Miten sinä parantaisit työllisyyttä?

Vierailija kirjoitti:

Osapäivätöihin kannustamalla (tuet). Monella on piilevä sairaus, esim. selkävaivoja jo 4-kymppisenä, joista ei halua tehdä liian suurta numeroa, tai sitten joku aito mielenterveysongelma, josta ei halua ottaa selvää/ tunnista sitä tms. Osapäivätyöhön sen sijaan pystyy moni sellainenkin, joka tällä hetkellä on työttömänä. 

Sinä varmaankin tarkoitat jo nyt työssä olevia, joille antaa mahdollisuus lyhennettyyn viikkoon? Kannatan ideaa. Noin muuten ongelma on se, että yleisimmät osa-aikatyöt (kaupan työt, hyllyttäminen, hoitotyö) ovat sellaisia, ettei niihin oteta jo valmiiksi raihnaisia. Mitään kevyitä toimistotöitä ei ole suurin määrin osa-aikaisena tarjolla (tiedän, kun sellaista itse etsin), ellei lasketa mukaan puhelinmyyntiä yms. häirintähommaa. 

"Varhaiseläkkeellee pääsyn helpottaminen ja tukeminen"

Tuo voisi vapauttaa työpaikkoja vanhemmilta nuoremmille, mutta eihän se vähentäisi julkisia menoja.

Olisi aika lyhytnäköistä ja jopa harhaanjohtavaa alkaa korjailemaan työllisyyslukuja sillä tavoin, että siirretään porukkaa varhaiseläkkeelle. 

Sieni mehtään mars👴🏻

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten minä parantaisin työllisyyttä? 

Jos saisin päättää, valtiolle työllistämisvelvoite, mikä tarkoittaisi pakollista työpaikkaa jokaiselle 18-vuotiaalle ja vanhemmalle aina sinne 70-vuotiaaksi asti. 

Miten se tehtäisiin?

Robotit ja muut ulkomaiset härpäkkeet kokonaan käyttökieltoon työpaikoilla, kunnes jokainen työpaikka, niin yksityinen kuin kunnallinen ja valtion, on kaksinkertaistanut tämänhetkisen henkilökuntamääränsä.

Sitten katsotaan tilanne uudelleen.

Mikäli on vielä työvoimasta pula, joitakin härpäkkeitä palautetaan hallitusti käyttöön.

Joka tapauksessa härpäkkeiden hankinta maan rajojen ulkopuolelta ainakin määräaikaiseen kolmen vuoden kieltoon.

Mutta ei tuosta ole hyötyä. Ei tuollainen valtion pakkotyöllistäminen vähennä kuluja. Ihan yhtä paljon menee rahaa työllistämiseen kuin tukien maksamiseen, ellei enemmänkin. Kun työpaikat ovat pakkotyöpaikkoja, ne eivät juuri tuota, ja kukaan ei hyödy. 

Oletko varma? Jos ihmiset alkaisivat saada enemmän rahaa kuin työttömyyspäivärahan verran, heillä olisi mahdollisuus ostaa myös yksityisen puolen palveluja ja tuotteita. Nythän ihmiset vain säästävät, eikä se ainakaan hyödytä yrittäjiä.  

Muuttaisin osan yritystuista korvamerkatuksi rekrytointiin. Eli yritysten olisi pakko palkata ihmisiä saadakseen tukia.

Nykyisin vedetään jossain asiakaspalvelussa jatkuvasti minimimitoituksilla, työntekijän lähtiessä ketään ei palkata tilalle vaan hommat lisätään muille.

Lisäksi lisäisin työelämän joustoja. Työntekijät voisivat vapaammin tehdä osa-aikaista työtä (nykyisin pitää olla syy) ja joissain tapauksissa voitaisi palkata kaksi osa-aikaista yhden täyaikaisen sijaan. Myös näitä ratkaisuja voisi tukea näissä tel-lel ym. asioissa jotta ei tulisi yritykselle kalliimmaksi pitää kahta puolikasta työsuhdetta yhden kokonaisen sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen voi toki tehdä, mutta ei sillä mitään merkittäviä säästöjä, tai varsinkaan työllisyyttä, kyllä saavuteta. Ne summat ovat jo lähtökohtaisesti niin pieniä. Nuo on vain juuri niitä kärpäsen p-koja, joita tässä on viime vuodet hierottu. Päin vastoin siinä tulee lisää työttömiä.

Yli 7000 €/kk ansaitsevat ovat kuitenkin niitä nettomaksajia, joita tämä nykyjärjestelmän ylläpitäminen tarvitsee. 

Ne seitsemän tonnin tienaajat eivät ole mitään nettomaksajia vaan heidän palkkansa on pois vähistä verovaroista.

Pitäisi saada seitsemän tonnin tienaajia yksityiselle puolelle. Ei julkiselle. 

No kyllä. Nimenomaan siis pitäisi saada niitä, joiden kokonaisveroaste on 44 % tai yli. He ovat nettomaksajia

https://yle.fi/a/74-20188975

Tässä on se, mitä meiltä minun mielestäni tällä hetkellä puuttuu. 

Yrittäjävihamielisyys ei rajoitu tänne vauvapalstalle. 

Onnistuminen ja oppiminen tulee usein epäonnistumisen kautta ja epäonnistuneen yrittäjän kohtalo Suomessa on tällä hetkellä liian usein velkavankeus. Meillä ei ole pienenä kansana varaa siihen, että kukin saa yrittää vain kerran. Henkilökohtainen konkurssi siis mahdolliseksi. 

Rekisteri luotettavista palveluntarjoajista. Palvelujen maksaminen osamaksulla. Valtion takaus esim. kotiin liittyvien investointien rahoitukseen. Yrittäminen mahdolliseksi palkkatyön rinnalla. Vaikeasti työllistettävien palkasta osa tukina. Lyhytaikaisen reissutyön helpottaminen matkakustannuksiin ja asumiskustannuksiin vaikuttamalla. Valtion henkilöstövuokrausyhtiö valtion ja kuntien töihin. Onhan noita.

Työttömyysturvaa pitää heikentää entisestään. Ansiosidonnainen lakkautettava. Työttömiltä asumistuki pois. Raipparangaistukset työttömille.

t: team P.O ja R.P.

Man märker att man skriver i Finland. Då det funderas över hur sysselsättningen skall förbättras är de föreslagna medlen i stort

- Gå in för ett generellt understöd för alla medborgare

- Rikta företagsstöden på att anställa

- Beskatta mera, speciellt ägande av företag samt höginkomsttagare och gör allt progressivt

- Sluta importera arbetskraft

- Förstatliga flera bolag

- Inför tak på löner, pensioner och ingen övertid på arbete

- Dela arbete bland flera som gör mindre

- Återgång till den finska marken

Nästan alla förslag är sådana som har fört Finland in i sin ekonomiska misär. Det hjälper inte att beskatta mera och tvinga mera.

.

Det som hjälper är att stat och kommun anpassas till invånarnas betalningskraft och behov. Det är högst hälften av vad den är idag.

Problemet är Finlands för långtgående detaljstyrning av sina medborgare samt armén offentligt anställda som gör saker som ingen vill ha eller är redo att frivilligt betala för.

Då kostnaderna går ner, ökar effektiviteten och därmed mängden arbete. Pengarna bör gå åt den som gör arbete, inte åt den som närmast kostar och hindrar.

Sammandrag av texten ovan.

Det som medför problem är inetsad på mental nivå, varför sådant som är enkelt att förstå från utsidan, är omöjligt att se inuti.

Små justeringar räcker inte då fundamentet är sönder. Priset på de färdiga produkterna måste fås ner. Absolut lättast går det genom att avskaffa alla sidokostnader som gör att då två personer utför en tjänst åt varandra, tar staten 80 % av resultatet. Hur skulle det vara med 20 %?

Vierailija kirjoitti:

Man märker att man skriver i Finland. Då det funderas över hur sysselsättningen skall förbättras är de föreslagna medlen i stort

- Gå in för ett generellt understöd för alla medborgare

- Rikta företagsstöden på att anställa

- Beskatta mera, speciellt ägande av företag samt höginkomsttagare och gör allt progressivt

- Sluta importera arbetskraft

- Förstatliga flera bolag

- Inför tak på löner, pensioner och ingen övertid på arbete

- Dela arbete bland flera som gör mindre

- Återgång till den finska marken

Nästan alla förslag är sådana som har fört Finland in i sin ekonomiska misär. Det hjälper inte att beskatta mera och tvinga mera.

.

Det som hjälper är att stat och kommun anpassas till invånarnas betalningskraft och behov. Det är högst hälften av vad den är idag.

Problemet är Finlands för långtgående detaljstyrning av sin

Saisko tän suomeksi? En tajua yhtään mitä tässä lukee. Jos oli asiaa, niin meni ohi. 

Vierailija kirjoitti:

Rekisteri luotettavista palveluntarjoajista. Palvelujen maksaminen osamaksulla. Valtion takaus esim. kotiin liittyvien investointien rahoitukseen. Yrittäminen mahdolliseksi palkkatyön rinnalla. Vaikeasti työllistettävien palkasta osa tukina. Lyhytaikaisen reissutyön helpottaminen matkakustannuksiin ja asumiskustannuksiin vaikuttamalla. Valtion henkilöstövuokrausyhtiö valtion ja kuntien töihin. Onhan noita.

Enpä usko että noista monikaan olisi kovin tehokkaita keinoja. Nimittäin nyt on kyllä rahaa, mutta sitä ei kuluteta. Syyt ovat psykologiset, puuttuu usko tulevaisuuteen ja halutaan varautua pahan päivän varalle. Ei sitä tilannetta mikään osamaksukaupan mahdollisuus tai valtiontakaus muuksi muuta. Tarvitaan luottamusta tulevaisuuteen. Sitä saadaan tarjoamalla sellaiset tukijärjestelmät, että ne kattavat myös keskiluokan eikä vain rutiköyhiä, koska on erittäin tärkeää, että myös keskiluokka on luottavainen. 

Yrittäminen on tälläkin hetkellä täysin mahdollista palkkatyön rinnalla. Mutta pienyrittäjän asema on Suomessa huono, joten yrittäjyys ei ole kiinnostava vaihtoehto. Nykyiset tukijärjestelmät on luotu palkkatyöläisille eikä pienyrittäjille. 

Eikä ongelma ole lyhytaikaisen tai reissutyön vastaanottaminen. Ongelma on, ettei niitä ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta ei tuosta ole hyötyä. Ei tuollainen valtion pakkotyöllistäminen vähennä kuluja. Ih

Oletko varma? Jos ihmiset alkaisivat saada enemmän rahaa kuin työttömyyspäivärahan verran, heillä olisi mahdollisuus ostaa myös yksityisen puolen palveluja ja tuotteita. Nythän ihmiset vain säästävät, eikä se ainakaan hyödytä yrittäjiä.  

Ei tässä kotimarkkinoiden lammantumisessa ole kyse siitä, etteikö rahaa olisi. Kyse on siitä, että rahaa ei uskalleta kuluttaa. Sen takia ei auta, vaikka rahaa saisi vähän enemmän. Se vain johtaisi siihen, että sitä säästettäisi enemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Sammandrag av texten ovan.

Det som medför problem är inetsad på mental nivå, varför sådant som är enkelt att förstå från utsidan, är omöjligt att se inuti.

Små justeringar räcker inte då fundamentet är sönder. Priset på de färdiga produkterna måste fås ner. Absolut lättast går det genom att avskaffa alla sidokostnader som gör att då två personer utför en tjänst åt varandra, tar staten 80 % av resultatet. Hur skulle det vara med 20 %?

Olisi kyllä hyvä jos tähän saisi sellaisen käännöstoiminnon, että voisi suomentaa klikkaamalla, niin kuin esim. Facebookissa. 

Vierailija kirjoitti:

Tuosta risusavotasta.. Jonkun pitäis ne ihmiset sinne metsään kuljettaa. Työskentely ilmeisesti raivaussahalla, joten sellaisiakin pitäisi ostaa. Ja bensaa niihin. Jonkun pitäisi johtaa työtä, ruokaa ja vettäkin pitäisi olla. Ne risut pitää myös roudata sieltä metsästä pois. En tiedä, että kuka tuollaista puutavaraa edes ostaa, tai mihin sitä käytetään.Talvella aika ankeat olosuhteet, kun pitää rämpiä lumessa. Pitää siis olla kunnon kengätkin. Ja varautua siihen, että saattaa sataa kaatamalla. Jos on vaikka 50 ihmistä, niin onko riuku wc? Vakuutus raivaussahan takia? Joku silläkin aiheuttaa onnettomuuden.

Ei tuo kaikki siis ole noin yksiselitteistä. Helposti kaikki tuollainen tuottaa tappiota.

Nuo kaikki mainitsemasi muonitukset ja kuljetukset olisivat jälleen työ jollekin. Ja kyllä varmasti raivaussahat ja bensat maksaisivat jotain. Ja nämä ovat niitä syitä, miksi tuollainen metsähoitotyö olisi vaikeaa saada kannattavaksi liiketoiminnaksi. Mutta jos vaihtoehtona on tehdä pelkkää tappiota maksamalla ihmisille kotona olemisesta, ei valtio saavuta muuta kuin pelkkää tappiota ilman mitään vastinetta. Jos tappiota syntyisi vähemmän ja vastineeksi saisi jotain yhteiskuntaa hyödyttävää, olisimme saaneet jo huimasti katetta veroeuroilla verrattuna tyhjästä.

Monet toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden vaikutukset tulevat viiveellä. YEL-uudistuksen perumisen pystyisi tekemään nopeasti ja se myös vaikuttaisi nopeasti itsensä työllistäjiin. Nyt YEL on sellaista arpapeliä, että moni ei uskalla perustaa yritystä lainkaan, ei edes sivutoimisesti.

Tuulimyllyjä vastaan ei kannata taistella. Kannattaa hyväksyä, että tulevaisuudessa suurimmalle osalle ei mitään työpaikkoja ole tarjolla. Tekoäly tekee osana ja parantaa tuottavuutta niin paljon, että ei töihin tarvita ihmisiä kuin murto-osa nykyisestä. 

Lääkäripula on pian historiaa. Hoitajapula on jo historiaa. 

Höpinät 100 000 uudesta työpaikasta voi unohtaa. 

Kannattaa keskittyä siihen, miten työn tuottavuuden nousu saadaan realisoitua kansalaisten hyvinvoinniksi, ettei tekoälyn avulla saadut voitot valu vain harvojen rikkaiden taskuihin. 

Yksi keino voisi olla kansalaisten kannustaminen osakkeiden ja pääomarahastojen omistamiseen. 

Valtio voisi rahoittaa tekoälyrobotteien valmistamista. Tavoitteena olisi hyvä olla, että jokaisella läntisen (varakkaan) maailman ihmisellä on 5 vuoden sisällä oma tekoälyrobotti, henkilökohtainen assistentti, joka tekee kotityöt, käy kaupassa, siivoaa, kokkaa ja tarvittaessa hoitaa myös tärkeimmät hoivatyöt. 

Uusi Nokia. Olkaapa hyvä. Tehkää. Nostakaa Suomi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta risusavotasta.. Jonkun pitäis ne ihmiset sinne metsään kuljettaa. Työskentely ilmeisesti raivaussahalla, joten sellaisiakin pitäisi ostaa. Ja bensaa niihin. Jonkun pitäisi johtaa työtä, ruokaa ja vettäkin pitäisi olla. Ne risut pitää myös roudata sieltä metsästä pois. En tiedä, että kuka tuollaista puutavaraa edes ostaa, tai mihin sitä käytetään.

Nuo kaikki mainitsemasi muonitukset ja kuljetukset olisivat jälleen työ jollekin. Ja kyllä varmasti raivaussahat ja bensat maksaisivat jotain. Ja nämä ovat niitä syitä, miksi tuollainen metsähoitotyö olisi vaikeaa saada kannattavaksi liiketoiminnaksi. Mutta jos vaihtoehtona on tehdä pelkkää tappiota maksamalla ihmisille kotona olemisesta, ei valtio saavuta muuta kuin pelkkää tappiota ilman mitään vastinetta. Jos tappiota syntyisi vähemmän ja vastineeksi saisi jotain yhteiskuntaa hyödyttävää, olisimme saaneet jo huimasti katetta veroeuroilla verrattuna tyhjästä.

Lopettakaa taaksepäin katsominen ja katsokaa eteenpäin. Maailma kehittyy, eikä menneisyyteen palaamisesta mitään hyvää seuraa. Se on pelkkää taantumusta. Tekoälyrobotit tekevät fyysisen työn, ilman vettä, ruokaa tai lepotaukoja. Ei siihen kannata ihmisiä uhrata. Jos puutavaraa nyt yleensä kukaan mihinkään edes tarvitsee? Tehkää nyt ensi alkuun mieluummin vaikka niitä robotteja kuin risusavottaa. Loppupeleissä robotit kyllä tulevat valmistamaan myös ne robotitkin. 

Vierailija kirjoitti:

Muuttaisin osan yritystuista korvamerkatuksi rekrytointiin. Eli yritysten olisi pakko palkata ihmisiä saadakseen tukia.

Nykyisin vedetään jossain asiakaspalvelussa jatkuvasti minimimitoituksilla, työntekijän lähtiessä ketään ei palkata tilalle vaan hommat lisätään muille.

Lisäksi lisäisin työelämän joustoja. Työntekijät voisivat vapaammin tehdä osa-aikaista työtä (nykyisin pitää olla syy) ja joissain tapauksissa voitaisi palkata kaksi osa-aikaista yhden täyaikaisen sijaan. Myös näitä ratkaisuja voisi tukea näissä tel-lel ym. asioissa jotta ei tulisi yritykselle kalliimmaksi pitää kahta puolikasta työsuhdetta yhden kokonaisen sijaan.

Mitä ihmeen työelämän joustoja? Juurihan hallitus päätti poistaa kaikki vuorotteluvapaat ja opintovapaat. Seuraavaksi vaan 90 % ihmisistä pois ja tekoälyä tilalle. Tekoäly ei tarvitse joustoja, ei lellejä eikä tellejä.