Yksi sisaruksita hoitaa vanhaa vanhempaa, kaikki ilmestyvät perinnönjakoon
Sitä kuulee usein kritisoitavan, että nekin jotka ei osallistuneet vanhemman hoitoon, kärkkyvät perintöä. Tietysti, se kuuluu heille. Myös ne vanhemman itse hylkäämät lapset ovat laillisia perillisiä.
Jos joku hoitaa enemmän, niin se pitää huomioida silloin hoitaessa. Vanhempi joko ihan maksaa hoitamisesta ja avusta tai sitten huomioi testamentissa. Ei ole niiden muiden asia huomioida.
Mitä mieltä?
Kommentit (235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
10.51 sulle
Onko sulla autismi?
Ei sun sisarukset ole sulle jättäneet mitään hoitoon. Sun sisarukset eivät ole sulle mitään velkaa. Sinun ei ole pakko hoitaa vanhempaasi.
Vanhempasi voi ostaa palvelun kotiinsa. Jos ei pärjää, niin hoitolaitokseen. Oletko omaishoitaja?
Pakottaako joku sinua hoitamaan vanhempaasi?
Ei kaikilla vanhuksilla ole varaa ostaa palveluja kotiin.
Taidat perinnönjaossa olla niitä, jotka käsi ojossa on tappelemassa, jos toinen sisarus on saamassa enemmän.
Äläs nyt änkytä autisti tyhjää pskaa. Sulla on harhaluuloisuushäiriö. Puhuttiinko jossain, että kaikilla vanhuksilla on varaa ostaa palveluja kotiin? Se auttaminen on edelleen vapaaehtoista puuhaa ja ei muuta asiaa
Autisti se vaan jaksaa, jaksaa. Kuka kirjoitti, että jonkun pitäisi tietää, onko juuri tällä vanhuksella varaa johonkin? Jos ei ole, niin ei sillä mitään perintöäkään jää jaettavaksi köyhä kun on.
Kyse on siitä, onko velvollisuutta hoitaa vanhempaa. Velvollisuutta ei ole , vaikka kuinka yrität kääntää ja vääntää asian ytimestä lillukanvarteen.
Vierailija kirjoitti:
Jos yksi sisaruksista käyttää paljon enemmän aikaansa vanhemman auttamiseen, kyllä hänen pitäisi saada siitä palkka. Ei (vuosia) jatkuva oman vanhan vanhemman kuskaaminen lääkäriin, kodinhoidossa auttaminen, kaupassa käyttäminen / kauppakassien toimittaminen, laskujen maksaminen, ja yleismiesjantusena toimiminen väsyneenä töiden jälkeen omien lasten hoidon ohella useinkaan mitään mukavaa tai helppoa ole.
Usein tämä auttajan rooli lankeaa sille, joka asuu lähellä. Jos haluaa olla vanhempiensa kanssa tekemisissä, kannattaa asua lähellä. Jos elämän muut asiat ovat tärkeämpiä, voi asua missä lystää. Mutta sitten ei pidä olla pahoillaan siitä, että sisarus sai perinnönjaossa 10ke enemmän perintöä vuosikausia jatkuneesta vanhemman auttamistyöstä. Minä vanhempana arvostan lasta, joka raivaa minulle tilaa elämäänsä ja auttaa välttämättömissä asioissa. Näistä asioista kannattaa puhua jo auttamistyön alussa avoimest
Tämä ihme olettamus. Vanhuksen lapsilla on pienet lapset? Mistä se oikein tulee? Harvalla kuuskymppisellä enää ees alaikäisiä. Saati taaperoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hoitosuhde määritä että kuka on perillinen ja kuka ei.
Eipä, mutta onko se reilua että yksi hoitaa muoria ja hänen asioitaan lähes päivittäin, ja toinen käy jouluna hakemassa lahjarahakuoren?
Se on itsekin siirryttävä niiden joukkoon, jotka "hakevat jouluna rahakuoren". Ihmiset, sukulaisetkin, ovat itsekkäitä ja oikeutta saa vain sen verran kuin itse vaatii (aina ei silloinkaan).
Jos sitten vanhus ja sisarukset haluavat, että autetaan ja se itsellekin sopii, sitten mietitään mikä on kohtuullinen korvaus auttajalle.
Eikös se vanhempi.muista sujauttaa satasia? Et auta jos ei
Eli autat rahan kiilto silmissä. Älä auta.
Vierailija kirjoitti:
Isäni antoi minulle 450000 ennakko perintöä ja kesämökkinsä ettei toinen sisaruksistani saa perintöä. Sisarus varasti kuulemma isältäni 11000 euroa. Isäni ei halua antaa sille mitään kun isä kuolee ja on tehnyt testamentin minun hyväksi.
Osalla vanhuksista on harhaluuloisuushäiriöitä. Sisaruksella on oikeus lakiosaansa.
Miksi joku kuvittelee vanhusten lapsien olevan 60-vuotiaita?
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku kuvittelee vanhusten lapsien olevan 60-vuotiaita?
Vanhuus on tässä yhteydessä aika liukuva käsite. Harvempi tarvitsee omaisten apua vielä 70-vuotiaana ja sitten kun hoidetaan yli 90-vuotiaan vanhuksen asioita niin usein lapset ovat jo itse 60 täyttäneitä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku kuvittelee vanhusten lapsien olevan 60-vuotiaita?
Avuntarve alkaa siinä 80-90 iässä, jolloin vanhusten lapset alkavat olla yleensä noin kuusikymppisiä.
Ei sinne perunkirjoitukseen tarvitse ilmestyä, vaikka tietäisi osoitteen.
Jos on kovin pieni eläke saa sen siivoussetelinkin eli kai noin kympillä tunti. Raha-asioiden hoitajan on kotona asuvalle haettava toimeentulotukea jolloin lääkkeitä yms saa.
On ollut juttua, että joidenkin täytyy valita joko lääkkeet tai ruoka.
Autisti se vaan jaksaa, jaksaa. Kuka kirjoitti, että jonkun pitäisi tietää, onko juuri tällä vanhuksella varaa johonkin? Jos ei ole, niin ei sillä mitään perintöäkään jää jaettavaksi köyhä kun on.
Kyse on siitä, onko velvollisuutta hoitaa vanhempaa. Velvollisuutta ei ole , vaikka kuinka yrität kääntää ja vääntää asian ytimestä lillukanvarteen.
Näköjään jaksaa.
Tuliko selväksi? Ei ole velvollisuutta hoitaa, ei ole lakia joka määrää hoitamaan, ei tarvitse auttaa vanhempiaan kun sitä tarvitsevat, ei tarvitse!
En minä ainakaan halua niitä lapsistani "rangaista" jotka ovat rakentaneet oman elämänsä ja elävät sitä. Sitähän minä heille toivon! Toki olen kiitollinen ja onnellinen, jos joku on jäänyt niin lähelle että voi, ja vielä viitsiikin minua auttaa vanhoilla päivillä. En kuitenkaan halua, että tekevät sitä oman elämänsä kustannuksella niin, että kokevat tarvitsevansa siitä korvauksen sisarustensa kustannuksella.
Paljon minulta tuskin aikanaan jää, mutta se menee just eikä melkein kaikille lapsilleni tasan, jos eivät itse keskenään toisin sovi. Minä haluan heitä kaikkia muistaa samalla määrällä riippumatta siitä, mikä heidän elämän tilanteensa oman elämäni ehtoopuolella on tai siitä, kuka heistä on halunnut ja/tai pystynyy olemaan avuliain. Keneltäkään heistä en sitä vaadi, enkä taakaksi halua olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hoitosuhde määritä että kuka on perillinen ja kuka ei.
Eipä, mutta onko se reilua että yksi hoitaa muoria ja hänen asioitaan lähes päivittäin, ja toinen käy jouluna hakemassa lahjarahakuoren?
No ei pidä olla lapanen ja sallia tuollaista. Ihan voi peiliin katsoa noissa tilanteissa.
Kenen pitäisi katsoa peiliin? Ei kai muorin antamisiin voi puuttua, vaikka kuinka katsoisit peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos yksi sisaruksista käyttää paljon enemmän aikaansa vanhemman auttamiseen, kyllä hänen pitäisi saada siitä palkka. Ei (vuosia) jatkuva oman vanhan vanhemman kuskaaminen lääkäriin, kodinhoidossa auttaminen, kaupassa käyttäminen / kauppakassien toimittaminen, laskujen maksaminen, ja yleismiesjantusena toimiminen väsyneenä töiden jälkeen omien lasten hoidon ohella useinkaan mitään mukavaa tai helppoa ole.
Usein tämä auttajan rooli lankeaa sille, joka asuu lähellä. Jos haluaa olla vanhempiensa kanssa tekemisissä, kannattaa asua lähellä. Jos elämän muut asiat ovat tärkeämpiä, voi asua missä lystää. Mutta sitten ei pidä olla pahoillaan siitä, että sisarus sai perinnönjaossa 10ke enemmän perintöä vuosikausia jatkuneesta vanhemman auttamistyöstä. Minä vanhempana arvostan lasta, joka raivaa minulle tilaa elämäänsä ja auttaa välttämättömissä asioissa. Näistä asioi
Rennyllä on😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hoitosuhde määritä että kuka on perillinen ja kuka ei.
Eipä, mutta onko se reilua että yksi hoitaa muoria ja hänen asioitaan lähes päivittäin, ja toinen käy jouluna hakemassa lahjarahakuoren?
Kyllä se päivittäin hoitanutkin sai kunnon korvauksen. Kuulemma. Muori itse kertoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku kuvittelee vanhusten lapsien olevan 60-vuotiaita?
Avuntarve alkaa siinä 80-90 iässä, jolloin vanhusten lapset alkavat olla yleensä noin kuusikymppisiä.
Herää nyt vähän sieltä kuplastasi. Eivät kaikki ole saaneet lapsia pelkästään 20-vuotiaana, edes ne vanhukset eivät ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku kuvittelee vanhusten lapsien olevan 60-vuotiaita?
Vanhuus on tässä yhteydessä aika liukuva käsite. Harvempi tarvitsee omaisten apua vielä 70-vuotiaana ja sitten kun hoidetaan yli 90-vuotiaan vanhuksen asioita niin usein lapset ovat jo itse 60 täyttäneitä.
Teet kovin paljon oletuksia, jotka eivät pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ihme olettamus. Vanhuksen lapsilla on pienet lapset? Mistä se oikein tulee? Harvalla kuuskymppisellä enää ees alaikäisiä. Saati taaperoita.
Vastaan: Minulla on 5 vuotias ja myös häntä vanhempi lapsi. Oma äitini on liki 90 v ja isäni 86. Että juu. Voi olla pieniä lapsia. Ja vaikkei olisi omia pieniä lapsia, niin voi olla vaikka lapsenlapsia, joita voisi hoitaa. Tosin, sittenhän on jo niitä parikolmekymppisiä, jotka voi hoitaa isovanhempiaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku kuvittelee vanhusten lapsien olevan 60-vuotiaita?
Siksi että vanhuksen hedelmällisyys on loppunut alle 50. Miehillä tietysti voi olla vaikka vauvoja itelläänkin 80-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku kuvittelee vanhusten lapsien olevan 60-vuotiaita?
Avuntarve alkaa siinä 80-90 iässä, jolloin vanhusten lapset alkavat olla yleensä noin kuusikymppisiä.
Herää nyt vähän sieltä kuplastasi. Eivät kaikki ole saaneet lapsia pelkästään 20-vuotiaana, edes ne vanhukset eivät ole.
Sun vanhemmat on varmasti olleetkin yli viiskymppisiä sut saadessaan kun et edes ymmärrä sanaa yleensä.
Jos on kovin pieni eläke saa sen siivoussetelinkin eli kai noin kympillä tunti. Raha-asioiden hoitajan on kotona asuvalle haettava toimeentulotukea jolloin lääkkeitä yms saa.