Mitä tavallisia asioita rakastatte?
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän shoppailusta kaupassa jossa myydään laatua. Suomessa ei ole, mutta esim Lontoossa.
Suomessa on, en ostaisi Lontoosta.
Nyt sitten laitat esimerkkejä 😁
Vierailija kirjoitti:
Hesburgerissa, mäkkärissä tai huoltoasemalla syömässä käyntiä. En tarvitse fine dining illallisia, jotka ovat sitä paitsi kalliita.
Ahaa, taas tuli tuo hintapointti.
Tavallisia kissoja. Harmaita värittömiä pölypalleron näköisiä maatiaisia.
Vierailija kirjoitti:
Oikeus olla introvertti jolla ei ole pakonomaista tarvetta pariutua eikä kukaan ole pakkonaittamassa kenenkään kanssa.
Olla yksin kotona kun tahdon rauhaa koska olen herkkä/ujo ihminen, hyvin nukuttu yö(mikä on harvinaista)
puhtaan pyykin tuoksu ulkoa kuivumasta(ei hajustettu)
lukea, lempeäsydämisiä kunnon tavallisia ihmisiä + läheisiäni, kotimaatani
ja että raha riittää(vaikka en ole varakas)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesburgerissa, mäkkärissä tai huoltoasemalla syömässä käyntiä. En tarvitse fine dining illallisia, jotka ovat sitä paitsi kalliita.
Ahaa, taas tuli tuo hintapointti.
Kerro nyt suoraan kuinka paljon pitää maksaa, että saa pitää?
Se kun seisoo maailmalla jossain museossa Rembrandtin maalauksen edessä, muutaman sentin päässä yksin, ja ajattelee minkä äärettömän syvällisyyden siinä kohtaa.
Rakastan sitä tunnetta kun tulen töistä ja tiedän että seuraava päivä on vapaapäivä ja voin nukkua pitkään ja hyvällä omalla tunnolla vähän herkutella illalla.
Rakastan saunoa ja uida ja erityisesti rakastan sitä rentoa ja levollista oloa jälkeenpäin. Pelkkä saunominen ei anna samaa tunnetta.
Rakastan luontoa lähistölläni, on metsää, järviä, ja kauniita ulkoilureittejä.
Rakastan lukea jotain hyvää kirjaa, mm. elämänkertoja.
Rakastan kun jollain on hyvin valittu harvinainen hajuvesi.
Vierailija kirjoitti:
Sitä että aamulla kun herään, on kissa vieressä. Unissani otan sen syliin, se alkaa kehrätä, lämmitämme toisiamme vaikka talo olisi kylmä
Oih, minulla Onni kisuli täällä 😻😻😻
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkea. Arjen täytyy olla nautinnollista, en voisi elää elämää jossa odotan vain lomia tai muita ilon aiheita.
Tyypillistä naisten näköalattomuutta ja luovuuden puutetta.
Sinä tässä olet näkökyvytön. Mikä olisi luovempaa kuin tehdä arjestaan oman näköistä jotta voisi nauttia koko elämästä?
Vierailija kirjoitti:
Hesburgerissa, mäkkärissä tai huoltoasemalla syömässä käyntiä. En tarvitse fine dining illallisia, jotka ovat sitä paitsi kalliita.
Olisit sanonut suoraan että rakastat kaikkein huonoimpia raaka-aineita valmistettuna epäterveellisesti jonkun tuuraavan teinin toimesta.
Rakastan vain ihmisiä. Muista asioista saatan pitää.
Vierailija kirjoitti:
Se kun seisoo maailmalla jossain museossa Rembrandtin maalauksen edessä, muutaman sentin päässä yksin, ja ajattelee minkä äärettömän syvällisyyden siinä kohtaa.
Jeaaaaah 😌 pääsin ihan Mona Lisaan kiinni kun liikuin silloin pyörätuolilla. Muut katselivat metrien takaa nauhan takana.
Rakastan sitä että olen mies. Ei menkkoja, ei rinta- tai munasarjasyöpää, ei endometrioosia, ei ahdistusta ja kuita mielenterveysongelmia, ei todennäköistä Alzheimerin tautia vanhana, ei roikkuvia rintoja, nelikymppisenä tapahtunutta rupsahdusta - olen nyt lihaksikas 57-v - eikä varsinkaan toisten naisten juorujen ja kiusaamisen kohteeksi joutumista aina ja kaikkialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kun seisoo maailmalla jossain museossa Rembrandtin maalauksen edessä, muutaman sentin päässä yksin, ja ajattelee minkä äärettömän syvällisyyden siinä kohtaa.
Jeaaaaah 😌 pääsin ihan Mona Lisaan kiinni kun liikuin silloin pyörätuolilla. Muut katselivat metrien takaa nauhan takana.
Ei sinne nauhan taakse pääse pyörätuolilla.
Huomaan nykyään ajattelevani monen tavallisen asian äärellä, että hyvä luoja jos sota alkaisi ja menettäisimme tämän. Eilen ollessani puolison kanssa Linnanmäen Valokarnevaalissa kuuntelemassa livemusiikkia, näin ihmisten tanssivan kauniissa ympäristössä ja yritin estää kyyneleitä tulemasta, kun siinäkin hetkessä hiipi mieleen: "mitä jos joku päivä emme olekaan turvassa"
En halua masentaa ketään tai maalata piruja seinille. Tunnistan vain muuttuneeni sodan ja sotauutisoinnin alkamisen jälkeen erittäin kiitolliseksi kaikista tavallisista asioista. En jaksa hermostua enää turhasta, en valita enää asioista ja elän tässä ja nyt enkä "sitten joskus."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nukkumista ja päiheitä.
Rakastan oikeinkirjoitusta.
Taidat rakastaa myös vittuilua, tavallinen arkinen asia sekin.
Rakastan seksiä. Asia joka on elämässä erittäin tärkeää ja joka luonnollisesti loistaa poissaolollaan aikaisemmissa, yksinäisten kissatätien kirjoittamissa kommenteissa.
No eihän Toyotasta kehtaakaan nousta julkisilla paikoilla.