Lue keskustelun säännöt.
Appiukon törkeä käytös
21.10.2025 |
Haluan avautua mieheni isän törkeästä käytöksestä. Taustoihin voin mennä sen verran, että olemme mieheni kanssa tutustuneet verrattain hiljan, noin kaksi vuotta sitten, ja sittemmin menneet naimisiin sekä perustaneet uusperheen, johon kuuluu mieheni edellisestä liitosta 9-vuotias poika sekä minun edellisestä liitostani 11-vuotias poika. Perheemme ei ole kohdannut vastoinkäymisiä, joista emme olisi päässeet yli, ja liittomme on onnellinen sekä rakkaudentäyteinen. Mieheni on välittävä sekä hellä mies, jonka kanssa vietämme paljon kahdenkeskistä aikaa ja jaamme samat elämänarvot. Poikamme tulevat hyvin toimeen keskenään ja harrastavat yhdessä kaikenlaista. Lisäksi meillä on koira.
Muiden miehen sukulaisten sekä omieni vastaanotto meitä kohtaan on ollut varsin normaali ja asiallinen. Koen varsinkin oman äitini sekä anoppini hyväksynnän ja tarjoamansa avun (lastenhoito, koiranhoito, henkinen tuki jne) olleen erityisen suuressa roolissa elämässämme. Mutta jo alusta alkaen mieheni isän käytös minua kohtaan on ollut erittäin kylmää sekä jollain tavalla minusta tuntuu, että koko miehen suku oikeuttaa ja hiljaisesti hyväksyy apen käytöksen vedoten milloin mihinkin selitykseen. Appi on vanha, äksy mielensäpahoittaja, ja tuntuu, että kaikki vaan odottavat hiljaisesti vuoroaan hänen hyökkäyksen kohteeksi joutumiselle.
Syyslomalla lapsemme olivat hoidossa tuolla mummulassa, jossa myös pappa, joksi häntä kutsutaan, oli tietenkin myös. Saapuessamme hakemaan lapset, poikamme olivat hiljaisia ja vetäytyviä eikä läheskään omia itsejään ja juuri, kun vasta olin ehtinyt kysyä ulkovaatteet riisuttuani, että mites täällä on mennyt?, pappa alkoi sättimään ja näyttämään kuvia kertomansa mukaan poikien rikkomista sängyistä, jotka kuvassa kyllä näyttivät ehjiltä. Ainoastaan lakanat niistä oli myllätty, sillä pojat olivat leikkineet painia. Pappa kertoi myös, ettei pojat usko mitään, sekä että mummu oli itkenyt.
Pappa jostain syystä oli niin kimpaantunut, että alkoi sättimään varsinkin minun lastani, joka ei siis ole hänen biologinen lapsenlapsensa. Hän alkoi räksyttää, että aiemmin lapseni oli aiheuttanut riidan hänen ja poikansa (mieheni) välille tekoitkemällä. Kyseinen tilanne tapahtui viime kesänä, kun pappa oli mennyt tuomaroimaan lasten keskinäisiä kilpailuja ja toiminut epäreilusti sekä puolueellisesti, jolloin poikani tuli sisälle itkien kertomaan, että pappa kiusaa. Myös toinen poikamme oli sitä mieltä, että pappa ei tiedä sääntöjä ja että hän vaan määräili miten huvittaa. Silloin mieheni oli mennyt selvittelemään tilannetta ja kertomansa mukaan pappa oli sanonut, että tietenkin hän puolustaa omiaan, vedoten siis siihen, että hänen lapsenlapsensa on hänen biologinen jälkeläisensä. Mieheni oli tähän vastannut topakasti, että nämä ovat kaikki meidän omia, ja että menee pois tuomaroimasta, jos ei viitsi edes tutustua leikin sääntöihin ensin.
Jatkuu kommenteissa
Kommentit (104)
Onko mahdollista hakea mummu teille, jolloin saisi viettää aikaa poikien kanssa, mutta hoitovastuu ei olisi kokonaan hänellä. Papan voi jättää kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksesta, olemme yrittäneet suhtautua huumorilla! Se kuitenkin tuntuu unohtuvan melko nopeasti, kun toinen latelee listalta, mikä sillä hetkellä on pielessä. Itse olen vielä hammasta purren saanut pidettyä suuni kiinni, mutta mieheni on kärkäs sanomaan vastaan. Lapsemme ovat tosiaan äänekkäitä, muttei kurittomia. Ovat hoidossa yhtälailla minunkin sukulaisillani, emmekä koe rasittaneemme vanhuksia liikaa, sillä mummu tosiaan haluaa lapset hoitoon ja hoitaakin muita lapsenlapsiaan viikottain, jotka ovat vielä pienempiä. Meidän lapset käyvät siellä harvoin, kun asutaan kauempana. Olet oikeassa siinä, että tuon ikäluokan miessukupolvi on etäinen isänä, puolisona ja isoisänä, ja jo omiin uomiinsa juurtunut. -ap
Hei, surullista kuulla, että teilläkin on noin. Miten jaksat isäsi käytöstä, vai oletteko tekemisissä enää lainkaan? -ap
Pappa pitää vetää kölin alta, joka kerta kun äksyilee.
T.Skäbä
Tosiaan voisiko anoppi hoitaa lapsia teillä välillä?Saisi myös lomaa äkäpussista....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vertastukena voin kertoa, että sinun vanhemmuutesi on heikoissa kantimissa, jos et itse viitsi lastasi hoitaa.
Meillä on pojan uusperheen kanssa selkeä raja: biologiset lapsenlapset tulevat meille lomilla, pojan vaimon lapset menevät omille isovanhemmilleen. Poikani lapsilla on äiti ja tämän suku, miniä lapsilla isä ja tämän suku. Ei ole mitään tarvetta hoidattaa omia jälkeläisiään käenpoikina muilla isovanhemmilla.
Nähtävästi sinulla pappa on ainoa, joka pitää kuria, mummi ei sairaudeltaan jaksa. Kaikesta päätellen oma lapsesi on jonkinlainen jengipomo, joka on alistanut miehesi lapsen kokonaa, riehuu ja rikkoo tavaroita eikä häntä saa millään tavalla estellä.
Oma lapsesi pärjäisi varmasti yksin kotona päivät, kun miehesi lapsi on isovanhemmillaan nauttimassa rauhasta ja hyvästä olosta, jota sinun lapsesi kanssa ei koskaan voi tavoittaa.
Miltä sinusta tuntuu pilata miehesi lapsen lapsuus ihan sallimalla omaltasi väkivalta?
En veisi lapsia tuollaiseen paikkaan, jos mummi tahtoo tavata poikia, niin voisin hänet käydä hakemassa välillä meille olemaan poikien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos viestistäsi, ihan huippuhyvä ajatus! Mummu ei yksinään pääse liikkumaan autolla, joten tämä voisi toimia. Saisi viettää lastenlasten kanssa kaipaamaansa aikaa ja toisaalta pääsisi pois myös omasta alisteisesta avioliitostaan hetkeksi. Pitää ehdottomasti kysellä tällaista mahdollisuutta.
Ap kuvittelee, että ihmiset ovat perusastuksiltaan mukavia ja tasapainoisia, jos ei ole jotain näkyvää sairautta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vertastukena voin kertoa, että sinun vanhemmuutesi on heikoissa kantimissa, jos et itse viitsi lastasi hoitaa.
Meillä on pojan uusperheen kanssa selkeä raja: biologiset lapsenlapset tulevat meille lomilla, pojan vaimon lapset menevät omille isovanhemmilleen. Poikani lapsilla on äiti ja tämän suku, miniä lapsilla isä ja tämän suku. Ei ole mitään tarvetta hoidattaa omia jälkeläisiään käenpoikina muilla isovanhemmilla.
Nähtävästi sinulla pappa on ainoa, joka pitää kuria, mummi ei sairaudeltaan jaksa. Kaikesta päätellen oma lapsesi on jonkinlainen jengipomo, joka on alistanut miehesi lapsen kokonaa, riehuu ja rikkoo tavaroita eikä häntä saa millään tavalla estellä.
Oma lapsesi pärjäisi varmasti yksin kotona päivät, kun miehesi lapsi on isovanhemmillaan nauttimassa rauhasta ja hyvästä olosta, jota sinun lapsesi kanssa ei koskaan voi tavoittaa.
Miltä sinusta tuntuu pilata miehesi lapsen lapsuus ihan sallim
Apua mikä oksennus. Ap itse?
Tyhmä vanha äijä joka ei osaa olla lasten kanssa.Jos omaankin poikaan on käynyt kiinni.Älkää viekö sinne enään .Anoppi varmaan kärsii sen kanssa kun kiukuttelee hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos viestistäsi, ihan huippuhyvä ajatus! Mummu ei yksinään pääse liikkumaan autolla, joten tämä voisi toimia. Saisi viettää lastenlasten kanssa kaipaamaansa aikaa ja toisaalta pääsisi pois myös omasta alisteisesta avioliitostaan hetkeksi. Pitää ehdottomasti kysellä tällaista mahdollisuutta.
Vastakos se appi suuttuu, kun ei ole vaimo kotona palvelemassa, vaan kakaroita paimentamassa.
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan voisiko anoppi hoitaa lapsia teillä välillä?Saisi myös lomaa äkäpussista....
Pappa tuskin on äkäpussi, ap vain ei ole tottunut siihen, että muiden kodeissa on muiden asettamat rajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa ihminen, jonka perheessä / suvussa on äkäinen pappa. Eivät kaikki papat ole hyväntuulisia myhäilijöitä, jotka vievät lapset ongelle ja pulkkamäkeen. Aika monet papat ovat äksyjä, kärsimättömiä, äkkipikaisia, sanovat mitä sylki sattuu suuhun tuomaan, eivätkä ole mitenkään erityisen lapsirakkaita - ehkä ovat olleet etäisiä isiä, eivätkä vanhoilla päivilläänkään osaa tai jaksa lasten kanssa touhuta. Oma rauha ja omat rutiinit ovat tärkeitä.
Älä tee asiasta liian suurta numeroa, etenkin kun sanot, että papan äksyilystä kärsivät yhtä lailla hänen vaimonsa ja muutkin sukulaiset. Anna olla omassa arvossaan, yritä etsiä vaikka joku huumorinäkökulma kiukkupappaan. Se nyt on selvä, että lapsia tuonne ei kannata useammaksi päiväksi viedä, ehkä yhden yön kyläilyt riittävät tästä lähtien?
Usein nämä äksypapat tykkäävät
Minun havaintojen mukaan nämä eivät juo, koska humalassa ovat vieläkin pahapäisempiä ja hommat on lähtenyt lapsesta.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos viestistäsi, ihan huippuhyvä ajatus! Mummu ei yksinään pääse liikkumaan autolla, joten tämä voisi toimia. Saisi viettää lastenlasten kanssa kaipaamaansa aikaa ja toisaalta pääsisi pois myös omasta alisteisesta avioliitostaan hetkeksi. Pitää ehdottomasti kysellä tällaista mahdollisuutta.
Miksi et salli mummulle aikaa oman lapsenlapsensa kanssa, miksi hänen pitää otta sinun hirviölapsesi hoidettavaksi? Eikö tuossa iässä jo normaalisti ole omia kavereita, joiden kanssa olla lomilla, joten miksi mummu ei ottaisi luokseen oman lapsenlapsensa? Pappakaan ei ole tälle huutanut eli pitää pojanpojasta.
Papan pitäisi laittaa ap:n lapsi töihin. Kun on pari päivää pinonnut klapeja seinustalta toiselle ilman lepoa, niin alkaa asettua.
Kiitos viestistäsi, olen kyllä tietoinen, että muualla on muiden asettamat rajat. Itse asetan rajat kuitenkin toisella tavalla olemalla turvautumatta henkiseen tai fyysiseen väkivaltaan.
Vierailija kirjoitti:
Papan pitäisi laittaa ap:n lapsi töihin. Kun on pari päivää pinonnut klapeja seinustalta toiselle ilman lepoa, niin alkaa asettua.
Ei saa seinustalle enää pinota.
Toisten lapset ovat korkeintaan kylässä käyneet vieraissa suvuissa enkä ole missään nähnyt että että niitä jätetään sinne pidemmäksi aikaa. Eikö pojallasi ole omaa sukua.
Mulla on vähän samanlainen appiukko. Ei nyt ehkä ihan noin paha, että käsiksi käydään ja huudetaan. Mutta vanha ukko, joka röhnöttää nojatuolissa ja despootin tavoin sieltä komentaa vaimoaan (herttainen ja fiksu ihminen). Kaikki asiat pitää olla juuri kuten hän haluaa: sälekaihtimet avataan tietyllä kellonlyömällä, tavarat hyllyssä täytyy olla tietyssä järjestyksessä, päättää mitä syödään ja kuinka monelta, autoaan varjelee kuin timanttia - ei suostu ottamaan sinne lapsenlapsia (jo teinejä) edes kyytiin, koska varmasti sotkisivat auton. Meidän lapset ovat oikeasti tosi rauhallisia ja hiljaisia, mutta pappa ei sietänyt minkäänlaista ylimääräistä ääntä tai liikettä, ja usein me lasten pienempiä ollessa oltiinkin jossakin yläkerrassa, kun pappa oli niin vihainen koko ajan eikä mitään uskaltanut tehdä.
Despoottimiestään palvelevaa mummoa käy sääli. Hän on niin alistunut ja väsynyt ja toteuttaa ukkonsa jokaisen toiveen ja niitähän sillä riittää.
Sanomattakin on selvää, että hyvin hyvin harvoin käydään mummolassa ja nyttemmin teineinä lapset eivät sinne halua edes enää ollenkaan mennä.