Iso perintö ja parisuhde...
Voiko suhde enää tästä toipua?
Toinen vanhempani kuoli ja tulevan perinnön määrä oli suoraan sanottuna yllätys. Tiesin, että varallisuutta on, mutta määrä oli jotain mitä en osannut odottaa.
En jotenkin kehdannut miehelle kertoa asiasta, koska kuten itsekin, hänkin luuli että edesmennyt vanhempani oli vain perus-keskituloinen virkamies eikä mikään sijoittaja-bisneshai. Nyt kun perunkirjat ja hautaukset on saatu pois alta, ja perintö on realisoitunut ns oikeaksi rahaksi, otin puheeksi naimisiinmenon. Ollaan oltu 5v yhdessä, kevyesti puhuttu yhteisistä unelmista jne. Avioliittoa on sivuttu aiemmin sellaisena "sitten joskus" -aiheena, mutta positiivisissa merkeissä.
Nyt kun otin asian vakavammin puheeksi, niin mies vetikin liinat kiinni ihan täysin. Ei halua naimisiin koska pelkää että erottaisiin kuitenkin ja että veisin erossa hänen omaisuutensa. Kuulema ei luottaisi edes avioehtoon.
Tämä pysäytti. Itse olin jo ajatellut miten YHDESSÄ nautittaisiin elintason noususta jonka tämä mun perintö mahdollistaisi. Ei nyt työelämästä poisjäämistä, mutta summalla saisi varsin kivan asunnon meille ilman velkaa ja päälle taloudellista puskuria. Ajattelin yhteistä pidempää reissua, voitaisiin ottaa sitä varten palkatonta vapaata molemmat helposti. Ajattelin miten mies voisi nyt saada koko aikuiselämänsä haaveilemansa hampaiden täysremontin. Tässä kun itse mietin miten tätä yllätysvarallisuutta voisin jakaa elämänkumppanini kanssa, hän samalla kyräilee pessimistinä miten MINÄ saattaisin olla HÄNEN rahojensa perässä ja kuinka varmistaa että HÄN ei ikinä joutuisi jakamaan omastaan.
Olenko tässä nyt itse sekoamassa vai miksi mua loukkaa niin vereslihalle tämä miehen asenne? Pitäisi todeta, että ei sitten mennä naimisiin ja kertoa perinnöstä jota ei sitten jaetakaan kun kerran toiselle on niin hemmetin tärkeää suojella lanttejaan. Omat rahat sitten. Mutta samalla jotenkin putosi pohja koko parisuhteelta.
Kommentit (65)
Oudointa on se, että ap pimittää mieheltä omaisuutensa ja silti edellyttää mieheltä avoimuutta omastaan, Kuka oikeasti haluaa elää ap:n kaltaisen kieron ihmisen kanssa?
Eikä meillä kävisi edes mielessä, että minun pitäisi olla sapattivapaalla palkattomasti, jotta mies saisi unelmansa toteutettua. Ap olettaa, että mies uhraa elämänsä, jotta hän saa rahansa tuhlattua.
Perintö oli siis jossain 4 ja 5 miljoonan tienoilla, pienemmällä ei kannata tuhota loppuelämäänsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko sinun vanhempasi kuollut ja puolisosi ei halunnut sitten naimisiin? Sekava tarina, ihan kuin osat olisivat vaihtuneet puolessavälissä. Tarkkuutta näihin tarinoihin.
Miksi alapeukut?
Koska aloituksessa kyllä selvisi kaikki asiat, jos vaan osasi lukea. (Mikä tuntuu olevan aika vaikeaa nykyään monelle).
Kiva, joskin erittäin tylsä, pikku tarina. Älä kuitenkaan jätä päivätyötäsi.
Vierailija kirjoitti:
Mies on realisti! Meillä on ihan tarpeeksi tostarinoita tilanteista, joissa nainen nyt vaan kokee, että suhde ei ole hyvä ja sitten lähtee miehen yksin säästämä ja maksama omakotitalo, kesämökki ja auton naisen omaisuudeksi, koska nainen on käyttänyt kaikki omat rahansa itseensä ja on pennitön. Mies saa juuri ja juuri pitää vaatteensa ja työkalupakin, nainen vie kaiken muun ja jaksaa valittaa köyhyyttään.
Jos ap ei kerro rahasta miehelle, niin miksi miehen pitäisi luottaa naiseen?
Höpö höpö, ei voi viedä kaikkea, vaikka ois täysin pennitön. Puolet yhteisestä omaisuudesta.
Olette olleet 5 v yhdessä ja suhde on tässä tilassa. Minusta jokaisen pitäisi tehdä avioehto