta kaiki mita pyyta. Siksi paina aina uusi pula uuni kun vanha pois uuni.
Tätä olen yrittänyt sanoa kaikille! Kyllä elämä, eli kela, kantaa viime kädessä! Lapsia vaan lisää ja pelot pois mielestä. Lapset tuovat niin paljon iloa ja sisältöä elämään, että ei siinä ehdi masentua eikä kokea pörn auttia, kun lasten kanssa mennä viilettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narraat. Eikös makseta lapsilisää ? Ne rahat on vain lapselle ja hänen harrastuksiinsa, ei muuhun omaan käyttöön mm alkoholiin, huumeisiin yms pjaskaaaaaaaaan ! Pitäisi avata lapselle jo syntyessään oma tili johonkin pankkiin, ja kun se lapsi on tarpeeksi vanha saamaan oman luottokortin, jota ei saisi antaa alaikäiselle. Sinne lapsen tilille tulisi rahat näin: tasan puolet lapselle/kk ja loput vanhemmat jakavat keskenään, biologiset siis. Tai vielä enemmän lapselle, 70 %, ja loput jakoon vanhemmille, taas vain biologiset. Että lapsella ON rahaa harrastaa, eikä kumpikaan vanhempi ole oikeutettu lapsen rahoihin koskaan. Ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Esim. moni on jäänyt työttömäksi ilman omaa syytään lasten hankkimisen jälkeen.
ja vielä useammat elävät vuokralähiössä sossuntuilla eivätkä ole koskaan aikoneetkaan mennä töihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
naiset ovat tottuneet siihen, että heillä on oikeus kaikkeen ja muut maksaa
Surullista lukea miten lasten harrastuksetkin nähdään vanhempien välisenä kilpailuna. Mitä se meistä aikuisista kertoo? Oma lapseni rakasti omaa joukkueurheiluaan ja harrasti sitä ala-asteelta asti ja koko yläasteen lukioon asti. Joukkuetoverit ovat yhä ystäviä keskenään monenkin vuoden jälkeen. Ei ollut halpa, mutta sanon että yksi parhaista sijoituksista mitä olen tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun sukupolveni ihmisillä on vielä varmaankin ollut se ajatus, että eihän harrastaminen maksa juuri mitään. Omassa lapsuudessani harrastettiin metsissä juoksentelua, majojen rakemista, pihapelejä. Koulu tarjosi erilaisia kerhoja ilmaiseksi. Itse olin kuorossa, teatterikerhossa ja sellaisessa kerhossa, joka kävi vierailemassa esim. poliisilaitoksella, kaupunginvaltuustossa ja käräjäoikeudessa. (Urheilukerhojakin oli, mutta en ollut niistä kiinnostunut.)
Kyllä niitä kerhoja tarjotaan yhäkin, ainakin omien lasteni koulussa. Mutta se on totta että ihmiset katsovat asioita sen oman kokeman kautta ja yhä ajatellaan että ainoa oikea harrastus on siellä metsässä niiden käpylehmien väsääminen. Maailma muuttuu ja esim. harrastusseuroja ja muotoja on tullut ihan hirvittävän paljon lisää eikä ne kaikki maksa omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaapa mulle, että mikä on se minimi summa mielestänne harrastuksiin mikä kuuluu lapsen perusoikeuksiin?
En ole koskaan ymmärtänyt, että pitäisi saada harrastaa mitä tahansa hinnasta ei väliä. Sellaista se elämä on ettei kaikkea voi saada ja tämä koskee myös niitä elämyksiä. Myöskään ulkomaan matkat ei ole välttämättömyys.
Mun lasten harrastukset. Toisella jumppa 30€/syksy. Tokaluokkalaisella askartelu- ja käsityökerho 68€+68€ syksystä kevääseen ja ilmainen liikuntakerho. Ei tulis mieleenkään pistää tuhansia euroja palamaan.
No, sun lapsi innostuu tosta jumpasta ja haluaa jatkaa sitä joukkuevoimistelussa. Muutama vuosi halpaa, kunnes sitten hinta nousee. Lapsi on varhaisteini, kaverit joukkueesta, silmät loistaa kun puhuu lajista, treenaa liikkeitä vapaa-ajalla, katsoo alan videoita yms. Ja kulut alkavat olemaan useita satoja kuussa.<
Tottakai näinkin voi käydä, mutta tosiaan meillä ei vanhemmatkaan elä ja hengitä harrastusten kautta. On muutakin elämää. Ei harrasteta tavoitteellisesti vaan harrastuksen on tarkoitus tuoda virikkeitä ja palautumista elämään. Siinä on iso ero miten harrastuksiin suhtautuu. Meillä on myös tarjottu ulkomaan matkoja lapsille, mutta ei se tarkoita että ne viedään maailman joka kolkkaan vain koska lapsi innostuu asiasta silmät loistaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Narraat. Eikös makseta lapsilisää ? Ne rahat on vain lapselle ja hänen harrastuksiinsa, ei muuhun omaan käyttöön mm alkoholiin, huumeisiin yms pjaskaaaaaaaaan ! Pitäisi avata lapselle jo syntyessään oma tili johonkin pankkiin, ja kun se lapsi on tarpeeksi vanha saamaan oman luottokortin, jota ei saisi antaa alaikäiselle. Sinne lapsen tilille tulisi rahat näin: tasan puolet lapselle/kk ja loput vanhemmat jakavat keskenään, biologiset siis. Tai vielä enemmän lapselle, 70 %, ja loput jakoon vanhemmille, taas vain biologiset. Että lapsella ON rahaa harrastaa, eikä kumpikaan vanhempi ole oikeutettu lapsen rahoihin koskaan. Ikinä.
Meillä ne on menneet ihan perusvaatteisiin ja ruokaan. Jossain vaiheessa niihin harrastuksiin
Ei mihinkään tupakkaan tai alkoon kun ei juoda eikä polteta
Vierailija kirjoitti:
Surullista lukea miten lasten harrastuksetkin nähdään vanhempien välisenä kilpailuna. Mitä se meistä aikuisista kertoo? Oma lapseni rakasti omaa joukkueurheiluaan ja harrasti sitä ala-asteelta asti ja koko yläasteen lukioon asti. Joukkuetoverit ovat yhä ystäviä keskenään monenkin vuoden jälkeen. Ei ollut halpa, mutta sanon että yksi parhaista sijoituksista mitä olen tehnyt.
Eikö sinusta ole surullista, että lasten harrastukset nähdään aikuisten sijoituksina?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaapa mulle, että mikä on se minimi summa mielestänne harrastuksiin mikä kuuluu lapsen perusoikeuksiin?
En ole koskaan ymmärtänyt, että pitäisi saada harrastaa mitä tahansa hinnasta ei väliä. Sellaista se elämä on ettei kaikkea voi saada ja tämä koskee myös niitä elämyksiä. Myöskään ulkomaan matkat ei ole välttämättömyys.
Mun lasten harrastukset. Toisella jumppa 30€/syksy. Tokaluokkalaisella askartelu- ja käsityökerho 68€+68€ syksystä kevääseen ja ilmainen liikuntakerho. Ei tulis mieleenkään pistää tuhansia euroja palamaan.
No, sun lapsi innostuu tosta jumpasta ja haluaa jatkaa sitä joukkuevoimistelussa. Muutama vuosi halpaa, kunnes sitten hinta nousee. Lapsi on varhaisteini, kaverit joukkueesta, silmät loistaa kun puhuu lajista, treenaa liikkeitä vapaa-ajalla, katsoo alan videoita
No, itsekään en ollut harrastanut tavoitteellisesti ja se mikä myös yllätti oli se, ettei lapset olleetkaan minun klooneja tai tahtooni muokattavissa olevaa massa vaan ihan omia persooniaan.
Ja ehkä ulkomaanmatkoja ei voi suoraan verrata teini-iän harrastukseen.
Ja siis minusta tässä hyvää keskustelua. Minut yllätti myös harrastusten kalleus. Onneksi olimme säästäneet lapsille pienestä pitäen, joka mahdollistaa nyt harrastukset teini-iässä.
Tässä keskustelussa on mainittu moneen kertaan, että rahatilanne voi muuttua. Ymmärrän sen oikein hyvin, koskaan ei voi tietää. Mutta väitän, että suurin osa köyhistä lapsiperheistä ei ole tällaisia, vaan kyse on siitä että ollaan oltu itsekkäitä tai ajattelemattomia. Ja siihen usein kuuluvat juuri vahinkolapset jollekin yhden yön jutulle. Köyhät hankkivat useammin lapsia varsin nuorena, osa jopa alaikäisenä. Monella olisi mahdollisuus kouluttautua ja saada sen myötä työpaikka, mutta jostain syystä on kiire saada lapsi. Tyypillistä on myös, että köyhät hankkivat ison perheen. Eikö voisi hankkia vaikka 1-2 lasta, jos on tiukkaa? Elämänkoulu on myös yliedustettuna köyhillä vanhemmilla.
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa on mainittu moneen kertaan, että rahatilanne voi muuttua. Ymmärrän sen oikein hyvin, koskaan ei voi tietää. Mutta väitän, että suurin osa köyhistä lapsiperheistä ei ole tällaisia, vaan kyse on siitä että ollaan oltu itsekkäitä tai ajattelemattomia. Ja siihen usein kuuluvat juuri vahinkolapset jollekin yhden yön jutulle. Köyhät hankkivat useammin lapsia varsin nuorena, osa jopa alaikäisenä. Monella olisi mahdollisuus kouluttautua ja saada sen myötä työpaikka, mutta jostain syystä on kiire saada lapsi. Tyypillistä on myös, että köyhät hankkivat ison perheen. Eikö voisi hankkia vaikka 1-2 lasta, jos on tiukkaa? Elämänkoulu on myös yliedustettuna köyhillä vanhemmilla.
Ei kouluttautumalla saa töitä.
Jos oikein kovasti haluaa lapsen, eikö hän silloin ole maailman tärkein/tärkeimpiä ihmisiä.. luulisi, että haluaisi tehdä kaikkensa lapsen eteen ja minimoida riskit että lapselle kävisi huonosti elämässä? Enkä tarkoita niitä jotka ovat menettäneet työnsä tms tai työskentelevät vaikka siivoojana. Vaan niitä jotka hankkivat lapsen oikeasti kunnon köyhyyteen tai esim. päihdeongelman keskelle.
Onneksi nuo joukkuevoimisteluporukat ovat muodostuneet jo polvenkorkuisena, ja harrastus usein periytyy äidiltä tyttärelle. Varhainen erikoistuminen on suomalaisen urheilun syöpä, mutta on siinä hyvätkin puolensa. Aika epätodennäköistä, että kansalaisopistosta lähdettäisiin suurella kaveriporukalla kilpapuolelle.
-eri.