Lue keskustelun säännöt.
Miksi hankkia lapsia, jos ei ole varaa edes lapsen harrastuksiin?
25.10.2025 |
Miten voi olla varaa lapsiin, jos ei ole varaa perusasioihin?
Selittäkää järjellä.
Onko se niin, että kun vauvakuume on niin kova (tai ei osata ehkäisyä), niin ei yksinkertaisesti välitä lapsen tulevaisuudesta, vaan halutaan päästä äidiksi/isäksi keinolla millä hyvänsä?
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Me saimme lapsemme 80-luvun alussa. Oli töit, koti, normaali elämä
Millään selvännäkijän kyvyilläkään ei olisi voinut ennakoida romahdusta 90-luvun slussa.
Vai mitä ap??? Mieti sitä
En ole ap, mutta olin lapsi 80-luvulla. Muistan ihan hyvin, että talouden ylikuumentumisesta varoiteltiin silloin suurin piirtein jokaisessa uutislähetyksessä. Vanhempani valitsivat uskoa ettei kosketa heitä. No ketuikshan se män. Te näytätte myös ottaneen tämän linjan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulemma lapset pitää hankkia viimeistään kolmikymppisenä. Siinä tulee aika vastaan. Jos ei ole ehtinyt saada vakituista hyvää duunia niin sitten täytyy mennä riskillä.
Lisäksi ihmisille sattuu asioita kuten; eroja, sairastumisia, konkursseja, työttömyyttä, onnettomuuksia, huijauksia, kuolemia,,,
Miten niin täytyy mennä riskillä?
Lisääntyminen on vapaaehtoista.
Jos haluaa lapsia. Lapsia ei ihan loputtomiin saa. Taloudellinen tilanne usein paranee kun ikää ja osaamista karttuu. Sillä riskillä. Lisäksi Suomi kuolisi aika nopeasti maana pois, jos täällä lisääntyisi vain sellaiset perheet, joilla on vara kaikkeen.
Hyvin harva enää lapsia haluaa ja hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa ilmaisia ja edullisia harrastuksia. Ei harrastus tarvitse tapahtua maksullisissa seuroissa tms. Vanhempien laiskuutta kun muuta ei keksitä.
Eikö tulisi sen verran varautua, että lapsi on kiinnostunut jostain nuustakin kuin ilmaisharrastuksista?
Lapsi ei ole kapitalistinen hanke.
Ei, mutta vanhemman velvollisuus on elättää sekä lapsensa että itsensä.
Kyllä. Mutta kun ihminen saa lapsen, niin hän usein haluaa viettää aikaa oman lapsensa kanssa. Harva vanhempi haluaa viedä 9kk ikäisen vauvan päiväkotiin, jotta lapsi tai hänen sisaruksensa saavat harrastaa. Harrastaminen harvoin on mikään ykkösprioriteetti, jos ihmisen elämänarvot ovat kunnossa. Tärkeämpää on esim. rakkaus ja yhdessäolo, terveys. Paljon voi harrastaa ihan ilmaiseksikin tai edullisesti. Me käymme lenkillä, pyöräilemässä, uimahallissa, kirjastossa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talouden ja arkipäivän hallinta, tasapainoinen elämä ja kk-budjetin teko on hyvä aloitus, jotka voi opetella jo hyvin nuorena.
Jos haluaa tehdä lapsen/lapsia on hyvä, jos em. asiat on kondiksessa ja asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja tärkeysjärjestykseen.
Esim. Vakituinen työpaikka, pysyvä hetero-parisuhde, vähintään tyydyttävä asunto, tietotaitoa ravitsemuksesta, ruuanlaitosta ja kykyä ylläpitää siisteyttä. Äidin pitäisi myös miettiä, miten paljon maksaa geelikynnet, irtoripset, hiuspidennykset, Temusta ostetut kausivaatteet ym. ei-välttämättömät asiat. Voisiko niistä luopua?
Voisin jatkaa listaa vielä pidemmällekin, mutta tuossa oli pääkohdat. Nämä asiat olivat ennen itsestään selvyyksiä, mutta nykyisille nuorille naisille oma minä on tärkein ja se mitä MINÄ haluan. Mutta elämä on valintoja.
Tämän kommentin a
Vakituinen työpaikka ei tarkoita sitä, ettetkö voisi saada ensi kuussa potkuja. On myös pysyviä homoseksuaalisia parisuhteita, joissa on elämä mallillaan, esim. Kaksi äitiä. Kukaan ei voi kuitenkaan tietää päättääkö se Matti pettää Maijaa seuraavissa pikkujouluissa ja paljastuu vuosien sivusuhde ja ne lapset on jo ehditty puskemaan "pysyvään heterosuhteeseen" ja kaikki meni sitten siinä. Tyydyttävä asunto? Suomessa nyt lähes kaikki asuu vähintään tyydyttävässä asunnossa. Onko tuo loppuoksennus tarkoitettu äideille?
Jep, ei ole koskaan tullut sitä päivää vastaan, että olisi ollut varaa lapsen hankintaan.
Hyvä, kun omiin harrastuksiin riittää.
Olen tehnyt töitä jo yli 28 vuotta, mutta ei nykyään palkalla saa yhtään enempää, kuin 15 vuotta sitten vaikka palkka on muka noussut.
Suomen palkat on niin pieniä, että en kyllä alkaisi perhettä perustamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Talouden ja arkipäivän hallinta, tasapainoinen elämä ja kk-budjetin teko on hyvä aloitus, jotka voi opetella jo hyvin nuorena.
Jos haluaa tehdä lapsen/lapsia on hyvä, jos em. asiat on kondiksessa ja asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja tärkeysjärjestykseen.
Esim. Vakituinen työpaikka, pysyvä hetero-parisuhde, vähintään tyydyttävä asunto, tietotaitoa ravitsemuksesta, ruuanlaitosta ja kykyä ylläpitää siisteyttä. Äidin pitäisi myös miettiä, miten paljon maksaa geelikynnet, irtoripset, hiuspidennykset, Temusta ostetut kausivaatteet ym. ei-välttämättömät asiat. Voisiko niistä luopua?
Voisin jatkaa listaa vielä pidemmällekin, mutta tuossa oli pääkohdat. Nämä asiat olivat ennen itsestään selvyyksiä, mutta nykyisille nuorille naisille oma minä on tärkein ja se mitä MINÄ haluan. Mutta elämä on valintoja.
Pysyvä hetero-parisuhde? Pysyvää suhdetta ei ole olemassakaan. Joka ikinen suhde voi päättyä jo ennen vanhuusikää - joko kuolemaan tai eroon. Ja hassua, että korostat heteroutta, vaikka nimenomaan heterona on helpompi lisääntyä varattomana. Jos ei-heterossa suhteessa haluaa lapsen, se lähes aina maksaa ainakin jonkin verran. Eli silloin ei eletä ihan kädestä suuhun.
Ihanan naiivi ajatus, että elämä menee aina suunnitellusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulemma lapset pitää hankkia viimeistään kolmikymppisenä. Siinä tulee aika vastaan. Jos ei ole ehtinyt saada vakituista hyvää duunia niin sitten täytyy mennä riskillä.
Lisäksi ihmisille sattuu asioita kuten; eroja, sairastumisia, konkursseja, työttömyyttä, onnettomuuksia, huijauksia, kuolemia,,,
Tämä ei selitä sitä, että joku pitkäaikaistyötön tekee vaikka 5-10 lasta, vaikka tietään, että jokaiselle tulee ankea ja köyhä lapsuus ja näkyvät jatkon suhteenkin ovat todella heikot, ihan tilastoista nähdään.
Vierailija kirjoitti:
Harrastaa voi ihan ilmaiseksi, ei tarvitse aina sitä lätkää pelata.
Lapsesi on varmasti "onnellinen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihanan naiivi ajatus, että elämä menee aina suunnitellusti.
No, ei mene ja siksi on hyvä varautua ja miettiä erilaisia vaihtoehtoja jo etukäteen. Ja siis kaikkeen ei voi varautua ja on tilanteita, joissa mikään varautuminen auta, mutta on myös asioita joita voi ennakoida ja varautua niihin.
Vierailija kirjoitti:
On olemassa ilmaisia ja edullisia harrastuksia. Ei harrastus tarvitse tapahtua maksullisissa seuroissa tms. Vanhempien laiskuutta kun muuta ei keksitä.
Palloa voi potkia yksin pihalla ilmaiseksi kun luokkakaverit käyvät siellä maksullisessa seurassa pelaamassa, hyvä keino saada 1 koulukiusattu lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulemma lapset pitää hankkia viimeistään kolmikymppisenä. Siinä tulee aika vastaan. Jos ei ole ehtinyt saada vakituista hyvää duunia niin sitten täytyy mennä riskillä.
Lisäksi ihmisille sattuu asioita kuten; eroja, sairastumisia, konkursseja, työttömyyttä, onnettomuuksia, huijauksia, kuolemia,,,
Tämä ei selitä sitä, että joku pitkäaikaistyötön tekee vaikka 5-10 lasta, vaikka tietään, että jokaiselle tulee ankea ja köyhä lapsuus ja näkyvät jatkon suhteenkin ovat todella heikot, ihan tilastoista nähdään.
En tunne yhtään pitkäaikaistyötöntä, jolla olisi yli 5 lasta. Suurperheissä molemmat vanhemmat käyvät aina töissä. Seuraapa vain. Nykyään ne perheet, joissa lapsia on kolme tai enemmän, ovat järjestäen korkeakoulutettuja. (Ma mu ja ei lasketa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me saimme lapsemme 80-luvun alussa. Oli töit, koti, normaali elämä
Millään selvännäkijän kyvyilläkään ei olisi voinut ennakoida romahdusta 90-luvun slussa.
Vai mitä ap??? Mieti sitä
En ole ap, mutta olin lapsi 80-luvulla. Muistan ihan hyvin, että talouden ylikuumentumisesta varoiteltiin silloin suurin piirtein jokaisessa uutislähetyksessä. Vanhempani valitsivat uskoa ettei kosketa heitä. No ketuikshan se män. Te näytätte myös ottaneen tämän linjan.
Me selvisimme kohtuullisen hyvin lamasta. Duunariperheenä meillä ei tietenkään ollut ihmeellisiä säästöjä, vain velkaiset seinät (16% korolla).
Vain 1 vuosi oli todella paha kun mies oli työtön ja 8kk kesti ennenkuin sai työttömyyskorvausta. Silloin olimme nälkäisiä! Minun palkkani meni kokonaan lainan korkoihin.
Mutta ylimääräistä rahaa harrastuksiin ei todellakaan ollut, lapset harrastivat maksullista vuorovuosina. Se oli tavisperheissä ihan normalia, useimmat eivät harrastaneet mitään kalliita harrastuksia muutenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulemma lapset pitää hankkia viimeistään kolmikymppisenä. Siinä tulee aika vastaan. Jos ei ole ehtinyt saada vakituista hyvää duunia niin sitten täytyy mennä riskillä.
Lisäksi ihmisille sattuu asioita kuten; eroja, sairastumisia, konkursseja, työttömyyttä, onnettomuuksia, huijauksia, kuolemia,,,
Tämä ei selitä sitä, että joku pitkäaikaistyötön tekee vaikka 5-10 lasta, vaikka tietään, että jokaiselle tulee ankea ja köyhä lapsuus ja näkyvät jatkon suhteenkin ovat todella heikot, ihan tilastoista nähdään.
Näitä oli silloin 2000-luvun alussa, ei enää juurikaan.
Vierailija kirjoitti:
Lasten harrastukset eivät ole kynnyskysymys, kun osaa sanoa ei. Mikään joukkuepeli-, ratsastus- tai muu kallis harrastus ei ole millään muotoa tarpeellinen, jotta lapsesta kasvaa tasapainoinen ihminen.
Täsmälleen näin. Omat tyttäret kävivät seurakunnan lapsikuorossa, hiihtelivät ja pylräilivät vapaa- aikana käytettyinä ostetuilla välineillä. Meillä pelattiin paljon pelejä ja kesällä oli koko suku mukana. Täysipainoisempia aikuisia naisia saa hakea! Nyt "isoina" harrastavat vaikka mitä ja maksavat harrastuksistaan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa ilmaisia ja edullisia harrastuksia. Ei harrastus tarvitse tapahtua maksullisissa seuroissa tms. Vanhempien laiskuutta kun muuta ei keksitä.
Palloa voi potkia yksin pihalla ilmaiseksi kun luokkakaverit käyvät siellä maksullisessa seurassa pelaamassa, hyvä keino saada 1 koulukiusattu lisää.
Ei sellaisesta kiusata jos ei ole seurapelaaja! 🤣
Vierailija kirjoitti:
Lasten harrastukset eivät ole kynnyskysymys, kun osaa sanoa ei. Mikään joukkuepeli-, ratsastus- tai muu kallis harrastus ei ole millään muotoa tarpeellinen, jotta lapsesta kasvaa tasapainoinen ihminen.
Jep. Ja jos sen lapsen intohimo olisi harrastaa jotain maksavaa lajia ja menestyäkin siinä, niin hyvä ottaa ajoissa luulot pois. Oppiipahan olemaan.
Harrastaminen on bisnes, jonka isot pojat ovat rakentaneet. Ennen lapset potkivat palloa pihassa ilmaiseksi. Mutta kun isojen poikien pitää päästä valmentamaan ja saada siitä vielä valtion rahaa, niin sitten se on tällaista. Itse olen ihan tyytyväinen, kun oma poika höntsäilee jalkapalloa kavereiden ja sisarustensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa ilmaisia ja edullisia harrastuksia. Ei harrastus tarvitse tapahtua maksullisissa seuroissa tms. Vanhempien laiskuutta kun muuta ei keksitä.
Palloa voi potkia yksin pihalla ilmaiseksi kun luokkakaverit käyvät siellä maksullisessa seurassa pelaamassa, hyvä keino saada 1 koulukiusattu lisää.
Lapsesta tulee koulukiusattu, jos hän ei pääse jalkapalloseuraan? Pitäisikö seurat lakkauttaa, päästäisiin samalla koulukiusaamisestakin?
Kännissä tulee sählättyä.